fondos para myspace, plantillas, layouts

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

60. Irti vihervasemmistolaisuudesta, kohti konkreettisia päämääriä

Aloitin blogini kritisoimalla Jussi Halla-ahoa ja maahanmuuttokriitikoita kovasti. Pidin heitä todellisena uhkana vapaalle Suomelle, monimuotoisuudelle ja vapaalle keskusteluilmapiirille (joka ei siis ollut vapaa). Hommawatchailin (kuvakaappasin Hommaforumilta rasistisiksi katsomiani kommentteja ja liitin ne blogiini). Tähän väliin mahtui epävarmuuden aika, ei tiennyt, minkä puolesta sitä oikeastaan halusi puhua ja mitä puolustaa.


En edelleenkään ole maahanmuuttokriitikoiden suuri fani, en fanita Hommaforumia, enkä pidä maahanmuuttoa edelleenkään Suomen ongelmista suurimpina. Erona nykyisin kenties se, etten jaksa enää kiihkoilla niin kovasti maahanmuuttokriitikoiden uhasta. En jaksa kauhistua herra Hakkaraisen lausunnoista, en kauhistunut kamalasti myöskään Jussi Halla-ahon "panssarivaunut Kreikan kaduille" -kommenteista. Jälkeen päin ihmettelen myös, miksi siitä Jussi Halla-ahon kuuluisasta tekstistä nousi niin suuri poru. Jussi Halla-ahon ja Perussuomalaisten äänekkäimmät vastustajat eivät tajua vielä tänäkään pävänä, että he itse omilla hyökkäyksillään avittivat vihaamiaan maahanmuuttokriitikoita vaalivoittoon. Toki Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit ovat tuoneet tänne hieman tuulahduksia menneestä. On myös pelottavaa ajatella, mitä tapahtuu, jos Perussuomalaiset, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit menevät lähelle toisiaan. No, ei vielä maalata lapualaisia seinille.


Nykymenosta niin sanottu oppositio voi syyttää vain ja ainoastaan itseään. On niin sanotun opposition syytä, että uusvillit oikeistolaiset (kyllä, pidän kokoomuslaisia, kristillisdemokraatteja ja perussuomalaisia oikeistolaisina) menneisyyden tuulahduksineen riehuvat valtoimenaan. Mitäs ette ole tarjonneet kunnollista vastusta? Vihreät pehmeinä oikeistolaisina ovat keskittyneet "rasisti"-huuteluihin ja muuten he ovat olleet toteuttamassa keskustaoikeistolaista politiikkaa, joka riistää luontoa ja tavallista ihmistä.
Vasemmisto taas möi sielunsa Saatanalle.


Kommentoin jo aiemmin (muun muassa tekstissäni numero 7) sitä, kuinka Jussi Halla-ahon päälle huudeltiin Pressiklubissa ja maahanmuuttokriitikot saatiin näyttämään marttyyreilta, kun pöljät haastattelijat hyökkäsivät koko ajan ja etsimällä etsivät konflikteja. Taustalla Vihreät, Kokoomuksen moraalinvartijaosasto, yritti heitellä jotain vastaan, mutta persuja ei lyöty. Nykyisin Perussuomalaisia tarkkaillaan suurennuslasilla ja heidän sanomisiaan seurataan tarkoin. Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat olleet eturintamassa ritari rohkeina Perussuomalaiset-nimistä lohikäärmettä vastaan unohtaen sen, että muitakin ongelmia on.



Jussi Halla-aho kannattajineen on käyttänyt termejä "kukkahattutäti" ja "vihervasemmistolainen maailmanparantaja". Miten kukkahattuilu sitten määritellään, lienee makuasia. Itselleni kukkahattuilu tuo mieleen lähinnä täti-ihmiset tai tätimäiset ihmiset, jotka ovat huolissaan paikkojen yleisilmeestä. Esimerkki: kaupunkimaisessa ympäristössä asuva henkilö kiinnittää huomiota ympäristöönsä. Hän on kauhuissaan joka paikkaan kuseskelevista humalaisista ja pelottavista huumeidenkäyttäjistä. Hänen mielestään myös Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyön "kanta-asiakkaat" aiheuttavat häiriöitä. No, kyseinen henkilö miettii, että kyllä vähäosaisia tulisi auttaa, mutta jossain muualla, kuin hänen kotinsa lähistöllä. Kyseinen henkilö haluaisi siten häätää häiriötä tuottavat vähäosaiset jonnekin muualle, mutta hän silti mielen sopukoissaan (teoriassa) voisi huolehtia niistä vähäosaisista "oivoi"-asenteella. Kukkahattuilua osoittaa mielestäni myös se kohu Mauri Pekkarisen "ryntäät"-kommentista. Kukkahattuilu on siten mielestäni synonyymi ylimieliselle paijaavalle asenteelle, johon on lisätty aimo annos huumorintajuttomuutta ja puritaanisuutta.



Vihervasemmistolainen maailmanparantaja on määritelmäni mukaan näennäisesti vihreän ekologinen, joka on myös näennäisesti vasemmalla. Vihervasemmistolainen maailmanparantaja haluaa puhua muun muassa Palestiinan, Kurdistanin, silloin tällöin Amazonin alkuperäisasukkaiden, somaleiden, opiskelijoiden ja tavallisen työläisen oikeuksista. Ei siinä mitään, hyvä, että kiinnitetään huomiota epäkohtiin yleismaailmallisesti. On kuitenkin huomattava se tosiasia, että kaikkiin suuntiin katsominen saa pään väkisinkin pyörälle ja pitkällä tähtäimellä realismi iskee rautanyrkillä päin näköä. Koko maailmaa ei voi yksin pelastaa. Naiivin ihanat vihervasemmistolaiset ovat hyvin alttiita huonoihin kompromisseihin oikeiston kanssa, jonka jälkeen vihervasemmistolainen kokee aikuistuttuaan rationaalisuuden puuskan ja ryhtyy Björn Wahlroosiksi Björn Wahlroosin paikalle.




Nykyinen Vasemmistoliitto ja käytännössä koko vasemmisto on väärällä tiellä. Kenties toivoa vielä löytyy ainakin Vasemmistonuorista. Pelkään tosin, että nykyisen puheenjohtajan, Li Anderssonin myötä Vasemmistonuorista tulee feministinen pehmojärjestö, joka emopuolueensa tavoin haluaa pelastaa koko maailman unohtaen juurensa. Vähiten ei kritiikkiä tule saamaan nykyinen konformistinen ja länsimielinen EU-politiikka. Vasemmistoliitto on pettänyt äänestäjänsä vuonna 2011 ja tavalliset työläiset Vasemmistoliitto petti jo kauan sitten. Vasemmistoliitto, jonka piti olla holtitonta kapitalismia vastaan, on kutistunut puolueeksi, joka haluaa vain hienovaraisesti hioa holtitonta kapitalismipolitiikkaa. Vasemmistoliitto, jonka pitäisi vastustaa kaikkia suuryrityksiä ja raha-ahneita pankkeja, on samassa hallituksessa niiden kanssa, jotka kannattavat itsekkäitä suuryrityksiä ja raha-ahneita pankkeja, ja jotka heittävät rahaa "Kreikalle" ja panevat tavallisen kansan kyykkyyn. Kolmantena ongelmana on se, että Vasemmistoliitto ja kenties koko vasemmisto haluaa puolustaa käytännössä koko maailmaa, mikä ei valitettavasti ole mahdollista. En roisto-Stalinia kannata, mutta yhden ajatuksen hänen kanssaan jaan: joskus se vallankumous on tehtävä yhdessä maassa muille esimerkkiä näyttäen ja muille toki tukea osoittaen.


Nykyajan vasemmisto haluaa puhua välillä sen asian puolesta ja välillä tuon asian puolesta ja repiä ideoita joka puolelta vailla selkeää tavoitetta. Ilman selkeitä tavoitteita Vasemmistoliitosta uhkaa tulla oikeistoa siekailemattomasti kumarteleva puolue, joka aina silloin tällöin hiljaisesti muistuttaa kovaa oikeistoa ihmisoikeuksista. Vaihtoehtoinen skenario: tulevaisuuden vasemmisto on kuin antiikin Rooman sotapäällikön voittama orjaksi alistettu "barbaari", joka kuiskaa voittajan korvaan: "Memento te mortalem esse"= "Muista, että olet kuolevainen".




PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

59. Kirkonmiesten ihmisläheisyydestä

Meitä syntisiä vaaditaan aina tekemään parannus. Muistan etäisesti isäni hautajaisissa vuonna 2004, kuinka nuori innokas pappi saarnasi ihmisen perisynnistä jne. Ei siis ihme, ettei meitä syntisiä kiinnosta mennä kuulemaan sunnuntai sunnuntailta, kuinka syntisiä me olemme ja kuinka emme ole kykeneviä olemaan hyviä. Meitä käsketään tekemään parannus, jotta meillä olisi jonkinlainen mahdollisuus päästä Taivaaseen. Juominen ja kaikki maallinen hauskanpito katsotaan syntiseksi touhuksi. Meidän pitäisi aina "pysähtyä", olla alati hartaita ja veisata kiitosta sekä olla hyvin käyttäytyviä. Esimerkkinä tästä eräs (ortodoksinen) kirkko, jossa vanhempi nainen katsoi halveksuen juoksevia ja ilakoivia lapsia. Jos emme ole aina hartaita, vakavia ja jäykän asiallisia sekä kirkossa "hyvin pukeutuvia", emme ole kelvollisia Jumalan valtakuntaan.


Pahoittelut etukäteen siitä, että aion nyt seuraavaksi sekoittaa uskonnon ja politiikan keskenään. Oheisia kriteereitä tuumiessa, tulee Taivaasta mieleen tylsämielisten jäykkisten ja porvarillisten ihmisten paikka. Onko Jumala siis porvari, joka hyväksyy valtakuntaansa vain ja ainoastaan hyvin käyttäytyvää eliittiä? Onko todellakin niin, että oikeamieliseksi ja oikeudenmukaiseksi julistettu Jumala pitää "taivaallista" hienostoklubia, jossa pyhä Pietari toimii portsarina ja päästää Jumalan valtuuttamana sisään ainoastaan frakkikaulus-eliitin? Tuollainen eliitin Taivas vaikuttaa mielestäni lähinnä Helvetiltä tai Helvetin esikartanolta. Emmekö edes kuoltuamme pääse luokkajakoon perustuvasta yhteiskuntamallista, jossa homot, huumeidenkäyttäjät, prostituoidut, rikolliset, "pahalta haisevat ja näyttävät duunarit" yms. ovat alempaa, helvetillistä kastia?


Kirkonmiehet usein unohtavat, että heidän saarnaamansa Raamattu on täynnä ristiriitaisuuksia ja tulkinnanvaraisia kohtia. Raamatussa puhutaan, kuinka oli syntistä ottaa vaimoja toisista "vääräuskoisista" kansoista. Eikö tämä ole rasismia toisia kansoja ja "vääräuskoisia" kohtaan? Raamatussa naisilla on (joitakin pyhimyksiä lukuun ottamatta) huonompi asema verrattuna mieheen. Raamatussa myös tapetaan usein, vaikka kymmenessä käskyssä tappaminen kielletään. Vai tarkoitettiinko kymmenen käskyä ainoastaan juutalaisille, joilla oli oikeus kohdella "vääräuskoisia", parhaaksi katsomallaan tavalla? Tässä tapauksessa kymmenen käskyä tulisi nähdä juutalaisten ohjenuorana, ei kristittyjen. Vanhan Testamentin viisi ensimmäistä kirjaa ovat sitä paitsi osa juutalaisten Tooraa, jos oikein religionisteiksi ruvetaan.


Usein vaikeaselkoiset tekstit tulkitaankin tiettyjen herrojen mielen mukaan ja tästä on seurauksena kontrolliin perustuva yhteiskunta tai yhteisö, josta emme ole vieläkään vapautuneet (protestanttinen työetiikka: rukoile markkinavoimien puolesta ja tee työtä-periaate sekä islaminuskoiset maat jne). Jos kymmentä käskyä tulkitaan oman mielen mukaan, Raamattu oikeuttaa kapitalistisen järjestelmän rakenteet, jossa ei jaeta. Eräässä käskyssähän sanotaan, ettei ihmisen tule himoita mitään "lähimmäisen" omaa. Pirullinen tapaus voisi täten opetuksillaan ja tulkinnoillaan tuomita oikeudenmukaiseksi havaitun yhteisomistuksen.


Saarnaavat kirkonmiehet unohtavat usein, etteivät heidän idoloimansa pyhimykset olleet aina mitään täydellisyyden perikuvia. Ohessa muutama esimerkki:


- Jaakob hankki huijaamalla itselleen esikoisoikeuden isältään Iisakilta. Toki tätä tapausta perustellaan sillä, ettei syntinen Eesau olisi kuitenkaan ansainnut isänsä siunausta. Joka tapauksessa Jaakob, yksi Raamatun pyhimyksistä, sai siunauksen petoksella.


- Yksi ihailluista "pyhimyksistä" oli Daavid, jonka suvusta Jeesuskin syntyi. Hyvästä luonteestaan ja hyvistä teoistaan huolimatta Daavid ei todellakaan ollut mikään pyhimys. Daavid lähetti erään miehen varmaan kuolemaan, jotta Daavid saisi itselleen kyseisen miehen vaimon, johon oli silmänsä iskenyt.


- Kuningas Salomo tunnettiin oikeudenmukaisena ja oikeamielisenä jumalaapelkäävänä hallitsijana. Viimeisinä vuosinaan Salomo kuitenkin vietti melko railakasta ja epäpyhää elämää.



Kirkonmiehet saarnaavat meitä syntisiä vastaan ja pitävät esimerkkeinään pyhimyksiään, jotka eivät aina olleet missään nimessä pyhimyksiä. Jos kirkonmiehet luopuisivat ylenkatsovasta saarnaamisestaan ja huomaisivat oheisen ristiriitaisuuden, voisi se olla askel oikeaan suuntaan ja kirkon kääntämiseksi hieman nykyaikaisemmaksi perinteitä tuhoamatta.



On myös kysyttävä, halusiko ihailtu Jeesus todella perustaa kristinuskoa tai mitään uskontoa ylipäänsä? Jeesus oli eliitin ja monien hengellisten ihmisten vihaama mies omana aikanaan ja hän olisi eliitin ja hengellisten ihmisten vihaama mies myös nykyaikana. Jeesus ei liikkunut missään hienostopiireissä. Ei hän viettänyt aikaa "parempien ihmisten" kanssa. Tätä eivät monet kirkonmiehet ole sisäistäneet, tai sitten heille on mahdotonta siirtää ihailemiensa ihmisten tai Jumalan pojan opetuksia käytäntöön keskittyessään täydellisyyteen ja tavallisen kansan ylenkatsomiseen, kuten kunnon eliitti konsanaan.


Eli siitä lähtien homma meni pieleen, kun Kristuksen ylösnousemuksesta puhuneet institutionalisoituivat. Siitä lähtien homma meni totaalisesti reisille, kun Rooman keisarikunta asetti kristinuskon valtionuskonnoksi. Samoihin aikoihin pidettiin kirkolliskokouksia, joissa "harhaopit" tuomittiin. Kirkolliskokouksissa koottiin Raamattu, johon ei edes hyväksytty mukaan kaikkia kirjoja. Olisikin mielenkiintoista tietää, minkälaista tietoa kirkollinen eliitti on meiltä maallikoilta pimittänyt kaikki nämä vuodet.


Nykyaikainen kristinusko, kuten muutkin uskonnot ovat aina olleet herrasväen ohjailuun perustuvaa. Uskonnoissakin yhdistyy se snellmannilainen perinne, jossa "valitut" saarnaavat maallikoille. Tavallinen kansa ei enää tarvitse "valittuja" kirkonmiehiä samalla tavalla, kuin silloin ennen muinoin. Kirkoissa, Koraaneissa ja muissa pyhissä paikoissa pitäisi olla enemmän keskustelua. Ei riitä, että esimerkiksi tiistaisin pidetään jossain kirkossa tai muissa tiloissa Raamattupiirejä, vaan keskustelun tulisi olla alati osana itse Jumalanpalvelusta. Ei enää tavallisista kuulijoista etäällä olevia saarnaajia, vaan tavallisen kansan kanssa "läppää" heittäviä keskustelijoita, jotka yhdessä keskustelisivat näkökannoistaan Jumalanpalveluksissa, joissa kaikki saisivat äänensä kuuluviin. Vaikea tehtävä, mutta jos usko siirtää vuoria, niin eikö usko voisi muuttaa kirkkoja, moskeijoita jne. nykyaikaisemmiksi ja ihmisläheisemmiksi?






PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista"
omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää
vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa
ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

torstai 20. lokakuuta 2011

58. Pohdiskeluja Libyasta ja viisumipolitiikasta

Taidan nyt heittäytyä poliittisesti epäkorrektiksi ja toivottaa: lepää rauhassa Gaddafi. He was the man of the vision, too young to die etc. No joo, leikki leikkinä. Mielenkiintoista seurata, mitä Libyassa ja pohjoisessa Afrikassa (tai Maghreb-maissa) tapahtuu lähivuosina. Toivon mukaan tuleva hallitus ei tule olemaan yhtä paha tai pahempi, kuin Gaddafi itse. Jos käy niin kuin jotkut pelkäävät, että tuleva hallitus aikoo ryhtyä kehittelemään jotain islamistisia lakeja ja väkivaltaorigioita, hieman mielikuvitusta käyttäen Libyaa voisi silloin joiltakin osin verrata historialliseen Ranskaan. Aluksi kansa nousee kapinaan tyranniaa vastaan, tilalle tulee vielä pahempi tyrannia, jonka jälkeen alkaa verenvuodatuksen aikakausi. Alkaako Libyassa kaoottinen aikakausi, jolloin "vallankumouksen vihollisia" teloitetaan silmittömästi? Nouseeko Libyassa valtaan Napoleonin kaltainen pieni suuri herra taikka rouva, joka lähtee sotaretkille omalla mantereellaan? On vaikeaa ennustaa, kuinka pelissä lopulta käy. Jos Libya kuitenkin lähtee historiallisen Ranskan tielle, voivat seuraukset olla tuhoisat koko maapallolle, jos nykyisillä aseilla lähdettäisiin räiskimään niin laajasti.


Pakolaisten määrä Libyasta ja Libyan lähialueilta tulee varmasti kasvamaan. Kuinka traditioihinsa ja vanhoihin kaavoihinsa uppoava "Länsi" vastaa; ryhdytäänkö rajoja sulkemaan toden teolla ja ammutaanko "Länteen" pyrkiviä pakolaisia, kuin kapisia rottia? Romahtamisvaarassa oleva EU ja kansainvälinen talouskriisi tuo vielä oman mielenkiintoisen lisänsä soppaan. Odotettavissa on, että nykyajan kansainvaellukset tulevat laajenemaan ja nykyinen eriarvoistava järjestelmä tulee romahtamaan ennen pitkää. Sitä odotellessa saamme hämmästellä ja kummastella muun muassa sitä, miksi tietyistä maista tulevat ihmiset joutuvat kyselemään viisumia, kun taas toiset eivät.


Jos otamme huomion oheiseen nettisivustoon (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15720&contentlan=2&culture=en-US), huomaamme omituisia yksityiskohtia (joista kirjoitan kohta lisää) eriarvoistavasta viisumipolitiikasta, jota Suomi harjoittaa "länsimaita" matkien. Oheisessa linkissä näkee, keiden on haettava viisumia ja keiden ei. Jos minä saisin päättää, asettaisin viisumipakon muun muassa Yhdysvalloille ja Iso-Britannialle sekä kaikille muille vastaaville maille, jotka pakottavat muut holtittomaan kapitalismipolitiikkaan. Nykyistä viisumipakkoa, pääasiassa kolmansien maailman maiden asukkaille, perustellaan seuraavilla argumenteilla: "siten rajoitetaan epäkelvon aineksen pääsemistä maahan. On varmistettava, ettei "epäkelpo" aines jää maahamme tekemään pahuuksia". Perustelisin viisumipakkoa muun muassa Yhdysvalloille ja Iso-Britannialle seuraavasti: siten rajoitettaisiin epäkelvon, holtitonta kapitalismipolitiikkaa haluavan aineksen pääsyä maahamme. On varmistettava, ettei kyseessä oleva epäkelpo aines jää maahamme tekemään pahuuksia (muun muassa edistämään hyvinvointivaltiomme romahdusta). Ulkomaisen, kapitalististen pääomavirtojen pääsyä maahamme on myös rajoitettava.


Seuraavaksi kommentoin viisumipakkoa joidenkin maiden kohdalla:


- Afganistanista ei tänne pääse ilman viisumia. Syy on tietenkin se, että Afganistan on islamilainen valtio. Afganistanilaisten halutaan myös jäävän kotimaahansa nauttimaan USA:n pommeista ja CIA:n vesikidutuksista.


- Algeria, Libya ja muut Maghreb-maista tulevat tarvitsevat viisumin tullessaan tänne. Kyseinen epäkelpo aines on islamilaisesta taustasta tullutta ja siksi epäihmisiin verrattavaa saastaa, jotka pitää täi- ja pommitarkastaa jne. Sama pätee Afrikkaan miltei kokonaisuudessaan. Tässä joku voisi myös todeta: "Just because I'm black!" tai murjaista: "You just hate me, 'cause I'm black!"


- Itselleni tuli yllätyksenä, että esimerkiksi Venezuelasta tulevat eivät tarvitse viisumia, kuten eivät monet muutkaan Latinalaisen Amerikan maista tulevat. Muun muassa Kolumbia, Bolivia ja Kuuba sen sijaan tarvitsevat. Itse sain asiasta tietää täältä:

http://paula.suntuubi.com/?cat=9


Suomalaiset viranomaiset länsimaiden kuuliaisina oppipoikina elävät menneessä, eivätkä ole havahtuneet siihen tosiasiaan, että Kolumbia on nykyään muutakin, kuin FARC, sisällissota ja huumeet. Ihmettelen myös sitä, miksi meksikolaisilta ei kysytä viisumia, kun kolumbialaisilta ja bolivialaisilta kysytään. Meksiko painii tietääkseni vielä suurempien ongelmien kanssa, kuin Kolumbia. Lisäksi, venezuelalaisen suusta kuultua: "Venezuela on paljon vaarallisempi maa, kuin Kolumbia". Suomen viranomaisten mielestä menneessä on hyvä elää. Vaikuttaa myös siltä, että huumaavien aineiden viljely (esim. yksityiskäyttöön) on suurempi rikos, kuin huumaavien aineiden välitys, kuten huomaamme puhuessamme esimerkiksi Boliviasta. Kuubaa vastaan asetettua viisumipakkoa en sen enempää kommentoi. Onhan se selvää, ettemme me nyt halua epäihmisiä kamalasta kom... (Harry Potteria mukaillen) tiedät-kai- minkälaisesta valtiosta. Venezuela ei ilmeisesti vielä ole oikeaoppisella tiellä, jos Suomen viranomaisten ja Suomen hallituksen näkökulmasta katsotaan.


- Kuten jo totesin, Yhdysvalloille (miltei oikeaoppista kapitalismia toteuttavana ja kaikkialle tunkevana valtiona) ja Iso-Britannialle (Yhdysvaltain pikkuveljelle) ja muille vastaaville asettaisin viisumipakon. Pidetään Suomi Suomena, ei tehdä Suomesta pikku-Jenkkilää, kuten monet muut ovat maistaan tekemässä.



Jos viisumipakko "epäkelvolle kolmannen maailman saastalle", niin viisumipakko myös "epäkelvolle ensimmäisen maailman saastalle" (joka mielestäni ahneilla kapitalismi-aatteillaan on sitä todellista saastaa). Uusvillin kapitalismin opit ovat tekemässä tuhojaan ympäri maailmaa, kun kaikkialla maailmassa halutaan "tehostaa" maksullista koulutusta nostamalla lukukausimaksuja. Uusimpana esimerkkinä vastaavasta paholaisen politiikasta on Kolumbia. Nyt on korkea aika rajoittaa uusvillien kapitalistien pääsyä maahamme, ennen kuin Suomelle käy kuten muille maille. Suomi toimikoon esimerkkinä muille uusvillistä kapitalismista kärsineille maille. Vaadin täten hallitusta ja viranomaisia holtittoman kapitalismipolitiikan järkeistämisen lisäksi järkeistämään myös viisumipolitiikkaa. Holtiton kapitalismipolitiikka on nykymaailmassa todellinen paha ja uhka maailmanrauhalle, pahempi ja merkittävämpi uhka, kuin esimerkiksi islam.





.




PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista"
omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää
vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa
ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

57. Miksi olen kapitalismikriittinen? Osa 2

Uusvillin kapitalismin aikakaudella ihaillaan kaikkea suurta ja mahtavaa. Ei siinä muuten mitään, mutta sen ison palvonta on mennyt äärimmäisyyksiin. Suuret yritykset ovat suuria ympäristönkuluttajia pitämällä mainosvaloja ja koneitaan auki vuorokaudet ympäri. Suuryritykset tuhoavat pienet yritykset rohmuamalla kaiken hamstraten ostoeriä varastoihinsa (jättäen pienyrityksille ja muille tarvitseville tähteet), jotka lopulta päätyvät käyttämättöminä kaatopaikalle. Tämä näkyy esimerkiksi ruokabusineksessa ja monella muullakin alalla. Sen sijaan, että näitä käyttämättömiä elintarvikkeita sun muita ylijäämiä lahjoitettaisiin esimerkiksi Pelastusarmeijalle, ne heitetään pois. Kapitalismi on siis synonyymi tuhlaukselle, eikä kapitalismi tunne käsitettä "lähimmäisenrakkaus". Useimmiten suurissa tuotantolaitoksissa laatu kärsii ja me tavalliset kansalaiset nautimmekin päivittäin teollisuusaterioita maustettuina kemikaaleilla.





Puhuttaessa kapitalistisesta yritysmaailmasta, siellä harvoin panostetaan yritysviihtyvyyteen. Ihmisyys ei kapitalistisessa maailmankuvassa merkitse tuon taivaallista. Siksi kapitalismi on ihmisille pelottava ideologia. Esimerkiksi toimistoympäristöissä on harvoin rento ilmapiiri, kun narsistinen niskaan hengittävä pomo osaa tehdä työntekijöiden olosta helvettiä pakottaen työntekijät tunteettomiksi roboteiksi. Suuria bonuksia tienaavilla johtajilla on myös usein paremmat oltavat niin fyysisesti (taloudellisesti) kuin henkisestikin (jos narsismi ja raha-ahneus hyviä olotiloja ovat).




Puhuttaessa markkinoista on puhuttava yrittäjistä ja mainosmiehistä. Mielestäni ei ole mitenkään demokraattista, että ainoastaan yrityspomot päättävät tuotannosta ja hinnoista. Mainosmiehet aluksi vakoilevat ihmisten arkipäivää, jonka jälkeen yrityspomot päättävät, mitä tuotetaan. Miksi ihmeessä minun pitäisi maksaa esimerkiksi leivästä taikka limonadista vain tuottajien määräämä hinta? Tinkimiskulttuuri on tasapuolisin kaupan muoto, jonka tiedän. Tinkimisessä on kyse oikeasta kompromissista. Tinkimisessä myyjä ilmoittaa lähtöhinnan, jonka jälkeen ostaja neuvottelee hinnan alemmaksi. Lopullinen hinta on yleensä myyjän ja ostajan välinen kompromissi. Miksi me tavalliset kuluttajat tyydymme ostamaan tuotteita joiden hinnat on jo päätetty jossain toisaalla? Kuluttajien ei mielestäni tulisi tyytyä kapitalististen tuottajien määräämiin hintoihin, vaan hintaneuvottelua on käytävä.




Verotuksesta puhuttaessa, on verotuksen oltava järkevää ja sen on kohdistuttava oikeaan osoitteeseen. Verotuksen ei tule myöskään kohdistua ainoastaan tavalliseen kuluttajaan. Rikkaita saisi verottaa nykyistä enemmän, heillä on siihen varaa. Se ei ole työstä taikka rikkaudesta rankaisemista; se on vain ja ainoastaan kohtuullista. Veronkiertäjät ja rahojaan veroparatiiseihin piilottavat ovat maanpettureista pahinta laatua ja heidät tulisi asettaa edesvastuuseen isänmaanpetturuudesta.






Viime osassa kirjoitin, kuinka kapitalismin periaatteita tungetaan korvista, nenästä ja silmistä sisään. Tämä näkyy hyvin opiskelumaailmassa. Nykyisin opiskeluelämästä ei saisi nauttia, tulisi ainoastaan opiskella ja valmistua lyhyessä ajassa hyödyntämään rahamaailmaa. Väläytteleväthän ne korkeammat tahot ajoittain, että valmistua pitäisi nykyisin paljon nopeammin. Herää kysymys, opiskelemmeko itseämme vai rahamaailmaa varten? Tämän lisäksi yliopistoista halutaan tehdä tuottavia tutkimuskeskuksia, joissa opiskeltaisiin vain kapitalistista markkinataloutta ja luonnontieteitä. Nykyisin ei haluta tukea esimerkiksi filosofeja, eikä "akkamaisia" humanisteja. Onko tämä tiettyjen alojen suosiminen osa sitä kapitalistista monimuotoisuutta? Monimuotoisuutta ei ole ainakaan minun mielestäni se, että yhteiskunta koostuu vain taloustieteilijöistä, yrittäjistä taikka mainosmiehistä jne.




Mainosmiehet ovat yrittäjille tärkeitä. Ilman mainontaa yritys ei menestyisi. Tavalliset ihmiset ovat pyydystettäviä jyrsijöitä mainosmiehille. Tavallisia ihmisiä pommitetaan aivopesevällä ja useasti valheellisella mainosterrorismilla (ihmettelenkin, miksi Yhdysvallat ei ole vielä julistanut terrorisminvastaista sotaa mainosterroristeille). Mainosterroristit harrastavat härskiä tavallisten ihmisten vakoilua. Lapsille myydään rintaliivejä ja heidät pakotetaan kapitalistisiksi kuluttajiksi varhain. Kukaan ei ole turvassa mainosterrorismilta. Facebook tulee tulevaisuudessa harjoittamaan entistä epäeettisempää toimintaa mainostoimintaansa varten.




Mainoksilla myös kasvatetaan ihmisten kulutusnälkää erityisesti länsimaissa. Ihmisiä huijataan haluamaan lisää ja lisää kaikkea. Ihmisiä huijataan ostamaan uusi ja "parempi" tuote "vanhan" tilalle ja lopulta koti on täynnä "käyttökelvottomia" ja "vanhoja" tuotteita. Valitettavasti mainosterrorismi ei kohdistu ainoastaan elottomiin esineisiin. Se kohdistuu myös ainaisista ulkonäköpaineista kärsiviin naisiin. Mainoksissa lipevästi manipuloiden maanitellaan naisia ostamaan muun muassa laihdutuspillereitä, joita palkatut plastiikkakirurgeilla käyneet näyttelijät kauppaavat. Näin muun muassa naisille luodaan vääriä mielikuvia kapitalistisilla mainoksilla. Mallimaailmassa taas perverssit pomot vaativat mallityttöjä näyttämään luurangoilta ja siltikin pitäisi vielä laihduttaa. Uusvilli kapitalismi on mainosmiesten mainonnalla ja perverssien mallipomojen sairailla fantasioilla tuonut mukanaan uudenlaisen fetisismin. Kutsuttakoon sitä vaikka sceletus-fetisismiksi.




Kapitalismi on myös synonyymi iankaikkiselle tyytymättömyydelle. Länsimaissa tyytymättömyyttä pyritään lisäämään entisestään kapitalistien tunnuslauseella: "ihmisen tarpeet ovat rajattomat". Tämä länsimainen tyytymättömyys näkyy esimerkiksi kolmansissa maissa siten, että metsäalueita joudutaan kaatamaan hehtaareittain, jotta raaka-aineiden tuottajiksi alistetut kolmansien maiden asukkaat saisivat edes pienen korvauksen siitä, että raaka-aineet menevät länsimaihin jalostettaviksi ja siten ylikalliiksi hinnoitellut jalostetut tuotteet myydään kalliimmalla. On häpeällistä, että oikeudenmukainen korvaus työstä maksetaan ainoastaan, jos työläiset työskentelevät Reilun Kaupan alaisuudessa. Tämä olisi vielä karumpaa todellisuutta äärikapitalistien utopiassa. Oikeudenmukaisuus jäisi vapaaehtoisten ja marginalisoituvien hyväntekeväisyysjärjestöjen tarkasteltaviksi heidän ihannemaailmassaan.




Kapitalismi edistää täten vahvojen oikeutta ja edesauttaa maailman köyhien ja rikkaiden kuilun kasvamista. Kapitalismi ei ole tasa-arvon aate. Senhän ovat todistaneet radikaalikokoomuslaiset eli Piraattipuolue, jotka sentään sanovat tavoitteensa suoraan ilman kiertelyä ("olisiko aika lopettaa hössötys tuloeroista?").









PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.