15. Pelko

"Kuka pelkää mustaa miestä?". Näin rallateltiin aikoinaan pihapiireissä. Eipä se rallattelu paljon miksikään ole muuttunut aikuisia katsoessa. Uusia muotoja rallatus on kyllä saanut. Aikuiset ihmiset rallattelevat "hiekkalaatikoillaan": "kuka pelkää burkha-naista?", "kuka pelkää partasuista terroristia?" tai sitten vaikkapa: "kuka pelkää rotujen sekoittumista?". Lapsethan eivät pahemmin ajattele rallatuksiaan taikka kriittisiä, kotona opittuja, rotukriittisiä puheita. Ne ovat kapeakatseisten vanhempien opettamia, sukurasitteena sukupolvelta toiselle peritytyneitä "kaskuja". Aivopestyt, rotufobialla kyllästetyt lapset alkavat jo leikki-iässä purkaa päähän pesiytyneitä pelkojaan. Leikki-iässä hoetaan: "neekeri haisee!". Teini-iässä ja hiukan myöhemmin parhaimmassa (tai pahimmassa) tapauksessa aivopestystä lapsesta tulee skinhead (skinheadiksi ryhtymisen taustalla saattaa olla ihan muutkin syyt; esimerkiksi suvaitseva, mutta tunnekylmä koti), joka potkii "ali-ihmisiä" päähän ja julistaa puhtaan, valkoisen rodun paremmuudesta. Sitten karma iskee takaisin ja skini saa turpaan maahanmuuttajajengiltä. Poloinen ja pelokas skini lieventää hieman asenteitaan ja julistautuu "roturealistiksi" ja myöhemmin saavutettuaan tietyn "vaiheen", roturealisti huomataan äärioikeistolaisissa populistipiireissä, jonka jäsenet ottavat sorretun roturealistin siipiensä suojaan. Roturealisti katsoo löytäneensä kodin ja alkaa silmät lasittuneina ja suu vaahdoten mainostaa omaa äärioikeistolaista puoluettaan, joka julistaa muun muassa potkivansa kaikki "romanit ja perverssit ulos".

Nyt en siis puheillani vihjaa mitenkään Perussuomalaisisiin, enkä edes muutoslaisiin. Muutoksessa on tosin käynnissä muutos ja kunnon kuhina on käynnissä. Aika näyttää käännytäänkö radikaalimpaan suuntaan. Siitä lisää tuonnempana. Edellä mainitussa äärioikeistolaiset voivat edustaa niin Isoa-Britanniaa, Unkaria, kuin Italiaakin. Mainituissa maissa retoriikka on astetta kovempaa ja Italiassa "valkoisen rodun toivot" partioivat Italian kaduilla:

http://www.guardian.co.uk/world/2009/aug/07/italy-legalises-vigilante-patrols

Suomessakin ollaan perustettu maakuntajoukot (vertaa suojeluskunta) ja puheet prekariaattien oikeuksien polkemisista sekä keskellä kuumaa kesää yhä kuumeneva maahanmuutto"keskustelu" ovat omiaan lisäämään vastakkainasetteluja myös Suomessa. Vielä ei kuitenkaan onneksi vaikuta siltä, että Pohjolassa alettaisiin rähinöimään. Katsotaan, mitä käy vaalien lähestyessä, niiden aikana sekä/tai niiden jälkeen.

Maahanmuutto(vastaisuus)kriittisyys on muotia länsimaissa. Suomessa se on vielä toistaiseksi hieman laimeampaa (vertaa Unkarin Jobbik ja Suomen Muutos 2011), mutta on olemassa ja voi hyvin ja pahimmassa tapauksessa saattaa kärjistyä, jos järkevää keskustelua ei saada aikaiseksi. Järkevää keskustelua, jossa ovat mukana myös maahanmuuttajat. Niin sanotussa maahanmuuttokriittisyydessä on pitkälti kysymys pelosta. Valkoisen Heteroseksuaalisen Miehen (VHM) asemaa pidetään uhanalaisena ja VHM:n puolesta on alettu käydä epätoivoista taistelua. Punk/skinhead-tyyliset bändit "laulavat" kilpaa siitä, kuinka tärkeää on säilyttää perinteinen valkoinen rotu, "kalpeassa" Euroopassa. "Eurabia" ja kotimaisempi termi, "Suomalia" ovat käyneet jo korneiksi, mutta yhä niitä jaksellaan käyttää mukamas todisteina monikulttuurisuuden haitallisuudesta. Legendaarisella Hommafoorumilla ollaan kauhuissaan maahanmuuttajien tulevasta "invaasiosta" rauhalliseen Mäntyharjuun (katso kohta 14. Matkakuvauksen loppuosio). Naapurissamme, Venäjällä ennustellaan ja kauhistellaan islamilaisen väestön nousua tulevaisuudessa mahdolliseksi enemmistöksi:

http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/article551693.ece

USA:ssa sama juttu latinojen ja muiden nykyisten vähemmistöjen kanssa:

http://edition.cnn.com/2008/US/08/13/census.minorities/index.html

Ensinnäkin kysyisin, mitä pahaa siinä on, jos esimerkiksi Yhdysvalloista tulisi latinoenemmistöinen maa? Ylimielinen, imperialistiselta haiskahtava politiikka voisi muuttua toisenlaiseksi. Paitsi, elleivät uhatuksi olonsa kokevat angloamerikkalaiset päätä ryhtyä oikein rasistisiksi ja aloittaa aphartheidin, jolla tuleva enemmistö vaiennetaan. Näinhän toimittiin Etelä-Afrikassa (jossa tosin valkoiset olivat tulijoita ja siten vähemmistönä), eikä rotusorto USA:ssa mitään uutta olisi. Pelättiinhän ennen 1960-lukua afro- ja angloamerikkalaisten välisiä avioliittoja ja valkoisen veren "saastumista". Taisteleeko VHM USA:ssa naurettavaa valkoisen miehen sotaansa vai luopuuko hän turhasta ja järjettömästä ristiretkestään? Entäpä sitten Venäjällä, perinteisessä ortodoksisessa maassa? Itse ortodoksina olen perinteisesti tottunut pitämään Venäjää ortodoksisena maana ja yllätyin sekä hämmennyin hetkeksi pariksi yllä mainitusta uutisesta (tosin aikaa sitten). Lopulta kuitenkin menetin mielenkiintoni. Se on lopulta paskan hailee, mikä uskonto on missäkin enemmistönä. Kunhan kaikenlaiset uskonnot otetaan huomioon, niin valittamista ei pitäisi olla.

Suomessa pelätään, että islamistiset "elintasopakolaiset" rynnivät joukolla tänne, varastavat ja raiskaavat naisemme, (kuin Wienin piirityksessä ikään), nousevat enemmistöksi hallitsemaan, sekä romahduttavat "hyvin"vointijärjestelmämme. Puhun hetken omasta pelostani. Hyvinvointijärjestelmää ollaan jo pitkälti ajettu alas. Ei maahanmuuttajien, eikä edes "holtittoman" maahanmuuttopolitiikan takia, vaan porvarillisten (sekä kaappiporvallisten) itsekkäiden taloudellis-liberalististen toimien takia. 1990-luvun suuren laman takia epäinhimilliset oikeistolaiset ja oikeistolaismieliset pääsivät vallan kahvaan ja onnistuivat nerokkaalla retoriikalla vähentämään hyvinvointia kansalta. Leikkauksia tehtiin vähän siellä sun täällä. Leikkauksia perusteltiin kuralla olevan talouden parantamisella ja kansa nieli kaiken. Suomi ei koskaan toipunut lamasta. Mätiä rupia jäi Suomi-neidon iholle ja yhä vaan oikeisto on repimässä rupia auki ja jatkaa hyvinvoinnin vähentämistä entisestään, kun palveluita keskitetään kauemmaksi Kokoomuksen ja Keskustan avulla kohti keskustaa siten, että esimerkiksi vanhoilla ihmisillä tulee pidempi matka lääkäriin omista syrjäkunnistaan. Maahanmuutosta puhuttaessa on sanottava, kun ei niin sanotulla suoremmalla oikeistolla ole puhtaita jauhoja pusseissaan, voi samaa sanoa myös nykyhallituksesta, joka tähtää orjamarkkinoiden luontiin maahanmuuttajien ja siinä sivussa kantasuomalaisten kustannuksella. Se on jo klisee muualla Euroopassa, että maahanmuuttajat joutuvat työskentelemään alipalkalla ja samalla kantaväestökin kärsii töiden puutteesta. Sama on Suomella edessä, mikäli nykyhallitus saa jatkaa pirullisia leikkejään. Sen takia maahanmuuttopolitiikasta eivät saisi enää vastata porvarilliset Kokoomus ja Keskusta eikä mielellään myöskään Vihreät, jotka toimivat nykyisin pääasiassa nyökyttelijöinä. Maahanmuuttopolitiikkaa en luottaisi myöskään valtavirtapopulististen Perussuomalaisten, enkä myöskään muutoslaisten käsiin. On oltava inhimillisempi vaihtoehto, niin sanottu musta hevonen. Tämä "musta hevonen" ensinnäkin luopuisi maahanmuuttokriittisestä populismista, edistäisi kantaväestön ja maahanmuuttajien vuoropuhelua sekä katsoisi myös, että niin maahanmuuttajien, kuin kantasuomalaisten oikeudet toteutuvat. Näin ei nykyisen hallituksen aikana ole ollut, eikä ole. Siksi katsonkin, että osaltaan nykyhallitus on vastuussa myös maahanmuuttokriittisyyden noususta ja uhosta.

Kansaa kurjistava oikeisto on menestynyt ympäri Euroopan. Syy tähän on pelko ja toivo. Pelätään kommunisteja ja toivotaan, että oikeisto pelastavana enkelinä pelastaa kaikki pahojen "kommarisetien" ikeen alla olleet. Kaikki muistamme tuon "kultaisen" ja kirjaimellisesti verenpunaisen 1900-luvun, joka oli aatteiden konkretisointiyritysten aikaa. Karl Marx, legendaarinen työläisten puolustaja tavoitti Kommunistisella manifestillaan maailman sorretut työläiset. Puheet työläisten oikeuksista tulivat työväelle, tehtaiden herrojen sortamalle proletariaatille, kuin taivaasta. Isot herrat Euroopassa syystäkin pelkäsivät kapinaa ja heidän oli pakko taipua neuvotteluihin ja kompromisseihin"roskaväen" kanssa välttääkseen yhteiskunnallisia levottomuuksia, esimerkiksi Bismarckin Saksassa. Kommunismi jäi odottamaan seuraavaa oikeaa hetkeä ja Euroopan vallanpitäjien kauhuksi kommunistit nousivat Leninin johdolla valtaan Venäjällä. Euroopan valtasi suoranainen kommunismihysteria. Puheet yksityisomaisuuden poistamisesta olivat monille vauraille ihmisille kuolemaakin pahempi asia. On mainittava, että edesmenneen Kolmannen Valtakunnan johtaja, Adolf Hitler sai osittain kannatusta juurikin demonisoidun kommunismin vastustamisesta. Kommunismi ei ennen toisen maailmansodan päättymistä levinnyt kauas, kunnes neuvostojoukot ottivat haltuunsa itäisen ja kaakkoisen Euroopan ja osia keskisestä Euroopasta. Toisaalla, valtameren toisella puolen Kuuba katkaisi Fidel Castron ja Che Guevaran johdolla itsensä USA:n talutusnuorasta Vietnamissa, Kiinassa sekä muuallakin Aasiassa kommunistijohtajat nousivat valtaan.

Hysteerinen USA kunnostautui kommunismin patoamisessa kylmän sodan aikana. Neuvostoliiton kanssa käytiin kovaa, diplomaattista vääntöä muun muassa Berliinissä. CIA yritti salamurhata Fidel Castron lukemattomia kertoja, sekä sekaantua Kuuban asioihin (Kuubaa vastaan nykyisinkin kohdistetut pakotteet ovat häikäilemätöntä valtapolitiikkaa parhaimmillaan). Vietnamin sota aloitettiin ja ympäri Latinalaista Amerikkaa USA toteutti vallankaappauksia kaikissa maissa, joissa demokraattiset ja vähemmän demokraattiset johtajat vain vähänkin haiskahtivat vasemmistolaisuudelle tai mainitsivatkin sellaisen kirosananan, kuin "kansallistaminen". Nyt kun Neuvostoliitto on hajonnut, ja USA:n oikeistolainen talousliberalismi voittanut, on pelko kommunismia kohtaan edelleen voimissaan. Kiihkoissaan vanhemmat pyrkivät imemään kommunismin "saastaisen" aatteen jo siemennesteestä (osittain hommaforumilaisia lainatakseni) sanomalla muun muassa: "ei se toimi, katso, miten Neuvostoliiton kävi". Lisämausteena haukutaan myös Kuubaa sekä "bandiittoa", Che Guevaraa. Kommunismia yritetään myös marginalisoida esimerkiksi Suomessa puhumalla se naurettavaksi ("hassuja ne skp:läiset"). Sekin on pelon yksi muoto, johon on sekoittunut tietyssä määrin historiallista katkeruutta Venäjää kohtaan. Pelätään alitajuisesti, että kommunismi nousee uudestaan ("ja Venäjä hyökkää!"). Tosiasia on, että olemme ajassa, jossa nuoria orjatyöläisiä sorretaan. Duunarinuorukaiset eivät edes ole aina vakituisessa työssä. Markkinat ovat keksineet pirullisen riistomekanismin; vuokratyömarkkinat, jossa työläisellä huonossa asemassaan on vain vähän oikeuksia. Toisaalla värvätään maahanmuuttajia alipalkattuihin töihin, potkitaan väkeä pellolle ja pohditaan lakko-oikeuden kieltämistä. Mitä tästä kaikesta vielä seuraa? Sitä on hankala lähteä arvailemaan.

Markkinaliberalistit pelkäävät kommunismia ja tasa-arvoa, roturealistit pelkäävät rotujen välistä tasa-arvoa, maahanmuuttokriitikot pelkäävät puhtaan rotunsa saastumista, tai pikemminkin näin suomalaisessa tapauksessa, "hyvin"vointiyhteiskunnan romahtamista "holtittiman" maahanmuuttopolitiikan takia. Ryhdytäänkö Suomessa tai muualla rotuerotteluun ajan myötä? Suomesta en nyt olisi niinkään varma, mutta esimerkiksi USA:ssa tietynlainen rotuerottelu voi olla realismia tulevaisuudessa. USA osoittaa huolestuttavia merkkejä esimerkiksi uudella siirtolaislaillaan. Arizonassa ollaan ottamassa käytäntöön kiistelty siirtolaislaki, joka oikeuttaa poliisia tarkastamaan kenen tahansa väärän värisen tai väärää kieltä puhuvan henkilön paperit ja viranomaisella on oikeus pidättää kyseinen "epäilyttävä" henkilö. Miksi näin toimitaan? Mitä syvän etelän pomot ajavat takaa tuolla lailla? Virallisena syynä esitetään halu kitkeä laitonta siirtolaisuutta ("USA:n ja Meksikon raja vuotaa"). Onko tiukalla suhtautumisella jotain yhteyttä etelän synkän historian kanssa? Vai onko taustalla pelko? Pelkäävätkö Arizonan isot kihot meksikolaisten invaasiota ja revanssia? Vai onko kyseessä sittenkin aiemmin mainittu VHM:n pelko vähemmistöksi joutumisesta "omassa" maassaan? Joka tapauksessa pelkään, että Arizona on vain alkua jollekin hyvin synkälle tapahtumassa olevalle asialle. Onko tämä alkua rotuerottelulle? Onko tämä alkua USA:n kahtiajaolle ja uudelle sisällissodalle tulevaisuudessa? Presidentti Barack Obama älähti Arizonan osavaltiolle tapauksesta. Miten Arizona reagoi? Liittyykö tiukkaan siirtolaislakiin muitakin osavaltioita lähiseudulta (konfederaatio)? Entäpä ne radikaali-populistit, "teekutsulaiset"?

Kulttuurit tulevat ja menevät. Ihminen lähti Afrikasta nelijalkaisena kummajaisena ja matkan varrella kamppailtiin eri ihmisrotujen kesken, joista Homo Sapiens selviytyi voittajana maailmanlaajuisesti. Historian sivuilta olemme saaneet lukea juttuja niin muinaisesta Egyptistä, Mesopotamiasta, Kreikan kaupunkivaltiosta, historiallisesta Makedoniasta ja Roomasta, josta haluaisin sanoa muutaman sanan. Rooma oli maailman mahtavin valtakunta, USA:akin mahtavampi, joka piti Välimerta sisämerenään ja otti tehtäväkseen pakanallisen maailman valloituksen ja sivistämisen latinalaisella kulttuurillaan. Valtakunta paisui, pysähtyi, rappeutui ja jakautui kahtia ja lopulta tuhoutui, konkreettisessa mielessä. Läntisen Rooman valloittivat "kauheat barbaarit" erilaisine kulttuureineen. Nämä "barbaarit" kuitenkin muodostavat nykyisin esimerkiksi Saksan ja Ranskan (ilmiselviä barbaarimaita!) ja joista erityisesti Ranska pitää hallussaan oikeuden olla latinalaisuuden perijäkuntaa. Itäisen Rooman valloittivat turkkilaiset ottomaanit, joiden valloittama entinen Konstantinopol, Itä-Rooman pääkaupunki, on nykyisin kukoistava Istanbul. Nyt läntinen Eurooppa on haasteen edessä. Syy ei todellakaan ole maahanmuuttajissa, eikä "holtittomassa" maahanmuuttopolitiikassa. Läntisen Euroopan haastajia eivät myöskään ole "islamilainen maailma" (joka on varsin hajanainen). Läntisen ja koko (niin sanotun) Euroopan haasteena ovat alhainen syntyvyys, ihmisiä ei yksinkertaisesti kiinnosta jälkikasvun tuottaminen entisessä määrin. Toiseksi "Eurooppa" on antanut liiaksi periksi taloudellisille liberalismille kansan kustannuksella. Lisäksi Eurooppa on vanha ja väsynyt, eikä siitä juurikaan talouskriisin keskellä ole haastajaksi alati nousevalle Kiinalle, joka myös ennen pitkää uhkaa ottaa Yhdysvalloilta maailman navan roolin. Pelkona ei siis tulisi olla se, kuinka monta maahanmuuttajaa tänne ja muualle tulee vuosittain, vaan se, miten säilyttää Euroopan asema tasaveroisena (kilpa)kumppanina Kiinan noustessa. Oiva ratkaisu olisi esimerkiksi Suomessa (jälleen kerran) maaseutujen kehittäminen paikallisten hyötyessä kehityksestä itse ja siten levittämällä vaurautta ja hyvinvointia (myös sitä henkistä hyvinvointia) tasaisesti ympäri maata. Niin kauan, kuin VHM keskittyy käymään onnetonta tuhoon tuomittua sotaansa peläten kasvottoman vihollisen invaasiota, ei "Lännellä" ole takeita menestyä ja pärjätä kilpailussa tulevaisuudessa. Tätä meidän tulisi pelätä, ei maahanmuuttajia.

Lopuksi pitänee kysyä, mitä muutoslaiset pelkäävät? Kysymys on ajankohtainen Muutos 2011-yhdistyksen entisen johtajan, Juha Mäki-Ketelän väistyttyä yllättäen (?) syrjään puheenjohtajan tehtävistä. Omien sanojensa mukaan Mäki-Ketelä oli kypsytellyt päätöstään tovin. Ilmi myös kävi, ettei hän olisi enää nauttinut omiensa luottamusta:

http://juhamakiketela.info/tiedotteita/kaikkiloppuuaikanaan.html

Mikä oli todellinen syy Juha Mäki-Ketelän eroamiselle. Hommaforumilla innokkaimmat olivat valmiita liputtamaan savustusteorian puolesta ("JM-K savustettiin ulos"). Olivatko taustalla sisäiset riidat? Mäki-Ketelä antoi ymmärtää, että häntä ja hänen sanomisiaan tietyllä tapaa kontrolloitiin. Villien huhujen mukaan Muutos 2011-yhdistykseen olisi pesiytynyt syöpäläisiä, niitä kunnon rasisteja, kovan ytimen edustajia, joiden tarkoituksena olisi keskittyä ainoastaan maahanmuuttokriittisyyteen. Näitä kovan ytimen edustajia kuulemma harmitti se, että Juha Mäki-Ketelä sanoi useaan otteeseen, että loisimisen kritisoinnilla tarkoitetaan myös suomalaisia. Hommaforumia hieman selaillessani silmille ponnahtikin erään mielenkiintoisen Tandefeltin ja Mäki-Ketelän sanailu. Ainakin ensimmäinen reaktio entisen puheenjohtajan eroon muutoslaisilla oli pelko ja ihmetys. Pelättiin, kuinka Muutoksen nyt käy? Negatiivisemmat pelkäävät Muutoksen ajautumista suurenevassa määrin marginaaliin taikka jopa kaatumista. Toiset toivovat (ainakin virallisesti) yhdistyksen rivijäseneksi hakeutuneelle Mäki-Ketelälle hyviä jatkoja ja uskovat Muutoksen kestävän. Mitä tekee entinen puheenjohtaja? Jatkaako hän Muutoksen riveissä loppuun asti, vai lähteekö hän sanomisistaan huolimatta ennen pitkää nousussa olevien Perussuomalaisten kelkkaan? Vai vetäytyykö hän julkisuudesta? Jälkimmäiseen en usko. Mainittakoon vielä, että kyseinen herra on nyt ilmeisesti rekistöröitynyt Todellisuus.org-sivustolle keskustelemaan ideologisten "vihollisten" kanssa. Seurataan mielenkiinnolla ja katsotaan, kuinka käy. Muutos 2011 olisi hyvä olla olemassa, niin kuin sanotaan, Perussuomalaisten äänten "syöjänä". Jos jotain hyvää haluaa sanoa Muutoksesta tai yleensäkään nykyisistä populisteista (ei koske missään tapauksessa demareita), jotka haastavat valtapuolueet, on heidän ansiokseen luettava, että he ovat tuulettaneet nykyistä ummehtunutta ilmapiiriä ja tulevista vaaleista ei tule jännitystä puuttumaan. Ja toivotaan nyt edes, ettei Muutos käänny tuosta radikaalimpaan suuntaan ja käänny oikeasti yhden asian liikkeeksi.

"Asiaa tarkoin ja perusteellisesti harkittuani olen tänään anonut eroa Muutos 2011 ry:n puheenjohtajan tehtävästä. Samalla anoin eroa myös yhdistyksen hallituksesta. Pyysin yhdistyksen hallitukselta, että molemmat erot astuvat voimaan välittömästi.


Jatkan toimintaani Muutos 2011:ssä tavallisena rivijäsenenä.



Selvennän päätökseni taustoja joskus myöhemmin kotisivuillani osoitteessa juhamakiketela.info (kunhan tässä puutarhahommilta kerkiän).



Otan samassa yhteydessä kantaa myös mahdolliseen vaaliehdokkuuteeni kevään 2011 eduskuntavaaleissa.



Asiaan ei liity mitään sen suurempaa dramatiikkaa. "


































"Koska Juha Mäki-Ketelän ilmoitusta ei voi kommentoida vaikka se on dramaattinen jymy uutinen, avaan keskustelun kotimaisten uutisten osastolla. Viittaan siis tähän tiedotteeseen:


Epäilen että tässä sittenkin on jotain dramaattista taustalla. Löytyikö Nasu-kuttu Juhan hallusta vai onko joutunut mamumafian uhkaamaksi. Jokin ei nyt täsmää..."




































"Rauhallisesti rauhallisesti.Siis savuvallankumous.Keitä veikataan näiksi vähemmän sivistyneiksi ja vähemmän suoraselkäisiksi? Itse en tuohon salaliitoteoriaan jaksa uskoa, vaan pidän henkilökohtaisia syitä todennäköisempinä.


Uusi puheenjohtaja on varmastikin jo lähtökuopissa, vaan helppoa ei ole hypätä liikkuvaan junaan kuskin paikalle, ellei satu olemaan J H-a."



































"No johan nyt.."

































"taitaakin muutos olla se, että Muutos 2011 lakkaa vuonna 2011."






























"Mitenkä joku voi lakata jos sitä ei ole koskaan varsinaisesti ollutkaan?"
































"En ole Muutos 2011:n jäsen, joten asia ei oikeastaan kuulu minulle, mutta en malta silti olla kommentoimatta parilla lauseella.



JM-K:n perustelut piikkipaikalta vetäytymiselle ovat ymmärrettäviä, mutta se tapa ei, jolla tuo vetäytyminen toteutettiin. Nyt pääurakoitsijalta putoaa vasara kädestä kesken urakan, ilman että työn jatkajasta on minkäänlaista käsitystä. Muutos 2011 on nyt erittäin pahassa pulassa."




























"Näin ulkopuoliselle on kyllä vaikuttanut siltä, että liike oli aika isolta osalta JM-K:n harteiden varassa, nähtäväksi jää, pystyykö kukaan ottamaan niitä hommia hoitaakseen.


edit:Sanotaan nyt suoraan kun kerran Hommafoorumilla ollaan, en usko että Muutos tästä toipuu. Ehkäpä pelätty rrrintaman repäminen jää myös tapahtumatta."











http://hommaforum.org/index.php/topic,31602.msg422154.html#msg422154





http://hommaforum.org/index.php/topic,31604.0.html











Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.

14. Matkakuvaus

Hetken piti miettiä, palasinkohan nyt varmasti oikeaan maahan. Aloittaessani kirjoittamaan tätä, lämpöä on reilut 30 astetta ja ihmisten asunnoissa tuulettimet pauhaavat. Yht'äkkiä huomaan saapuneeni keskelle välimerellistä (ellen jopa lämpimämpääkin) ilmastoa. Huvittavaa, että eräällä alueella, joka sijaitsee eräässä maassa, pääosin lämpimämmässa maanosassa, on samankaltaiset lämpöasteet talvisin, kuin täällä nyt. Ironista myös, että eräs toinen alue (samassa maassa) on tällä hetkellä viileähkö ja sateinen. Jouluna asetelmat palanevat luultavammin ennalleen, kun Suomi nauttii/värisee pakkasessa ja kyseisellä viileähköllä vyöhykkeellä on suoranainen helle.

Kyseinen maa, jossa vierailin on tietenkin Kolumbia, pinta-alaltaan neljänneksi suurin maa Latinalaisessa Amerikassa sekä väestöltään Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin. http://www.finland.org.ve/public/default.aspx?nodeid=38874&contentlan=1&culture=fi-FI

Kolumbia on ainoa Eteläisen Amerikan maa, jolla on pääsy kahdelle merelle; Tyynelle valtamerelle sekä Karibianmerelle. Maalla on yhteistä rajaa Panaman, Venezuelan, Brasilian, Perun ja Ecuadorin kanssa. 1 141 000 neliökilometrin suuruinen Kolumbia, jakautuu moneen ilmastovyöhykkeeseen. Ilmasto vaihtelee suuresti, riippuen missä päin maata oleskellaan. Saatat löytää niin aroja, vuoristomaisemaa, kuin savanneja, autiomaita ja kuuman kosteita sademetsiä. Ilmastovyöhykkeitä ovat: tierra caliente (kuuma vyöhyke), tierra templada (leuto/lauhkea vyöhyke), tierra fria (kylmä vyöhyke), tierra helada (kylmin/"jäätynyt" vyöhyke Andien korkeimmissa osissa) ja Páramo (neotrooppinen vyöhyke). Eroavaisuus on siis nähtävissä eri ilmastovyöhykkeiden välillä. Kylmä vyöhyke (muun muassa Bogota lähiympäristöineen) sijaitsee suhteellisen korkealla vuoristossa, korkealla merenpinnan yläpuolella. Mentäessä kuitenkin vähän matkaa poispäin, alaspäin vuorilta, alkaa ilmasto muuttua lämpimämmäksi ja pian ollaankin jo tierra caliente-alueella. Esimerkkinä toimikoon viehättävä Villeta-niminen kylä, parin tunnin päästä Tenjosta.

Paikka, jossa oleskelin melkein kuukauden, on nimeltään Tenjo, pieni idyllinen kylä noin tunnin ajomatkan päässä Bogotasta. Puhuttaessa Tenjosta ja lähiympäristöstä, on ensinnä sanottava muutama sana luonnosta. Huolimatta viileähköstä ilmastosta, alueen luonto eroaa Suomesta merkittävästi. Suomessahan puut seisovat vieretysten, sotilaallisesti, paikoin yksitoikkoisesti. Kolumbiassa (myös siis Tenjossa) puut ovat vähän joka paikassa, vailla järjestystä. Myös eläimistö on erilaista. Tenjon ympäristössä on nähtävissä jopa värikkäitä kolibreja lentämässä nopeasti paikallaan! Linnut eroavat jo pelkästään vislauksiltaan (paikallisten lintujen vislaus muistuttaa samankaltaista vislausta, jota Homo Sapiens-urokset käyttävät huomatessaan heidän mielestään tyrmäävän donnan). Aiemmin mainitussa Villeta-kylässä täysin keltaiset linnut ovat paikallisille yhtä arkipäiväisiä, kuin suomalaisille ovat esimerkiksi peipot. Kauempana samassa kylässä, suhteellisen matalan joen lähistöllä on myös nähtävissä pahamaineisia haaskalintuja, korppikotkia.

Kokonaisuudessaan Tenjo on todella miellyttävä paikka oleskella. Pääkaupunkiin, Bogotaan verrattuna Tenjo on aivan eri maailmasta. Siinä missä Bogota on pääosin meluisa ja kärsii ilmansaasteista, on Tenjo puhtaampi, rauhallisempi ja turvallisempi. Viehättävä kylä, jossa liikutaan autoilla, moottoripyörillä, polkupyörillä ja, jossa kantojuhtina toimivat paikoitellen aasit. Pientä suurta ristikikukkulaa voidaan pitää yhtenä Tenjon hienoimmista maamerkeistä. Maamerkkeinä toimivat myös vuoret (joita näkee kaikkialla muun muassa Tenjossa, Bogotassa, toisin sanoen koko Cundinamarcan hallintopiirissä. Alueella riehui taannoin tulipalo, joka on tuhonnut vuorilta puita hehtaareittain, jättäen jotkut huiput paljaiksi. Ei se maisemaa rumentanut, eikä kiipeämistä estänyt. Mainitun ristikukkulan lisäksi kapusin jonkin matkaa ylös toisia kohtia. Ensi kerralla huipulle asti!

Matkan varrella Tenjon keskustaan (ja sieltä poispäin) voi törmätä muun muassa käsintehtyihin huonekaluihin, hedelmiä myyviin kauppiaisiin, sekä banaanikasveihin. Tenjon keskustaan päin mentäessä tunnelma sähköistyy, etenkin silloin, kun presidentinvaalit ovat käynnissä, (kuten huomasin siellä käydessäni) niistä lisää tuonnempana. Tenjon keskusta koostuu pienistä ja hieman suuremmista marketeista, joissa myydään paikallisia tuotteita, herkkuja (esimerkiksi kolumbialaista kahvia, arequipea, ja bocadilloa) ja muutakin. Tenjo on pieni suuri paikka, josta löytyy paljon; markettien lisäksi pieniä pubeja, kirkko ja sairaala. Kaikkea siis hengellisyydestä oluttuoppiin.

Lähimaastossa sijaitsevien pienten kylien lisäksi pääsin tutustumaan hieman kauempana, toisessa hallintopiirissä (Tolimassa) sijaitsevaan pieneen "paikkakuntaan", Melgariin. Eräänä maanantaina tie vei viileästä Tenjosta alas, todella lämpimään Melgariin, jossa lämpötilat olivat suurin piirtein samaa luokkaa, kuin Suomen kuluvan kesän lämpötilat (28-35 astetta). Maisemat ovat luonnollisesti tai peräti luonnottoman henkeäsalpaavia, kun laskeuduimme vuorilta ja ajoimme muun muassa tierra templadan läpi. Ikkunasta näin korkeita, ajoittain puiden peittämiä vuoristoja ja vaikuttavan vaarallisia pudotuksia. Mitä alemmas laskeuduimme, sitä useammin palmuja tuli vastaan, kuten myös hienoja asuinalueita uima-altaineen (piscinas). Talot olivat monin paikoin valkoisia ja lämpimän ilmaston vuoksi niihin oli tehty reikiä, etteivät olot kävisi sisällä liian tukaliksi. Sotilastukikohtia oli myös nähtävissä (kieltämättä paras mahdollinen ympäristö kouluttautua!) hienoine vapaa-ajanviettopaikkoineen. Lisäksi matkan varrella oli jälleen nähtävissä hienoja käsitöitä sekä eräänlaisia pieniä kojuja, joissa myytiin muun muassa käsitöitä ja ruokaa.

Lopulta pääsimme hieman alle kolmen tunnin ajon jälkeen Piscilagoon (suoraan suomennettuna allasjärvi), suureen hienoon puistoon, jossa on uima-altaita, eläintarha, pieni turistijuna, järvi polkuveneineen sekä paljon muuta. Jonotimme helteessä sisäänpääsyyn (pääsimme sisään puolet halvemmalla, kun erittäin ystävällinen ja miellyttävä bussikuski antoi meille korttinsa lainaksi). Vaatteet vaihdettuamme kävimme räpsimässä kuvia eläintarhan otuksista; apinoista, kissaeläimistä ja erikoisista linnuista (esimerkiksi papukaijoista, joiden ääntely muistutti naurua). Kiertelimme hieman ympäristöä pienellä turistijunalla ja ajelulla ohitimme myös järven, jonne emme valitettavasti ajanpuutteen vuoksi ehtineet "purjehtimaan". Sitten ryntäsimme uima-altaille hikeentyneinä helteestä. Alueella on kaksi uima-allasta; toinen lapsille ja toinen varttuneemmille. Menu oli kattava ja ruoka oli maukasta. Tiivistettynä: todella hieno vapaa-ajanviettopaikka, paikallisten viikonloppukohde.

Ilmapiiristä on kerrottava myös. Kliseisesti tiivistettynä; täysin erilainen, kuin Suomessa. Jokaisessa kadun kulmassa sai kuulla mukaansatempaavaa musiikkia. Oli muun muassa reggaetonia, merengueta, vallenatoa ja salsaa. Luonnollisesti myös siis tanssikulttuuri poikkeaa suomalaisesta vastineesta. Eräässä kastetilaisuudessa ruokailun ja muutaman oluen jälkeen aloitettiin tanssiminen oikein urakalla. Ja kyllä sitä tanssia riitti! Tanssimme tanssimasta päästyämme eksoottisten rytmien tahdissa. Tanssiminen hyvän musiikin tahdissa oli ensinnäkin hauskaa ja mukavaa, toiseksi se vastasi urheilusuoritusta. Alkoholista puhuttaessa.. Siinä, missä länsimaissa alkoholia käytetään lähinnä estoista pääsemiseen ja humalahakuisesti, Kolumbiassa alkoholia juodaan lähinnä hauskanpidon yhteydessä ja harvoin menee överiksi. Sydämellisyys ja vieraanvaraisuus ovat myös avainsanoja puhuttaessa kolumbialaisesta kulttuurista.

Pimeys laskeutuu Kolumbiaan noin iltakuuden aikoihin ja aurinko nousee suunnilleen aamukuuden aikoihin. Iltakuuden jälkeen Bogotassa ei ainakaan tietyillä alueilla kannata liikkua yksin (missä nyt ylipäänsä on 100% turvallista liikkua yksin iltaisin?). Bogota, Kolumbian metropolipääkaupunki on varsin vaihteleva kokonaisuus. Löytyy marketteja ja katukauppoja, rikkautta ja köyhyyttä, rehellisiä ja onnenonkijoita. Bogotan eteläinen osa on köyhempää, vaikka alueella on myös hienoja, moderneja kauppakeskuksia. Bogotan pohjoinen osa on vauraampaa ja meininki on siellä hieman länsimaisempaa. Bogotassa vierailin myös kahdella yliopistolla ja vallankumouksellisuus oli aistittavissa ja nähtävissä hienojen seinämaalausten viidakossa. Kolumbiassa on toki paljon sosiaalisia ongelmia ja maa on köyhä. Silti uskon, että maa on matkalla kohti vauraampaa tulevaisuutta. Maalla on kaikki mahdollisuudet rikastua, esimerkiksi suurten luonnonrikkauksien avulla. Lisäksi aistittavissa oli, että kaikki oli muutoksen alla. Tunnelmaa ei osaa sanoinkuvailla, mutta kehitys on aistittavissa. Yhtenä esimerkkinä metro, jota ollaan suunnittelemassa Bogotan alueelle. Nykyisin välimatkoja kuljetaan pääasiassa busseilla ja autoilla.

Jarruna kehitykselle ovat olleet hallitukset, uuskolonialismi ja FARC, josta kerron seuraavaksi hieman lisää. FARC (Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia), tuo Goljatia vastaan taisteleva, nykyisinkin vasemmistolaiseksi itseään kutsuva organisaatio, joka julistaa edustavansa Kolumbian maaseudun köyhiä ja vastustavansa USAn ja suurkansallisten yritysten imperialismia. FARC-sissijärjestö sai virallisesti alkunsa 1960-luvulla, kun vasemmistoradikalismi oli muotia maailmalla ja Kolumbian väkivaltaisuudet olivat päättyneet. Kolumbian historian aikana Kolumbian Konservatiivisen Puolueen kannattajilla (entisillä Simon Bolivarin kannattajilla) ja Kolumbian Liberaalin Puolueen kannattajilla on perinteisesti ollut jännitteitä keskenään. Jännitteet purkautuivat jälleen, kun liberaalien karismaattinen johtaja Jorge Eliécer Gaitán murhattiin vuonna 1948. Salamurhasta alkoivat väkivaltaisuudet (La Violencia), jotka laajenivat sisällissodaksi konservatiivien ja liberaalien välillä. Sisällissodan päätyttyä 1950-luvun lopulla liberaalit ja konservatiivit liittoutuivat ja maassa kiellettiin muut puolueet.

1960-luvulla liberaalien puolella taistelleet veteraanit alkoivat yhdistyä ja muodostaa marxilais-lenininiläisen FARC-järjestön, joka siis julisti taistelevansa maaseudun köyhien puolesta hallitusta ja pohjoisamerikkalaista imperialismia vastaan. FARCin taktiikkaan ovat kuuluneet muun muassa iskut Kolumbian armeijaa vastaan sekä kidnappaukset. Kuuluisin FARCin kidnappaamista merkkihenkilöistä oli Íngrid Betancourt, kolumbialais-ranskalainen poliitikko, jonka FARC kidnappasi tämän ollessa presidenttiehdokkaana, matkalla kampanjoimaan San Vicente del Caguanin eteläiseen kylään. Hän oli FARCin panttivankina aina vuoteen 2008 asti, jolloin armeija vapautti hänet FARCin kynsistä. Nyt Ingrid Betancourt on vaatimassa Kolumbian valtiolta 13 miljardia pesoa (6,94 USAn dollaria). Perustelut naisen vaatimukselle ovat "laiminlyönti Kolumbian valtion taholta". http://www.businessweek.com/news/2010-07-09/ingrid-betancourt-says-colombian-negligence-led-to-kidnapping.html

Joidenkin ihmisten röyhkeydellä ei näytä olevan mitään rajaa, ei, vaikka armeija riskeerasi paljon edellä mainitussa pelastusoperaatiossa. On selvää, että FARCista on nykyisin enemmän haittaa, kuin hyötyä Kolumbialle (ei tule myöskään unohtaa väkivaltaista puolisotilaallista oikeistolaista AUC-järjestöä) ja oman näkemykseni mukaan FARC on nykyisin etääntynyt varhaisista aatteistaan ja ihanteistaan ja toiminta keskittyy pääasiassa huumekauppaan, huumeiden tuottajien suojelemiseen sekä rikolliseen toimintaan. FARC onkin toiminnallaan toiminut muun muassa väistyvän oikeistolaisen presidentin, Alvaro Uriben ja hänen suojattinsa, entisen puolustusministerin, Juan Manuel Santosin menestyksen takaajana. Kun saavuin Kolumbiaan, presidentinvaalit olivat käynnissä. Kaikkialla kylissä ja pääkaupunki Bogotassa kannattajat olivat liimanneet ja ripustaneet kannattamiensa ehdokkaiden kuvia, tai enimmäkseen nimiä näkyville. Juan Manuel Santosin vastaehdokkaana toimi paikallisen vihreän puolueen jäsen Antanas Mockus. Ennen vaaleja Kolumbian istuvana presidenttinä toimi toista kautta nauttiva Alvaro Uribe, jonka toiselle kaudelle siirtymisen taustalla on epäilty olleen muun muassa korruptiota.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/7476752.stm

Alvaro Uribe tunnetaan kovan linjan miehenä ja "terroristien nujertajana". FARC-taistelijoiden jahtaamista tehostettiin ja turvallisuuskin on kohentunut.. Vaan millä hinnalla?

http://edition.cnn.com/2008/WORLD/americas/11/01/colombia.UN/index.html

On huomattava ja tunnustettava, että aikaisemmat hallitukset olivat enemmän tai vähemmän kykenemättömiä pitämään FARCia aisoissa. Uriben kaudella FARC on heikentynyt merkittävästi ja sen toiminta keskittyy nykyisin pääasiassa viidakkoalueille sekä muun muassa Kolumbian ja Venezuelan rajavyöhykkeille. Mutta onko turvallisuus niiden tapettujen ja viattomien ihmisuhrien arvoista, joita on ajoittain perusteettomasti syytetty yhteistyöstä FARCin kanssa? Alvaro Uriben kiinnostus FARC-liikettä kohtaan herättää kysymyksiä. Lieneekö taustalla henkilökohtainen historiallinen kauna oman isän kuolemaa kohtaan?

http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/2177797.stm

Taustalla FARCia jahtaamassa ovat yhdysvaltalaiset sotilaat. Yhdysvalloilla on Kolumbian kanssa Plan Colombia-sopimus, johon kuuluu muun muassa yhteistyö FARC-sissien jahtaamisessa ja huumekaupan tyrehdyttämisessä. Apu on varmasti paikallaan. Kolikon kääntöpuolena on tosin ollut USAn vaikutusvallan lisääntyminen Kolumbiassa. Eikä vain Kolumbiassa. USA on lisännyt tuntuvasti läsnäoloaan myös muun muassa Meksikossa (sodat huumekartelleja vastaan) ja Haitissa (humanitäärinen katastrofi ja maan vararikko). Toivotaan, ettei vaikutusvaltaa tule liikaa..

Presidentinvaalit on nyt sitten käyty ja voittaja on jo selvillä. Tällä kertaa Antanas Mockusin retoriikka ei purrut. On kuitenkin onniteltava häntä, ei hän mikään turha haastaja ollut reilun 20% äänimäärällään. Antanas Mockus muodostaakin tiukan opposition, joka vahtinee tarkasti Santosin hallituksen tekemisiä. Juan Manuel Santos voitti uribemaisella retoriikalla, jossa luvattiin tuhottavan Kolumbian vakautta uhmaavat terroristit (FARC). Puheet FARCista näyttävät hallinneen ja hallitsevan poliittista retoriikkaa muiden ongelmien jäädessä sivummalle. Maan ainoana (tai ainakin suurimpana) ongelmana nähdään FARC. Tilanne muistuttaa siis Suomen poliittista tilannetta. Muutoslaiset (sekä hieman kömpelömmin demarit) antavat retoriikallaan ymmärtää "kontrolloimattoman" humanitäärisen maahanmuuttopolitiikan olevan Suomen ongelmista suurimpia ja vievän maamme perikatoon. Suomi ja Kolumbia muistuttavat tässä asiassa siis toisiaan; Kolumbiassa retorisoidaan FARCin olevan suurin ongelma, joka ehdottomasti jättää kaikki muut ongelmat varjoonsa. Suomella on täysin samankaltainen juttu, kun äärioikeistolaiset populistit lietsovat (humanitäärisen) maahanmuuttopolitiikan vastaista mielialaa, joka ehdottomasti jättää kaikki muut ongelmat varjoonsa.

Loppuun vielä tiivistys. Kolumbian reissu oli kaikin puolin mahtava kokemus. Maisemat ja luonto olivat pysäyttäviä ja ihmiset todella sydämellisiä ja herttaisia. Kulttuuri alkoi kiehtomaan entisestään, kun sen näki ja koki paikan päällä. Lisäjännitystä ja mielenkiintoa toivat presidentinvaalit. Suosittelen matkustamista Kolumbiaan myös muille! Kolumbia on käymisen arvoinen maa. Älkää antako yksipuolisten tiedotteiden ja uutisten hämätä ja latistaa matkustusintoa. Kun pitää maalaisjärjen mukana, tutustuu paikallisiin ja pitää mielessä ennakkoluulottoman asenteen, nautinto on taattu. Kolumbiasta ollaankin puhuttu seuraavana tulevaisuuden matkakohteena. Hyvä niin, on aika jättää taakse yksipuoliset oletukset ja "tiedot", joita meille välitetään median kautta. Kolumbia on muutakin, kuin vain huumeet, FARC, kahvi ja köyhyys. Kolumbia on paratiisi maan päällä, joka sulattaa jäätyneemmänkin mielen ja sydämen. Hylätään ennakkoluulot. Vamos Colombia!

Seuraavassa hommalaisten legendaarista keskustelua:

"Miten niin edistyi?

Mäntyharju on käsittääkseni rauhallinen ja kauniita järvimaisemia omaava kunta Itä-Suomessa, oon joskus läpi ajellut. Ensi vuonna siellä järjestetään Loma-asuntomessut. http://www.mantyharju.fi/ Mikäli pakolaisia otetaan niin sitten idyllinen rauha on mennyttä ja luultavasti aika moni jättää sen loma-asunnon ostamatta ja etsii mökkiä jonkin vähemmän rikastuneen kunnan rannoilta. "

"Mäntyharju on tosiaan yksi parhaimmista kesämökkeilypaikkakunnista, harmi jos sekin mennään uhraamaan monikulttuurin alttarilla. Tietääköhän moni paikallinen edes että tällaista on suunnittelilla?"

" "Pakolaisasia edistyi Mäntyharjussa" Kylläpä on hulvatonta uutisointia toimittajalta. Ilmeisesti tätä uudiskieltä. Suomeksihan tuo on -ainakin tekstin perusteella- "Pakolaisongelmia tiedossa Mäntyharjussa" "

"Fuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu.......... helvetin painajainen!

Odottelinkin että milloinkas tämä kotikuntani päättäjien neronleimaus bongataan Hommassa. En ollut ensin uskoa todekseni tätä pakolaisjuttua kun vasta sain Pitäjänuutista lukea että todellakin, pakolaisia on tulossa erittäin tod.näk. Jos nyt vaan pari henkeä tulisi, mutta tiedossa on varmaan 20-30 henkilöä ihan maistiaisiksi. Eihän täällä oo edes töitä meille paikallisillekaan, niin kotouta nyt nuo sitten jollain wtf? Luulin että tämä kunta olisi selvinnyt ilman ylimääräistä rikkautta. Vituttaa sanoinkuvaamattoman paljon kunnan isien idiotismi. Ei sen puoleen, kosovon bosnian pakolaiset hävis kyliltä parin vuoden jälkeen johonkin, aikoinaan, niin varmaan nämäkin livahtavat suurempiin mestoihin kun silmä välttää

ps. kun luin aiempia pousteja, kiva että väki tykkää paikasta , vielä"

"toivottavasti saavat pelkkiä somaleita rikastamaan mäntyharjun tylsää elämää. "

"Muistelen Mäntyharjulla olevan eniten kesämökkejä Suomessa suhteessa kunnan kokoon. Onnea vaan, Mäntyharju. Oma mökkikuntani Lieksa rikastui alkuvuodesta. Mökki menee myyntiin, enkä ole siellä tänä vuonna käynytkään. Haluan lomailla Suomessa, en Suomaliassa."

"Afrikan väkiluku on noin miljardi, joten tänne vaan kaikki = noin puoli miljardia parranajokonetta heti myyntiin. Ja miksei kunta suoraan ota vaikkapa puolta miljardia pakolaista. Sen kun kertoo avustussummilla per parta-ankkuri luulisi jo dollarinkuvien vilisevän kuntapäättäjien silmissä. voiko yksityinen ihminen perustaa VOK-hotellin.... "

http://hommaforum.org/index.php/topic,30363.0.html

Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.

13. Rikoksen määritelmä

"Rikos on teko tai laiminlyönti, josta on laissa säädetty rangaistus." Näin Wikipedia määrittelee rikoksen. Suurimmalle osalle rikoksen määritelmä on selvä. Lapset oppivat vanhemmiltaan, ettei toista saa lyödä. Toiselta ei saa viedä lelua/karkkia/tms. ilman lupaa. Nuoret oppivat edellä mainitut asiat yleensä viimeistään ensimmäisillä sakoilla ja aikuiset ensimmäisellä vankilareissulla. Lapsille opetetaan, ettei ketään saa jättää leikkien ulkopuolelle (syrjiä). Aikuisempia ohjeistetaan syrjinnästä perustuslain kautta sekä mahdollisissa riitatilanteissa käräjäoikeudessa. Ne, jotka eivät aikuisina ymmärrä edellä mainituista äärimmäisistä varoituksista huolimatta, ovat joko paatuneita ja tottuneita rikollisia, tai mielisairaita, joille on varattu omat laitoksensa.

Puhuttaessa laitoksista (vankilasta ja/tai mielisairaalasta) tulee huomioida tekijän ikä. Muutos 2011-puolueen johtaja, Juha Mäki-Ketelä kannattaa ajatusta, jonka mukaan rikollinen elämä tulee katkaista elämän varhaisessa vaiheessa, toisin sanoen (kärjistäen); jos nuori varastaa tai jotain muuta vastaavaa, tulee vankila varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tämä edustaa tyypillistä, vaikkakin kenties tavallista kovempaa, radikaalia oikeistolaista linjaa, jonka mukaan "vankila kasvattaa". Oikeistolaisethan eivät perinteisesti ole tahtoneet luottaa sellaisiin turhiin asioihin, kuten esimerkiksi terapiointiin, koska "se vie turhaa aikaa" ja on kuulemma muutenkin "akkojen hyysäyshommaa". Halutaan hoitaa oireet vaikka väkisin, mutta ei haluta puuttua oireiden syihin. Tässä on yksi syy, miksi en pidä oikeistosta.

Kun puhutaan rikoksesta, tulee ottaa huomioon se tosiasia, että rikoksen määritelmä vaihtelee usein. Autoritäärisissä maissa on kiellettyä kritisoida hallitsijaa/hallitusta. Toisinajattelu on siten autoritäärisissä maissa rikollista toimintaa, josta määrätään rangaistus sen mukaan, miten vakava toisinajattelurikos on kysymyksessä. Turkissa on rikollista "mustamaalata" omaa maataan. Laki on erikseen määritelty turkkilaisuuden halventamiseksi, jolloin kaikki "Turkin valtiota tai turkkilaisuutta vahingoittava toiminta olisi rangaistavaa". Taannoin Turkki taipui tekemään "pientä hienosäätöä" kyseiseen lakipykälään:

"Turkin parlamentti hyväksyi viimein, äänin 250-65, muutoksia rikoslain artiklaan 301, joka on rajoittanut ilmaisunvapautta. Ennen muutosta artikla koski turkkilaisuuden ja tasvallan halventamista. Muutoksen jälkeen rangaistavaa on Turkin kansan (Türk milleti) ja Turkin tasavallan valtion (Türkiye Cumhuriyeti Devleti) – sekä entiseen tapaan myös parlamentin, hallituksen ja tuomiovallan – halventaminen. Kyseisestä rikoksesta voidaan tuomita puolesta vuodesta kahteen vuotta vankeutta, mutta syytteen nostamiseen tarvitaan oikeusministerin lupa."

http://www.euroopanrajalla.net/2008/04/30/muutoksia-rikoslain-artiklaan-301/

Näin maallikon silmin ei tuohon lakipykälään kovin suurta muutosta tullut. Laki on edelleen hyvin tulkinnanvarainen ja tervekin kritiikki (esimerkiksi kurdien kohtelua ja armeijan kaikkivoipaa asemaa kohtaan) voidaan tulkita turkkilaisuuden ja Kemal Atatürkin (nykyisen Turkin isän) halventamiseksi. Mainittava muutos kyseiseen pykälään oli vaatimus saada lupa oikeusministeriltä, jos halutaan nostaa syyte mainituista asioista. Aika näyttää, jääneekö tuokin vain muodollisuudeksi.

Ylipäänsä maanpetos-käsitteestä tulisi luopua. On kummallista, että valitellaan Suomen rikoslakipykälässä olevasta kohdasta, jossa jumalanpilkka määritellään rangaistavaksi teoksi, mutta maanpetos-käsitteestä (samanlainen abstrakti käsite, kuin Jumalakin) ei nurista. Maa nähdään pyhänä ja vakoojat ynnä muut isänmaanpetturit (autoritäärisissä maissa toisinajattelijat) ovat syöpäläisiäkin pahempia. Eikö olisi kuitenkin toimivampaa tuomita se, mitä vahinkoa vakoilu aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä ihmisille, mahdollisille tuleville sorretuille, eikä (kiihkomielisestä isänmaallisesta perspektiivistä katsottuna) maalle, joka vain vaihtaisi omistajaa? Ymmärrän täysin, että pelätään ja kannetaan huolta ihmisistä. Toimitaanko näin kuitenkaan? Puhutaan vapauteen oikeutetusta kansasta ja Suomen itsenäisyydestä puhutaan pyhänä asiana. Mielestäni tämä on ajoittain vastenmielistä. Mietitään esimerkiksi tilannetta, jossa esimerkiksi Venäjä miehittäisi Suomen. Kovin monesti demonisoidaan vain itse valloittajaa, valloittajan kansalaisuutta, ominaisuuksia ja sitä että se ottaa haltuun "toisen omaisuutta". Tässä tapauksessa Suomi-neidon. Ihmisten kärsimykset miehittäjien käsissä ovat siten kiihkoisänmaallisten näkemyksissä toisella sijalla, retorisina puheina argumentoidessa nykyisten piirrettyjen rajojen sisäpuolella olevat alueet suomalaisten ja Suomen kansalaisten omaisuudeksi.


Fundamentalistinen maanpuolustushenki on mielestäni täysin verrattavissa uskonnolliseen fundamentalismiin ja maanpetoslaki verrattavissa naurettavaan jumalanpilkkalakiin.
Sotiemme aikana rikollisia olivat (ja ovat yhä muistoissamme) punaiset (punikit) ja myöhemmin niin sanotut käpykaartilaiset, jotka kieltäytyivät sotimasta suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan. Jatkosodassa sotimiseen ja herrojen sotaan kyllästyneet sotilaat ammuttiin rikollisina rintamakarkureina.

Raamatun käsky, "älä tapa", on kaikille uskovaisille ja vapaa-ajattelijoille selvä. Ei tule tappaa, koska siitä tulee uhrin omaisille ja lopulta yleensä myös pidemmällä tähtäimellä itselleenkin paha mieli. Toiseksi, tappamisesta joutuu vankilaan. Tappaminen ei ole tietenkään oikeutettua silloin, kun sitä tehdään huvikseen, vapaa-ajan harrastuksena tai esimerkiksi rahasta. Toisen hengen ottaminen ei ole hupia, eikä rahaan vaihdettavissa. Kuolema on lopullinen tilanne, jota ei voi hyvittää käytännössä mitenkään maallisessa mielessä. Tappaminen tulee kuitenkin kysymykseen kun kyseessä on itsepuolustus. Jos esimerkiksi mustasukkainen mies/nainen hyökkää puolisonsa kimppuun tappoaikeissa, veitsi uhrin kurkulla, on oman hengen puolustaminen oikeutettua. Jos israelilainen sotilas on tunkeutumassa palestiinalaisen kotiin tappoaikeissa, on tässä tapauksessa täysin oikeutettua päästää kyseinen sotilas päiviltä. Sama toisin päin, jos palestiinalainen tunkeutuu israelilaisen kotiin tappoaikeissa.

Valehtelusta ja varastamisesta: "Puhun niin totta, kuin osaan", sanoi Suomen (EDIT:) silloinen pitkäaikaisin naispääministeri, Anneli Jäätteenmäki. Hän joutui eroamaan niin sanotun "Irakgaten"(Irakvuodon) takia. Entinen pääministerimme, Paavo Lipponen, oli vierailulla Yhdysvalloissa vuonna 2002. Myöhemmin selvisi, että Lipponen oli muun muassa luvannut Suomen auttavan Yhdysvaltoja jälleenrakennuksessa tulevan Irakin sodan jälkeen. Anneli Jäätteenmäki kritisoi Lipposta Suomen viemisestä Yhdysvaltain koalitioon. Tässä oltaisiin syyllistytty valheelliseen toimintaan ja kansan tahto olisi jäänyt sivuun. Yhtä kyseenalaista oli myös tapa, jolla Jäätteenmäki sai tiedot Lipposen salaisista seikkailuista. Jäätteenmäen lähteeksi paljastui presidentti Tarja Halosen entinen neuvonantaja, Martti Manninen, jolta Jäätteenmäen sanottiin pyytäneen salaisiksi luokiteltuja tietoja Lipposen USAn reissusta. Tilanteen alkaessa selvitä, Jäätteenmäki aluksi valehteli siitä, ettei olisi saanut mitään papereita. Lopulta Jäätteenmäki päätyi surullisenkuuluisaan lausahdukseen "puhun niin totta, kuin osaan".

On selvää, että yllä mainitussa tilanteessa molemmat toimivat väärin. Lipponen oli huijaamassa Suomea mukaan tukemaan USA:n Irakin sotaa ja Jäättenmäki valehteli tietolähteistään. Onko valehtelu missään tilanteessa oikeutettua? Tulisiko totuus kertoa missä tilanteessa tahansa? Tulisiko esimerkiksi Kuuban kansalaisille paljastaa, että heidän pitkäaikainen johtajansa, Fidel Castro on kuollut, silläkin uhalla, että levottomuuksia olisi tiedossa? Tulisiko kuolemansairaalle potilaalle kertoa välittömästi, että hänellä on vain 6 kuukautta elinaikaa, vai luottaa siihen, että terveelliset elämäntavat ja positiivinen elämänasenne kääntäisivät asetelman päinvastaiseksi? Todennäköisesti molemmissa tapauksissa totuus olisi kuitenkin se paras mahdollinen vaihtoehto.

Mitenkä sitten tulisi toimia tilanteessa, jossa esimerkiksi roomalaiset sotilaat etsivät gallialaista kapinallista soturia? Nykyaikaisempi esimerkki: mitenkä tulisi toimia jos paha byrokraatti-setä on jostain syystä päättänyt, että "perusteeton" turvapaikanhakija karkoitetaan kotimaahansa senkin uhalla, että hänen henkensä olisi vaarassa? Tulisiko täten piilottaminen ja valehtelu karkoitettavaksi määritetyn turvapaikanhakijan olinpaikasta kysymykseen? Mielestäni tämä ei olisi ollenkaan rikollista toimintaa, vaan päinvastoin, laillista toimintaa, jota vastaan yrittää sotia rikollinen, lailliseksi määritelty byrokratia.

Raamatussa kielletään varastamasta toiselta. Ihmismieleen onkin syöpynyt moraalinen tai paremminkin, moralistinen käsitys varastamisesta. Ei tule varastaa missään tilanteessa, koska on väärin varastaa toisen omaisuutta, äitikin sen jo opetti. Äiti myös opetti sen, että kaikille pitää jakaa. Nykyisinhän näin ei tehdä. Maailmassa on pienen pieni satumaisen rikas vähemmistö, joka pitää hallussaan mittavia omaisuuksia köyhien kärvistellessä työttöminä tai hanttihommissa. Tonttien omiminen asunnoille tai yrityksille on siten tietyllä tapaa yleisten tilojen rikollista haltuunottoa. Jos kaikkien maailman ökyporhojen omaisuudet laskettaisiin yhteen vuosittain, huomattaisiin varmasti, että sillä rahamäärällä oltaisiin voitu poistaa ainakin äärimmäinen köyhyys useampaan otteeseen. Jakaminen on vain kovin hankalaa. Näen, että tietyissä tapauksissa varastaminen on täysin oikeutettua. Köyhä, ruoan puutteesta kärsivä henkilö on mielestäni oikeutettu esimerkiksi ottamaan ruokaa kaupasta maksamatta siitä. Hyvä antaa vähästäkin, paha ei paljostakaan.

Kun lapsena opitut käytöstavat, moraali ja sisäänrakennettu järki eivät tunnu olevan rikkaiden intresseissä, tulee muut keinot ottaa käyttöön. Robin Hood, romantisoitu lainsuojaton, ryösti rikkailta rahaa (jotka olivat ryöstäneet ne köyhältä kansalta aiemmin) ja jakoi ne köyhille. Nykyisin, kun ryöstäjinä ja kansan kurjistajina toimivat suuryritykset ja ökyporhot omivat kaikki rahat ja tuotantovälineet itselleen, olisi Robin Hoodilla suurta käyttöä nykymaailmassa. Olisi tarpeellista perustaa erillinen, vapaaehtoisista koostuva joukkio, joka ottaisi hoidettavakseen varallisuuden oikeudenmukaisen jaon. Tämä joukkio kiertäisi ökyporhojen ovilla ottamassa selvää, ovatko kyseiset raharikkaat osallistuneet/osallistumassa hyväntekeväisyyteen ja keräisi kohtuullisia lahjoituksia hyväntekeväisyyteen sekä esimerkiksi leipäjonoissa asioiville ja niin edelleen, jos siis ei ole selvää, osallistuvatko kyseiset rikkaat hyväntekeväisyyteen. Jos raharikkaat eivät suostu lahjoituksiin, tulee harkita pakkokeinoja Robin Hoodin hengessä. Tätä ei tule kutsua varastamiseksi, vaan oikeudenmukaisuudeksi, tehostetuksi verotukseksi. Mainittua vapaaehtoisjoukkoa kutsuttakoon vaikka Robin Hood-kaartiksi. Rikkailta vapaaehtoisesti/väkisin kerätyt lahjoitukset tulee hetimmiten jakaa niitä tarvitseville; köyhille ja heikosti toimeentuleville. Robin Hood-kaartin johdolla toimitetut tehostetut verotusretket tulisi pääosin rajoittaa todella rikkaisiin, eli henkilöihin, jotka vastaavat esimerkiksi valtion- ja maailmantaloudesta. Tavallinen keskiluokka jätettäisiin tehostetun verotuksen ulkopuolelle (heitä kuritetaan veroilla ja muilla maksuilla jo tarpeeksi) ja "pikkurikkaiden" kohdalla toimittaisiin harkinnanvaraisesti. Oikeudenmukaisella verotuksella saavutettaisiin edistystä köyhien aseman parantamisessa. Robin Hood-kaartin organisoima tehostettu verotus olisi niin kauan pakollista, kunnes ökyrikkaiden inhimillinen järki alkaisi kaivautua esiin robottimaisen koneiston uumenista. Jos ei nyt moraali, niin edes halu nostaa omaa julkisuuskuvaansa. Tätä käytäntöä tulisi harjoittaa siihen asti, kunnes kaikki raharikkaat vähintään pakon edessä ymmärtävät lahjoittaa ylimääräiset "hilunsa" yhteiseen käyttöön.

Erityisesti rikkaat tuppaavat moralisoimaan sanoen, että köyhyys on henkilön omaa syytä ja varastaminen, raiskaus, tappaminen ja muu turmiollinen käytös on väärin. Yleensä köyhät ja vähäosaiset leimataan syyllisiksi omaan olotilaansa. "Mitäs ei tee työtä, niin kuin muutkin". Nyt vähäosaiset on retorisesti otettu mukaan taisteluun pelottavaa ulkomaalaista, kasvotonta massaa vastaan. Kun moralisoidaan varastamisesta, raiskauksista, tappamisesta ja muusta turmiollisesta käytöksestä, tulee muistaa myös se oma osuus. Rikkaat maat varastavat suuryritysten suojissa köyhiltä mailta ja kansalaisilta rahaa. Boliviassa on Evo Moralesin mukaan tapahtumassa muutos tähän; "Ennen poikkikansallisten suuryritysten osuus voitoista oli 82% ja bolivialaisten osuus oli 18 %. Nykyisin homma menee siten, että suuryritysten osuus on 18 % ja bolivialaisten osuus on 82 %. Mielestäni tämä on oikeudenmukaista.

Kun puhutaan raiskauksista on selvää, että se on väärin, myös siis luonnon ja ympäristön raiskaus sekä henkinen raiskaus; alkuperäisten kulttuurien tuhoaminen ja syrjiminen. Tappamisesta puhuttaessa ei tule unohtaa, että tappamiseen syyllistyvät myös kaikki ne asekauppiaat, jotka myyvät aseita kehitysmaille. Sama pätee myös niihin, jotka katsovat tappamista läpi sormien. Useasti hyvätuloiset moralisoivat nuoria rappeutuneisuudesta ja huonosta käytöksestä. Onko kuitenkaan "aikuisten" raharikkaiden käytös sen parempaa? Usein he odottavat saavansa luksusta riippumatta siitä, missä ovat ja jos eivät saa, he nostavat metelin. Usein hyvätuloiset katsovat nenänvarttaan pitkin vähäosaisia ja nurisevat veroista ja tulonsiirroista "saamattomien vätysten" hyväksi. Koko kansan Nallekin avasi jälleen sanaisen arkkunsa muun muassa kritisoimalla yksinhuoltajiin kohdistuvaa avustusta. No, köyhien ja vähäosaisten kritisointi ja leimaaminen ei ole mitään uutta historiassa. Nyt mukaan kritisoinnin kohteiksi ovat kasvavassa määrin tulleet myös "heikosti integroituneet" maahanmuuttajat.

Maahanmuuttajia kritisoidaan kovin sanoin siitä että he päätyvät esimerkiksi Suomeen ilman henkilöllisyystodistusta. Ilman henkilöllisyyttä asioivia pidetään siis rikollisina tai heitä ei pidetä edes ihmisinä. Tähän väliin siteeraan elämänsä surullisesti päättänyttä Stefan Zweigia: "Ennen ihmisellä oli vain ruumis ja sielu. Nykyään hän tarvitsee myös passin, sillä ilman sitä häntä ei kohdella ihmisenä." Maailmassa on monia ihmisiä, joilla ei ole henkilöllisyyttä, joten maailmassa on varmasti paljon enemmän, kuin 6-7 miljardia asukasta. Henkilöiltä, joilta puuttuu identiteetti, on riisuttu kaikenlainen ihmisyys. Kun he hakevat turvapaikkaa, on se rikollista toimintaa. Mielestäni se on rikollista toimintaa, että ihmisyys on rajoitettu kortteihin ja läpysköihin. Pelottaa ajatella, mitä rikollista ihmisyyden päänmenoksi vielä keksitään. Seuraava askel voisi olla tietynlainen ihmiseen asetettava siru, jolla "ihmistä" seurataan. Tulevaisuus on pelottava niin kauan, kuin rikoksesta saarnaavat moralistit kieltävät ihmisyyden.
Näyttää myös lopulta siltä että rikos on katsojan silmässä ja monilta osin rikoksen määritelmä on silkkaa politiikkaa; se kenellä on rahaa ja voimaa, voi toisin sanoen tuomita heikommat vähäosaiset rikollisesta ajattelusta ja vallankumouksellisuudesta oli kyse mistä asiasta tahansa.

Aion pitää nyt pitkähkön tauon kirjoittelusta ja ellei mitään järisyttävää ja veret seisauttavaa tapahtumaa ilmaannu, pidättäydyn kirjoittamasta ennen heinäkuuta-elokuuta. Toivotan kaikille lämmintä ja aurinkoista kesää.

Lopuksi on todettava, että Hommalaiset eivät koskaan petä. Nyt mukaan ollaan saatu jopa käsite nuorista maahanmuuttajista entisinä lapsisotilaina sekä huvittavalla, surkuhupaisalla ja mielikuvituksella tavalla ängetty mukaan perheenyhdistäminen.

"Kyllä me vielä Suomeenkin rotumellakat saadaan, autonpolttoineen, liikkeiden ryöstelyineen ja muine mausteineen.Kiitos Tavja, Brax, Vanhanen, Suurpää, Illman, Sassi jne jne.....ja muu vihervasemmisto sekä muu tärähtäneistö.Kiitos kun teette tästäkin maasta Paskalandian."




































"Hyvää meininkiä. Aitoa monikulttuuria.Läskit lätisee ja posket paukkuu."



























"Ihanan värisevää ja kansainvälistä menoa! Kyllä tätä ollaankin odotettu, vielä kun alkais pommitkin räjähtelemään niin ei enää asuttais missään junttilassa vaan oltais oikeesti kosmopoliittisia! Ei tsiisus..! "

"Mukava joutua tuollaisen jonotustilanteeseen kun vastassa on lauma teräaseilla jonottamiseen valmistautuneita ex"lapsi"sotilaita jotka ovat jo hyvällä todennäköisyydella mahdollisesti tappaneet aiemminkin, ilman rangaistusta."

"Pari etnistä innovaatioryhmää rikasti taas kulttuuriamme merkittävästi. Me tylsät suomalaiset jonotamme kiltisti, mutta eloisat etnot tajuavat etuilla ja panna joukkotappelun pystyyn jos muutkin yrittävät samaa. Valitettavasti meillä on surullisen tiukat aselait, joten tilanne ei päässyt kehittymään täyteen mittaansa."

"Perheenyhdistäminen toimii myös lintsin jonoissa. Voi olla aika kiva olla somalin takana jonossa, kun kaksikymmenpäinen "perhe" tunkee eteen"

"Aivan. Nyt alan pikku hiljaa ymmärtää Astrtd Thorsia paremmin: pottunoukka saa ikään kuin kaksi sirkusta yhden hinnalla. Mikäs sen rattoisampaa kuin käydä välillä jossain suolenkääntöhälpättimessä. Ja välillä seurata aitoa, monikulttuurista perinneturpaanlyöntikisailua. Siitä ne nassikatkin (ihan jo geneettisesti) tykkää.Vielä unohtui "suomalaisnuorisolta" autojen polttaminen ja kauppojen hajottaminen. Mutta ehkä jo ensi kerralla..."

"Vaarallista touhua. Jos 150 ihmistä tappelee keskenään, siinä on suuri vaara sivullistenkin loukkaantua ja tallaantua jalkoihin - lasten varsinkin. Tulisiko nyt tapahtumasta saatujen ennakkotietojen nojalla kunkin varoittaa omia lapsiaan, etteivät mene sellaisiin jonoihin, joissa on jo valmiiksi "väriseviä" kansalaisia?"

"Kyllä vain, siinä vaiheessa kun ankkurilapsi saapuu niin alustavasti varataan suvulle lentoliput ja vähintäänkin 7 huonetta+köökki.Edelleen, varauslistalle laitetaan auto,uusimman malliset kännykät ja sekä muotivaatteet.Pisteenä iin päälle VIP-liput Linnanmäelle...koska rasismi ja viha sekä orjalaivan terva."

http://hommaforum.org/index.php/topic,29630.0.html

Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.

12. Julkisuus (roska- ja valtavirtamedia)

Sanotaan, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Muun muassa (nykyisin vähemmän julkisuudessa viihtyvä) Marika Fingerroos sekä (hieman enemmän julkisuudessa viihtyvä) Johanna Tukiainen, tajusivat tämän päätymällä julkkismiesten lakanoiden väliin ja viestittelykavereiksi. Kyseiset tyttölapset tulivat julkisuuteen, kun huhut tunnettujen miesten ja heidän salarakkaidensa/tekstiviestikavereidensa välisistä suhteista laitettiin liikkeelle. Yrittäjämme Vesa Keskinen kärähti suhteesta Marika Fingerroosin kanssa. Salasuhde, joka myöhemmin muuttui julkiseksi, laitettiin pian jäihin. Vesa Keskisen suhde vaimoonsa päättyi tapauksen johdosta, mutta Marika se vain yhä porskuttaa oman Janinsa ja vauvansa kanssa. Mallina toimineen ja netissä seksipalstaa pitävän (nykyisin liiketaloutta opiskelevan) Marika Fingerroosin ponnahdettua julkisuuteen, saimme lukea muun muassa kyseisen neitosen silikoneista ja uudesta, tähdenlentomaisesta aluevaltauksesta; muusikon urasta. Marika Fingerroos, entisen kaverinsa, Martina Aitolehden (jalkapalloilija Aleksei Eremenko nuoremman entinen salarakas) kumppanina levytti kappaleen "Salarakas", nimestä voi päätellä kaiken.
Jalkapalloilijamme entisellä salarakkaalla, Martina Aitolehdellä on ollut vientiä. Hän juonsi taannoin erästä deittichat -ohjelmaa Nelosella, kävi haistattamassa pitkät "tosi"-tv-sarjassa, Big Brotherissa ja on muun muassa emännöinyt äijänsä kanssa nimikko-ohjelmaa; "Martina & Esko: vauvakuumetta".

Johanna Tukiainen todisti poliittiset kykynsä syrjäyttämällä entisen ulkoministerin, Ilkka Kanervan. Kaikkihan lähti liikkeelle siitä, kuinka Ilkka Kanerva viestitteli tuhmia tanssiryhmä Glamour Dollsin perustajan, Johanna Tukiaisen kanssa. Viestit vuotivat Hymy-lehteen ja skandaali oli valmis. Ilkka Kanerva joutui eroamaan ministerin tehtävistään. Johanna Tukiaisen kohdalla olemme nykyisin saaneet lukea esimerkiksi siitä, kuinka hän on hehkuttanut onneaan Artonsa kanssa. Hehkuttaminen muuttui häävalmisteluiksi, jotka kuitenkin peruttiin lopulta "Arton hämärän taustan vuoksi". Voi itku.

Julkkiksia tuntuu syntyvän, kuin sieniä sateella. On kaiken maailman tähdenlennot Survivorista, Maajussille Morsiamesta, Miljonääri Joesta/Jussista, Big Brotherista ynnä monista muista "tosi"-tv-ohjelmista. Lisäksi on Suomessakin suurta suosiota saavuttanut kykyjenmetsästys-ohjelma, Idols, josta julkisuuteen ponnahtaneet laulajanalut menestyivät kahtalaisesti; toiset menestyivät (esimerkiksi Anna Abreu ja Antti Tuisku), toiset eivät (esimerkiksi Ilkka Jääskeläinen). Idolsissa tuomaroineen Simon Cowellin keksimästä X-Factorista (suomalaisesta versiosta, joka floppasi) jäi lähinnä mieleen Wrongdoers- bändissä esiintynyt Renne Korpela ja skinhead-kohu sekä kyseisen ohjelman voittajan, Elias Hämäläisen, "salaattireissu".
Niin ja sitten meillä on vielä Suomen yksi kuuluisimmista bloggaajista, Jussi Halla-aho, slaavilaisiin kieliin erikoistunut filosofian tohtori, joka ponnahti julkisuuteen "blogikarismallaan" ja, joka on sittemmin kokenut poliittisen kutsumuksen.

Julkisuus on tuntunut olevan sanojen sana näin vuosituhannen ensimmäisellä ja toisellakin vuosikymmenellä. Erityisesti nuorilla on kova hinku julkisuuteen. Hyvin harva tietenkään kieltäytyisi julkisuuden tuomista hyödyistä (kuuluisuudesta, limusiineista, naisista/miehistä, tuloista ja niin edelleen). On kuitenkin huomattava, että julkisuudella on myös varjopuolensa. Ensinnäkin ne ihanan välittömiltä vaikuttaneet fanit osoittautuvat usein pelottavan fanaattisiksi villipedoiksi, jotka repivät idolinsa kappaleiksi sekä henkisesti että fyysisestikin. Lisäksi on se ihana roskamedia (keltainen lehdistö). Roskamedian alakulttuuria edustavat korppikotkamaiset paparazzit (salakuvaajat), jotka metsästävät tilannetta ja unelmoivat hetkestä, jolloin esimerkiksi Paris Hilton kaivaa nenäänsä ja/tai takapuoltansa hakiessaan postia pukeutuneena paljastavaan yöpaitaan. Monet toimittajat ja tyhjäntoimittajat ovat tunnettuja siitä että he irroittelevat lauseita asianyhteyksistään, jolloin monet haastateltavat leimautuvat ja ovat siten tahtomattaan myymässä skandaaleihin keskittyneitä lehtiä. Roskamedia osaa tämän parhaiten. Kenen tahansa julkisuudessa toimivan henkilön yksityiselämässä tapahtuvat mokat ja menetykset ovat suorastaan nautinnollisen herkullisia skandaaliotsikoiden metsästäjille. Ihmisiin vetoavat jostain syystä skandaalinkäryiset tapaukset, suru-uutiset, koskettavat kirjoitukset sekä joskus poikkeuksellisesti myös menestystarinat ja näitä aiheita journalistit (myös roskajournalistit) käyttävät hyväkseen ja takovat dollareita ja euroja.

Michael Jackson oli yksi roskamedian uhriksi joutuneita. Hänestä juoruttiin milloin mitäkin. Muun muassa pedofiliasyytökset ja erikoisesta elämäntyylistä räksyttäminen edustivat roskamedian röykeyttä parhaimmillaan. "Wacko Jacko" oli kuuluisimpia pilkkanimiä edesmenneelle tähdelle, jota haukuttiin myös huonoksi isäksi. Nyt roskamedia käsikirjoittaa tähdestä teennäisen koskettavia julkaisuja, dokumentteja jne. Saa nähdä, miten käy Lady Gagan (roskamedia:"onko hän mies vai nainen?").

Mikä yhdistää roskamediaa ja valtavirtamediaa? Molemmat pyrkivät välittämään "tietoa" siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa hinnalla millä hyvänsä. "Tiedon" metsästäminen tehdään keinoja kaihtamatta, vaikka sitten pitäisi syyllistyä mustamaalaukseen. Valtavirtamedia eroaa roskamediasta hiuksenhienosti siten että se käsittelee "vakavia asioita". Valtavirtamedia metsästääkin siten skandaaliotsikoita "vakavista asioista". Päättäjiemme korruptioskandaali oli esimerkki "vakavan" valtavirtamedian skandaalihakuisuudesta. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta valtavirtamedia ei juurikaan kiinnitä huomiota muihin, kuin mielenkiintoiseksi näkemiinsä faktoihin. Esimerkkinä Afganistanin sota: maa esitetään sotaa käyvänä, takapajuisena, takapajuisine talebaneineen. Historiasta muistetaan mainita se että Neuvostoliitto miehitti Afganistania ennen maan sisäisiä kiistoja ja Yhdysvaltojen miehityskautta. Talebanien häikäilemättömästi tuhoamat buddha-patsaat kyllä huomattiin. Mutta miten paljon Afganistanista lopulta tiedetään? Sama pätee kaakkoiseen Eurooppaan, Balkaniin. Yhdysvaltalaiset reportterit, dokumentaristit ja valtavirtahistorioitsijat ovat mestareita välittämään yksipuolista kuvaa kyseessä olevasta alueesta. Historiasta muistetaan hyvin entisen Jugoslavian hajoamissodat, joista viimeisimpänä Kosovon sota ja Kosovon kivinen tie itsenäisyyteen. Joku nerokas valtavirtahistorioitsija saattaa muistaa mainita jotain turkkilaisten valtakaudesta ja ainakin sen, että Balkanilla käytiin sotia vuosina 1912-1913 ja että "ensimmäinen maailmansota alkoi Balkanilta".

Ala-asteen historiantunneilta alkaen itäisen ja kaakkoisen Euroopan historia Bysanttia myöten sivuutetaan käytännössä täysin ja muun muassa Afrikka esitetään vain valloituskohteena, joka myöhemmin vapautui kolonialismista, mutta on sitten enemmän tai vähemmän esitetty murheiden ja kriisien näyttämönä. Onko siis ihme, että kansa puhuu maailman asioista yksipuolisesti? Afrikka nähdään surun ja epätoivon mantereena. Kuinka voisikaan olla toisin, kun valtavirtamedia välittää meille jatkuvasti yksipuolisen kuvan? Lukiessani Manjushree Rhapan kirjoittamaa kirjaa "Unohda Kathmandu" mielikuva länsimaisen rasistisen ja kolonialistisen median yksisilmäisyydestä vahvistui. Kirjailija kertoo, kuinka valtavirtamedian edustajat olivat vain kiinnostuneita kuningasperheen murhasta ja siihen liittyvästä surusta ja rituaalista (jostain syystä ammuttu kuningas Dipendra polttohaudattiin "vanhassa hindulaisessa hengessä"), joista rituaali nostettiin yksilmäisesti argumentiksi maan takapajuisuudesta länsimaisen valtavirtamedian taholta. Itse Nepalista ei oltu kiinnostuttu. Sama kirjailija kritisoi myös länsimaalaisten stereotyyppisia kuvauksia "alati hymyilevistä nepalilaisista". Syytän länsimäistä valtavirtamediaa rasismista, kolonialistisista asenteista sekä yksipuolisuudesta. Kaikki tämänkaltaiseen journalismiin syyllistyvät, ne, jotka välittävät maailman maista yksipuolisia kuvia, tulisi tuomita törkeästä toiminnasta ja rikoksesta (Myös The Times, joka, Jokelan kouluammuskelun jälkeen kirjoitti Suomesta hyvin törkeästi: "maa, jossa pimeydestä kärsivät ihmiset elävät kaukana toisistaan. Suomalaiset uskoivat ennen Tuonelan tummiin voimiin, nykyisin Youtubeen, virtuaaliolentojen maailmaan"). Medioiden on opittava antamaan asioista monipuolisempia kuvia. Myös Lähi-idästä. Vaikka Israel onkin roistovaltio (kohta 3. Roistovaltio nimeltä Israel), on siinä alueena (ei välttämättä nykyisellään valtiona) aivan varmasti hyviäkin puolia ja tavalliset ihmiset uskonnosta riippumatta ovat varmasti mukavia ja miellyttäviä ja täysin erilaisia, toisin kuin terrorihallinto sekä itsemurhaiskuja tekevät ääripäät.

Blogini "julkisuudesta": Blogini pääsi Homman sivuston erääseen ketjuun, jossa kriittisiä kirjoituksiani ruodittiin (luonnollisesti) kriittiseen sävyyn. Sanottakoon, että oli hämmentävää löytää kyseiseltä sivustolta mainittu viestiketju ("vihervasemmistolainen kukkahattusetä ja isänmaanpetturi Heikki Ekman"), tieto tästä tuli täysin puun takaa. Olin vähän aikaa pieni "julkkis" Hommaforumilla. Kävin tutkailemassa kriittisiä puheenvuoroja. Ensinnäkin kiitokset Juha Mäki-Ketelälle lempeästä vastauksesta ja siitä, ettet pahoittanut mieltäni. Toiseksi, Kalevi Soilanderille, joka oli päätynyt blogiini. Keskustelut olivat mielenkiintoisia ja hyviä, mutta pitäydyn edelleen siinä näkemyksessä, etten silloin saanut paljoa irti puolueen tavoitteista (lukuun ottamatta puhetta "tasa-arvosta" sekä "läpinäkyvyyden lisäämisestä poliittisissa päätöksenteoissa"), vaikka kenties annoinkin ymmärtää, että näin olisi ollut. Sinänsä ymmärrettävää, puoluehan on varsin nuori vielä, huolimatta siitä että Juha Mäki-Ketelä oli suunnitellut Muutosta jo kauan aikaisemmin. Luettuani puolueohjelman läpi, en kokenut kääntymisen riemua, eivätkä "silmäni auenneet" (katso tarkemmin kohta 11. "Muutos 2011 (jatkoa")). Lisäyksenä vielä Kalevi Soilanderin puheenvuoroon: en siis tarkoittanut, että vain Suomen olisi vastaanotettava lisää ihmisiä eteläisemmistä maista, sehän olisi Suomen kannalta kestämätöntä ja epäreilua. Tarkoitin, että mielestäni koko pohjoisen pallonpuoliskon olisi vastaanotettava lisää ihmisiä eteläisemmistä maista. Onhan se hieman outoa, että eteläinen pallonpuolisko on tukehtumassa väestön paljouteensa samalla, kun esimerkiksi Siperiassa on laajalti asumatonta vyöhykettä ja Mongoliakin on (maan kokoon nähden) harvaan asuttu.

Ketjun puheenvuorot olivat mielenkiintoisia. "Pikkupioneeri" oli erityisen mielenkiintoinen ilmaisu, jolla viitattiin todennäköisesti muun muassa EU:ta ja kapitalismia käsittelevään tekstiin. Israel-kriittinen tekstikään ei jäänyt huomaamatta. Eräs Jaakko Sivinen teki sherlockmaisen huomion; rasismia on myös halveksia valkoista rotua. Tämähän on itsestään selvää, en ole koskaan sitä kiistänyt. Kaikenlainen rasismi on tuomittavaa. "Vittuilu-pusun/kielarin" ohella puheenvuorot kaiken kaikkiaan nostattivat hymyn huulilleni. Mielenkiintoista väkeä. Kyseisen sivuston moderaattoreista on heitetty legendaa, että kaikenlaisia puheenvuoroja katsottaisiin sormien lävitse. Junakohtaus-niminen moderaattori osoitti, huomauttamalla lainausmerkkien tarpeellisuudesta, ettei asia ihan täysin niin kuitenkaan ole. Mielenkiintoinen sivusto kokonaisuudessaan. Sain jopa kutsun tulla keskustelemaan/väittelemään hommalaisten kanssa. Tässä vaiheessa voin todeta lupaavani harkita asiaa vakavasti. Aika on keskeinen syy sille, miksi en ole toistaiseksi rekistöröitynyt foorumille. Rekistöröidyttyäni, tahdon keskittyä 100% aihepiiriin. Nykyisessä elämäntilanteessani minulla ei ole siihen valitettavasti aikaa ja keskusteluni rajoittuisi Hommalla vain muutamaan viestiin, mikä olisi sääli. Todellisuus.orgillakin keskustelu on jäänyt. Vastaaviin keskusteluihin panostetaan yleensä monia päiviä ja keskustellaan aktiivisesti. Blogin pitäminen on siinä erilainen, ettei kirjoittelua tarvitse tehdä niin tiheään ja aktiivisesti, kuin esimerkiksi keskustelufoorumeilla tehdään. Palaan asiaan hieman myöhemmin. Aion joka tapauksessa seurata taustalla Hommaforumia, muutenkin, kuin vain "Hommawatchin" hengessä.

Seuraavaksi teen narsistisen poikkeuksen ja lisään loppuun blogiani koskevia kriittisiä kommentteja Hommaforumilta:

"Ja sekös se vituttaakin Heikkiä oikein urakalla. Mitenkäs nyt viljelet mielikuvaa väkivaltaisesta ja öyhötävästä maahanmuuttokriitikosta, kun istuvat vaan poteroissaan, eivätkä millään suostu lähtemään kadulle pieksämään suvista, vaikka kuinka toivoisi. Yritä siinä sitten viedä uskottavuutta noilta inhottavilta rasisteilta. Niih!!1"

"Ekmanin logiikka: suomalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja kyseenalaistaa maahanmuuttopolitiikan, hän on institutionaalinen rasisti. Jos hän on työtön, hän on naiseton sossupummi ja rasisti ihan luonnostaan."

"Noin kursorisesti lueskellen tuolla on ihan asiaakin ripoteltuna väliin."

"Todellisuuden kohtaaminen vain on Ekmanilla hieman rajoittunutta."

"Mitä suotta. Kyseessähän on selvästi joku Hommawatchin kahden käden sormiin mahtuvista kirjoittajista, nyt sitten ilmeisesti omalla nimellään. Jos joku haluaa välttämättä tutkailla näiden henkilöiden sinänsä täysin merkityksettömiä aivojätöksiä, voi sen tehdä Hommawatch-vainaassa."

"Pitää laittaa mossadille nettivinkki"

"Ei tuo ole mitään rasistin logiikkaa vaan ihan tavallista logiikkaa. Massamaahanmuutto on kategorisesti huono asia. Tämä ei vain mene suvisidioottien päähän, joiden uskonnolliseen vakaumukseen kuuluu, että maahanmuutto ei voi olla kategorisesti huono asia."

"No, täälla taannoin kysyttiin, mikä on syynä "suvaitsevaisuuteen" eli hyysäämiseen ja suututtiin, kun syyksi annettiin aivokemian häiriöt ja nuoruuden traumat. Ekman on sen verta lunki jätkä, että tunnustaa asian, joten täytyy tässä nyt itsekin reflektoida, että oliko pää pienenä patterin välissä. Puisia leluja faija teki ainakin.Kuulostaa ihan normi teiniangstilta, mutta harva "vihervasemmistolainen kukkahattusetä" sentään kehtaa asian suoraan tunnustaa:"

"Se on se himo sitä mustan miehen musiikkia kohtaan syy, eikös se jazz vienyt nuorisoa turmioon jo 20-luvulla? Saamari, pitää laittaa korvatulpat kun menee Storyvilleen"

"Mikäs selittää sen, että muslimi tappaa mieluummin oman tyttärensä kuin hyväksyy hänen seurustelunsa vääräuskoisen kanssa?"

"Jopas sitä nyt hötkyillään!!!Kävin kommentoimassa Ekmanin

ajatuksia hieman hänen blogiinsa: http://jarkeapeliin.blogspot.com/2010/04/mika-on-homman-nimi-muutos-2011.html.Kyselin vähän kaverista, ja kuulin hänen olevan joku parikymppinen idealistipoju. Vastasin hänelle lempeästi, ei viitsi pahoittaa pojan mieltä. Hienoa kuitenkin, että on aktiivinen asioissa, jotka häntä jurppivat."

"Silmäilin blogista muutaman muun aihepiirin kirjoitelman: Istu ja pala, kyseessä olikin pikkupioneeri. Katoavaa kansanperinnettä, olo oli kuin ulkoilmamuseossa kävellessä. Kyseinen balsamoitu aatehan imetään yleensä jo siemennesteestä, josta traditiosta tässäkin tapauksessa lienee kyse."

"Ja tuoko ei sitten ole rasistista ajattelua?"

http://hommaforum.org/index.php/topic,28517.msg379588.html#msg379588




Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.