fondos para myspace, plantillas, layouts

torstai 31. lokakuuta 2013

110. Nuivuutta tasapuolisesti

Nuivuutta on monenlaista. Avoin ja väkivaltainen muukalaisvastaisuus on ainakin Suomessa vielä jollakin tapaa marginaalista. Valtaosa nuivista ei niin sanotusti halua liata käsiään. "Marginaaliset kiljuskinit" siis hoitavat pääasiassa väkivaltaisen maahanmuuttokritiikin. Suomessa saatetaankin puhkaista venäläisten autojen renkaita, vahingoittaa etnisiä ruokaravintoloita ja jopa mukiloida ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Kreikan tasolla ei kuitenkaan vielä olla. Eiköhän täälläkin vielä päästä ihastelemaan suomalaista kultaista aamunkoittoa, kun villi kapitalismi, elopmaiset myyrät ja korruptoitunut eliitti tekevät tuhojaan termiittien lailla antaen edellytykset yleiselle tyytymättömyydelle ja sen purkautumiselle mustavalkoisen nationalismin kannatuksena. Voisihan sitä ihan vaan varmuuden vuoksi vastavetona alkaa jo suunnitella porvareiden muilutuksia länsirajalle. Jos historia vaikkapa sattuisi toistamaan itseään. Läppä oli hei! Eiks kellään nykyisin oo huumorintajua?!


Fiksummat nuivat tekevät pesäeroa tyhmempiin virkaveljiinsä. Vähän samaan tapaan, kuin Kokoomus, joka ei julkisesti halua allekirjoittaa kokoomusnuorten kannanottoja. Fiksummat kiistävät koko rasismin olemassolon tai väittävät sen olevan marginaalista. He ovat varsinaisten nuivien asianajajia, eräänlaisia älykkönuivia. Vaikka selvä rasistinen teko kiistatta heille osoitettaisiin, he pyrkivät kaikin tavoin kiistämään teon rasistisuuden. He peräti vierittävät epäsuorasti syyn uhrin niskoille. "Onko se nyt ihmekään, jos rasismia on olemassa epäonnistuneen ja holtittoman maahanmuuttopolitiikan vuoksi? Erilaisten keskiaikaisella sivistyksellä varustettujen kulttuurien integroituminen Suomeen on selvästi epäonnistunut. Rikoksen tekijän olisi toki hieman pitänyt hillitä itsensä, mutta oliko teko rasistinen? Kuinka rasismi määritellään? Jos katsomme tilastoja, voimme huomata, että maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa. He käyvät kantaväestön kimppuun ryöstäen, pahoinpidellen ja raiskaten heitä. Eikö se ole rasismia? Pakolaisille annetaan asunnot kantasuomalaisten nenien edestä. Maahanmuuttajat menevät kantaväestön edelle työnhaussa. Eikö tässä syrjitä suomalaisia positiivisen syrjinnän hengessä? Your honor, kiistän kyseessä olevan teon olleen rasistinen. Ennemminkin kyseessä oli ymmärrettävä, vaikkakin ehkä hieman liioiteltu tunteenomainen purkaus, joka syntyi koettujen epäoikeudenmukaisuuksien jälkeen."


Ei olla rasisteja, mutta... Tuodaan esille tosiasiat. Uhri on syyllinen, kuten murtovarkaalta kotiaan puolustava asukas Yhdysvalloissa tai kaltoinkohdeltu nainen Egyptissä. Rikollisuus, kulttuurien erilaisuuksien korostaminen ja länsimaisen kulttuurin parhaus ovat kaikki älykkönuivien avainsanoja. Mukaan mahtuu toki myös hieman tyhmempiä marttyyreja ja monia muita. Parempia ja tarkempia määritelmiä voi kysyä Vesa Puuroselta.


Kaikista pahinta nuivuutta ylläpidetään rakenteiden avulla. Onko ihme, ettei arkipäivän nuivuudesta päästä, kun jopa oikeuslaitoksessa esiintyy voimakasta asenteellisuutta? Kuinka lienee poliisissa, joka tapaa maahanmuuttajia ainoastaan virkansa puolesta, kuten sanotaan? Johtavat poliitikot eivät ainakaan monipuolisuutta ja mainostamaansa suvaitsevaisuutta lisää. Poliitikot puhuvat maahanmuuttajista ja rikkaudesta samassa lauseessa. Rikkaudesta puhuessaan he tarkoittavat kirjaimellisesti ja konkreettisesti, mitä sanovat. Halpatyö- ja pätkätyövoimalla sitä rikkautta nykyisin yrityspomoille luodaan. Poliitikot ja virkamiehet eivät maahanmuuttajien oikeuksista välitä. Kun kyseessä ovat työperäiset ei-länsimaiset maahanmuuttajat, osoitetaan suurta välinpitämättömyyttä tai vaihtoehtoisesti heittäydytään avuttomiksi. Suhtaudun myös melko epäillen siihen, että tilanne tulevaisuudessa Suomessa, nykyisen menon jatkuessa muuttuisi. Kaikenlaiset puheet muutoksesta tai uusimisesta tulevat osoittautumaan tyhjäksi sanahelinäksi. Ei-länsimaalaisten oikeus ei oikeistolaisessa Suomessa todellisia intohimoja herätä muualla, kuin vasemmistolaisissa piireissä.


Vasemmistoliiton poliitikot ja Vasemmistonuoret saavat tämän (ja monien muiden vastaavien asioiden) asian esille ottamisesta erityismaininnan. Vasemmistoliittoa, vasemmistolaisia piirejä ja tietenkin vihreitä lukuun ottamatta ei-länsimaisten maahanmuuttajien tai työntekijöiden oikeudet Suomessa saa huomiota juuri muilta, kuin joiltakin järjestöiltä. Näiden järjestöjen huomiot herättävät monissa tavallisissa suomalaisissa halveksuntaa ja väheksyntää. Itsekritiikki käännetään nopeasti "rakentavaksi kritiikiksi" muita "todellisia ongelmamaita" kohtaan. Johtavissa poliitikoissa kyseisenlaiset huomiot herättävät tylsillä korulauseilla naamioituja tuhahduksia ja olankohautuksia. Ei-länsimaiset maahanmuuttajat ylipäänsä nähdään joko tympeinä työllistettävinä, kulueränä tai kovia kokeneina objekteina; harmaana massana ja tilastoina. Viranomaisten ja asiantuntijoiden puheensorina peittää alleen maahanmuuttajien ihmisyyden ja heidän näkemyksensä.



Salkkuihin ja pehmeisiin penkkeihin mieltyneet poliitikot saattavat myös härskisti pyrkiä mielistelemään äänestäjiä yrittäen matkia maahanmuuttokriitikoita. Tuskin moni täällä Suomessa edes täysillä uskoi SDP:n "maassa maan tavalla"-retoriikkaan. Moni myös saattoi ihmetellä Matti Vanhasen ihmettelyä, jota jotkut saattoivat epäillä poliittiseksi silmänkääntötempuksi. Suomessa johtavien poliitikkojen yritykset matkia maahanmuuttokriitikoita ovat onneksi olleet lähinnä säälittäviä yrityksiä. Iso-Britanniassa taas jopa pääministeri on antamassa koko kätensä maahanmuuttokriittisille voimille siinä pelossa, että herra ei pääsisikään jatkokaudelle. Niin kova on paine ilmeisesti ollut maahanmuuttokriittisiltä voimilta ja lobbareilta. Saanemmekin jatkossa nähdä yhä enemmän idolsmaista tuomarointia siitä, kuka on niin sanotusti hyvä mamu. Kisasta putoavat "huonot mamut" eivät jostain syystä oikein kosketa linnake-Euroopan tuomareita tai sitten pudonneilta  "kilpailijoilta" vaan puuttuu se jokin ja heidän kannattaisi maahan pyrkimisen sijasta tehdä jotain muuta. EI JATKOON!



Eriarvoistava viisumipolitiikka on yksi räikeimpiä esimerkkejä rasistisista rakenteista. Miksi joillekin kansalaisuuksille sallitaan helppo pääsy maahan, kun toisille taas ei? Syyt ovat raadollisia. Maahan ei haluta "rikollisia". "Länsimaiset" rikolliset kyllä pääsevät aivan laillisesti esimerkiksi Suomen maaperästä mineraaleja kahmimaan ja tekemään myyräntyötä. Tiettyjen kansallisuuksien geneettisiin ominaispiirteisiin kuuluu myös verojen välttely, "tasapäistävän järjestelmän" arvostelu ja kolonialismi. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan riittävä syy viisumipakolle "länsimaisten" vierailijoiden kohdalla. "Länsimaisuus" onkin ilmeisesti tae synnynnäisestä lainkuuliaisuudesta. Mitä muutamasta verokolikosta ja yhdestä särkyneestä sydämestä? Mitä sen on väliä, kun olet niin lätkässä, että sinulle riittää kun hän ("länsimaalainen") tulee käymään, edes silloin kun tykkää... Vaikka antaa paljon vähemmän kuin sinä... Verot on muutenkin tehty vältettäviksi. Joutomaat ovat olemassa sitä varten, että joku ne ottaisi tehokkaaseen hyötykäyttöön ja veisi maaperästä laiskana lokottelevat mineraalit parempaan talteen.


Eikö olisi reilua, jos kaikki maailman maat asettaisivat toisilleen viisumipakon? Tätä tuskin tulee tapahtumaan. Toivottavasti edes nousevat maat tulevaisuudessa älyäisivät laittaa viisumipakon "länsimaisille" valtioille. Miksi "länsimaalainen" saa vapaasti matkustaa tai tehdä rikoksia ympäri maailmaa, mutta köyhemmistä maista tulevat eivät? Miksi pääasiassa vain "länsimaalaisilla" on oikeus nuivuuteen, kun taas "kehitysmaat" joutuvat alistuen kestitsemään uuskolonialisteja? Turismi on toki monille miltei ainoa elinkeino ja paikallisilla korruptoituneilla johtajilla (jotka päästävät imperialistisia yrityksiä vapaasti maahan) on suuri rooli siinä, että "länsimaita" nöyristellään.
"Länsimaalaisuus" on käyntikortti, jonka ansiosta monet porttien ja ovien sisäänkäynnit aukeavat varsin helposti, melkeinpä itsestään selvästi. "Länsimaalaisuutta" ihaillaan ja minkä tahansa "länsimaan" kansalaisuutta halutaan, kuin Rooman kansalaisuutta muinoin. "Länsimaalaiset" vieraat otetaan muun muassa monissa Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa avosylin vastaan. Vieraanvaraisuus ei valitettavasti ole molemminpuolista. Länsimaihin pyrkiessään ei-länsimaalaiset vieraat saavat parhaassa tapauksessa tyytyä takaoviin ja takaportteihin tai moderneihin orjareitteihin. Huonoimmassa tapauksessa päädytään aaltoihin tai eristyksiin vankien tapaan


Asenteiden koventuminen ja negatiivinen nationalistinen itseensä käpertyminen on etenkin nykyisin, ironisesti, kansainvälistä. Eriarvoistavana erotuksena kuitenkin se, että monella niin sanotulla kolmannen maailman maalla ei ainakaan virallisella tasolla ole toistaiseksi ollut varaa nuivuuteen. Eteläisessä Amerikassa paikallinen vieraanvaraisuus on muutenkin suomalaiseen ilmapiiriin tottuneelle jotakin aivan uskomatonta (monelle karjalaisuutta tunnustavalle ei niin vieras ilmiö). Etenkin virallista anteliaisuutta käytetään ahnaasti hyväksi. No on se ny per...! Jopa nuivuus on pääasiassa varattu rikkaille "länsimaille"! Kritiikkiä ja rasismia "länsimaalaisia" kohtaan varmasti esiintyy, mutta väitän, ettei siinä määrin, kuin "ei-länsimaalaisia" kohtaan "länsimaissa". Yllä mainitut asiat toimikoot esimerkkeinä. "Ei-länsimaalaiset" ja eriväriset ihmiset joutuvat yleisen kylmyyden ja kovuuden lisäksi kohtaamaan vähintäänkin nousevaa institutionaalista, rakenteisiin kätkeytynyttä nuivuutta, joka mielestäni on nuivuudesta pahinta laatua.


Olkoot eteläamerikkalaiset ja afrikkalaiset maat nuivempia ylpeitä "länsimaita" kohtaan. Toivon, että "länsimaisille" tuotteille tullaan asettamaan suojatulleja siinä missä niitä on asetettu köyhempien maiden tuotteille tässä mukamas vapaassa markkinataloudessa. Olisi vain reilua, että myös "ensimmäisen maailman maiden" asukkaat joutuisivat maksamaan viisumeistaan vieraillessaan loma- ja yritys(vero)paratiiseissaan. Maita ei tulisi niin helposti luovuttaa suuryrityksille eikä rikkaille "länsimaalaisille" ylipäänsä. Tämä on tasapuolisuutta. En usko, että esimerkiksi rikkaiden afrikkalaisten annettaisiin niin helposti ostaa maita vaikkapa Saksassa. Niin ikään suomalaisten täytyisi kansallistaa Sodankylän malmivarat ja rajoittaa ulkomaalaisten maaostoja Suomessa tasapuolisuuden nimissä. Eiväthän esimerkiksi venäläisetkään niin helposti maitaan ole myymässä, miksi siis suomalaistenkaan tulisi niin tehdä?


Puhuttaessa "länsimaalaisiin" kohdistuvasta rasismista, tulee monille ensimmäisenä mieleen Zimbabwe. Zimbabwen tilanne on, mitä se on, eikä se varmaan muuksi muutu ennen kuin johto vaihtuu. Etelä-Afrikassakaan tuskin toivutaan menneisyyden traumoista pitkään aikaan. Katkeruus koettuja historiallisia vääryyksiä kohtaan lienee syvään juurtunutta. Uutta Nelson Mandelaakaan emme varmaan tule näkemään. Kollektiivinen anteeksianto olisikin jatkuvan kehityksen kannalta tärkeää. Israelin ja Palestiinan tilanne on hyvä esimerkki siitä, mihin katkeruus ja kostonhalu johtaa. Huolimatta joistakin ikävistä tapauksista, Afrikan manner, kuten Etelä-Amerikkakin ovat nousemassa ja eteenpäin pyrkiminen jättänee ennen pitkää synkän historian varjoonsa. Esimerkiksi Kolumbiassa ei vain pohdita historiallisia vääryyksiä, vaan pyritään myös eteenpäin. Kunhan monsantot ja chiquitat potkitaan kansalaisten mailta pois, todellinen vauraus ja itsenäisyys odottanee aivan nurkan takana.


Jenkkiytyminen ja anglosaksien armeijat ovat kasvava uhka etenkin köyhille, nouseville maille. Paremmin sanottuna koko maailmaa ollaan jenkkiläistämässä, eikä niinkään islamilaistamassa, kuten tietyt tahot tuntuvat uskovan. Jos ette usko, niin katsokaa vaikka television nykyistä ohjelmatarjontaa. Viekö voiton suomalaiset ja monipuolisuutta edustavat ja korostavat ohjelmat muista maista vaiko jenkkiläiset/jenkkilästä inspiraation saaneet ohjelmat? Aiheena "islamilainen kalifaatti" olisi paremminkin jonkin romaanin aihe, kun taas pikku-jenkkilöiden pystyttäminen ympäri maailmaa on hyytävä tosiasia. Suomessa tämä näkyy siten, että pohjoismainen hyvinvointivaltio ja se vähäinenkin inhimillisyys, jota on jäljellä väistyy historiaan itsenäisyyden mukana, kun paikan ottaa suomalaiseen kulttuuriin täysin sopimaton itsekeskeisyys, ääri-individualismi ja markkinavoimat (joilla ei todellakaan ole minun kasvojani!).


"Muukalaisvastainen puolue pääsemässä parlamenttiin", "oikeistopopulistiselle ja maahanmuuttokriittiselle puolueelle äänivyöry vaaleissa", "muukalaisvastaisuus lisääntynyt Euroopassa", "maan pääministeri tiukentaisi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan". Vastaavankaltaiset uutisotsikot ovat käyneet viime aikoina melko yleisiksi. Viimeisimmät uutiset ovat koskeneet muun muassa kreikkalaisten äärioikeistolaisten rähinöintiä, Iso-Britannian pääministerin halua kiristää maahanmuuttopolitiikkaa tai uusimpia käänteitä käänteitä Norjan politiikassa. Entäpä, jos tulevaisuudessa tulisimme näkemään seuraavanlaisia uutisotsikoita: "kapitalisminvastaiset vasemmistolaiset voimat pääsemässä parlamenttiin", "kapitalisminvastaisuus lisääntynyt Euroopassa", "maan pääministeri tiukentaisi veropakolaisten pääsyä maahan" tai: "Afrikan sekä Etelä-ja Keski-Amerikan maat asettavat länsimaille viisumipakon ja tiukentavat suurkansallisten yritysten pääsyä maahan tasapuolisuuden nimissä". Jos on oltava nuiva, sallikaamme nuivuus kaikille tasapuolisesti.



PS: Epäideologisen rationalistin julistus: Tunteisiin perustuvaa politikointia ja riidanhalua tulee välttää viimeiseen asti. Ideologioiden ja vastakkainasettelujen ajat ovat ohi. Eläköön demokratia ja yhtenäisyys! Politiikkaa tulee tehdä järjellä ilman ideologisia sitoutumisia ja markkinoiden kahlitsemisia. Kauan eläköön demokratia ja yksimielisyys! Painakaa se mieleenne senkin palestiinalaisterroristeja sympatiseeraavat hamppuhipit, viherstallarimarxistit ja enemmistödiktatuuria yliarvostavat idealistifriikit. Vaihtoehtoja ei ole!

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

109. Talous vastaan ympäristö?

Joukko Greenpeacen aktivisteja pidätettiin, kun he olivat tunkeutumassa venäläiselle öljynporauslautalle Venäjän arktisella alueella, aivan naapurissamme. Aktivistit joutuivat tutkintavankeuteen, jonka jälkeen heille langetettiin kovat tuomiot "merirosvoudesta". "Rikoksen" suuruuden huomioon ottaen on syytä kysyä, miksi noin kovat tuomiot? Lautalle tunkeuduttaessahan ei käytetty väkivaltaa, mitään ei varastettu, eikä ketään otettu panttivangiksi. Olisiko kysymys siitä, että Venäjä kenties haluaa näillä tuomioilla viestittää tiukkaa aktivisminvastaista linjaansa? Vai onko kysymys siitä, että Venäjällä on niin isot rahat pelissä, ettei se hyväksy minkäänlaisten terrorisoivien aktivistien häiritsevän elintärkeiksi katsomiaan toimintoja? Öljyhän on Venäjälle elintärkeää siinä, missä se on esimerkiksi Yhdysvalloille.


Greenpeace sai tempauksellaan asialleen haluamaansa julkisuutta. Greenpeace halusi nostaa esille näkökulmaa, jossa kiinnitettäisiin huomiota ympäristöön kohdistuviin riskeihin. Asia, joka niin usein sivuutetaan. "Kyllähän ympäristöasioista puhutaan", saattaisi joku tokaista. Valitettavasti tämänkaltainen keskustelu ei ole ollenkaan ennaltaehkäisevyyteen tähtäävää. Ympäristöriskeihin liittyvää vakavaa keskustelua käydään yleensä vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä ja vahinko on jo tapahtunut. Vastuun joutuu monesti kantamaan aivan joku muu, kuin itse vastuullinen, ellei vastuullista väsymättä ja peräänantamattomasti vaadita tilille aiheutuneista vahingoista. Esimerkeiksi käykööt taannoinen Meksikonlahden tapaus ja Kainuun Talvivaaran toiminta. Mainituissa esimerkkitapauksissa vastuulliset olisivat tuskin kantaneet vastuutaan ollenkaan ilman kovaa painostusta.


Usein öljynporauksesta ja kaivostoiminnasta puhuttaessa, rummutetaan vain sen puolesta, kuinka tärkeitä nämä kaivaukset ja poraukset ovat talouskasvun ja työllisyyden kannalta. Ympäristöön kohdistuvista riskeistä meteliä ainoina pitävät aktivistit koetaan rasittavina kehityksen jarruttajina. Vain talouskasvu ja työllisyys (tärkeitä asioita molemmat) merkitsevät. Kaikki muut vähintään yhtä tärkeät asiat jäävät täysin talouskysymysten varjoon. Ympäristökysymyksiä nykyisin tuskin edes mainittaisiin ilman ansioituneiden ympäristöaktivistien työtä. Siksi onkin valitettavaa, että ympäristöaktivismiin suhtaudutaan niin halveksuen ja parhaimmillaankin väheksyen.


Liian usein talous ja työllisyys asetetaan luonnon kanssa vastakkain. Liian usein ihmisoikeuskysymyksiä välttelevät johtavat poliitikkomme hiljenevät, kun kyse on ympäristöön liittyvistä uhkista. Onko maamme johto siis täynnä kylmäsydämisiä rahamiehiä ja naisia, joita eivät pehmeät arvot kiinnosta? Pitänee varmaan paikkansa ainakin monen oikeistolaisesti ajattelevan kohdalla. Voi myös olla, että ihmisyyteen ja luontoon liittyvät asiat kiinnostavat, mutta talousasiat menevät kaiken edelle johtuen ahneudesta ja/tai niin sanotuista realiteeteista. Kenties tässä ei haluta heittäytyä virallisesti liian hankalaksi, ettei taloudellinen kanssakäyminen Venäjän kanssa hankaloituisi. Ei haluta vaarantaa tärkeitä kauppasuhteita "pikkuasioilla". Tähän onkin helppo heittää mukaan sellaisia kommentteja, kuten: "mitäs menivät?" ja "aktivistit ottivat tietoisen riskin".



Vallalla on ajatus, että voidaan porskuttaa nykyiseen tahtiin aika lailla huoletta. "Hippien touhut" ei jaksa kiinnostaa. Ehkä olisi kuitenkin syytä alkaa kiinnostamaan. Lähettyvillämme ollaan poraamassa öljyä ja poraamisesta aiheutuva onnettomuus voisi aiheuttaa merkittävää tuhoa arktisella vyöhykkeellä, eikä tilanne olisi välttämättä läheskään niin helposti hoidettavissa, kuin esimerkiksi Meksikonlahdella. Arktiset olosuhteet tuovat omat haasteensa. Entä kuka kantaisi vastuun mahdollisen onnettomuuden tapahtuessa? Kyseinen yritys? Venäläiset, norjalaiset vaiko suomalaiset? Liekö tällä pallonpuoliskolla rohkeutta vaatia syyllisiä vastuuseen mahdollisen onnettomuuden sattuessa? Vai siinäkö sitä sitten kiisteltäisiin, kuka on vastuussa, samalla kun arktinen öljylautta tekisi tuhojaan?



Kaikkea ei voida perustella hyvillä taloussuhteilla. Talouskumppaneita on voitava arvostellakin. Joskus on otettava riski ja kritisoitava tärkeääkin naapuria, jos aihetta on. Eikö sen tulisi kuulua hyvien naapuruussuhteiden perusedellytyksiin? Joku voisi sanoa, ettemme ole niin sanotusti turvallisesti Keski-Euroopassa, josta päin on helpompi huudella itään. Kuitenkin meidän suomalaistenkin olisi korkea aika uskaltaa yksissä tuumin vaatia tärkeän asian esille nostaneita vangittuja aktivisteja vapaiksi. Moniäänisyyden on oltava mukana myös naapuruussuhteita käsiteltävissä asioissa. Uskaltakaamme siis vaatia aktivisteja vapaiksi. Uskaltakaamme vaatia todellista vastuullisuutta yritykseltä, joka tekee porauksia tärkeällä, vaarallisella ja erityisen haavoittuvalla alueella.



PS: Epäideologisen rationalistin julistus: Tunteisiin perustuvaa politikointia ja riidanhalua tulee välttää viimeiseen asti. Ideologioiden ja vastakkainasettelujen ajat ovat ohi. Eläköön demokratia ja yhtenäisyys! Politiikkaa tulee tehdä järjellä ilman ideologisia sitoutumisia ja markkinoiden kahlitsemisia. Kauan eläköön demokratia ja yksimielisyys! Painakaa se mieleenne senkin palestiinalaisterroristeja sympatiseeraavat hamppuhipit, viherstallarimarxistit ja enemmistödiktatuuria yliarvostavat idealistifriikit. Vaihtoehtoja ei ole!