Kun Venäjä ärähtää, Suomi kiipeää ensimmäisenä puuhun ja tämän jälkeen häntä koipien välissä palaa vastaamaan Venäjän syytöksiin. Venäjän johto, joka tunnetusti kunnioittaa ihmisoikeuksia, moittii muun muassa Suomea, Baltian maita ja USA:ta ihmisoikeusloukkauksista. Suomea syytetään muun muassa oikeudenkäyntien kohtuuttomasta venymisestä, maahanmuuttajiin kohdistuvasta syrjinnästä, perheväkivallasta ja venäjänkielistä väestöä koskevan kansallisen politiikan puuttumisesta. Lisäksi Venäjää närkästyttää muun muassa se taannoinen tapaus, jossa Paavo Salonen nouti Anton-poikansa takaisin kotiin entiseltä naiseltaan, joka oli kaapannut Antonin Venäjälle. Venäjää siis hermostuttaa se, että Suomi ei perääntynyt, kuten yleensä.
Käsitelläänpä seuraavaksi Venäjän johdon argumentteja Suomea vastaan:
Ensinnäkin, jos olisin Venäjän johtaja, olisin ihan hiljaa muiden maiden asioista. Ihmisoikeustilanne ei Venäjällä ole kehuttava. Homot eivät saa marssia rauhassa, Anna Politkovskaja (joka kritisoi putinismia ja ihmisoikeusrikoksia) kuoli hämärissä olosuhteissa, Tshetsheniaa miehitetään laittomasti. Lisää oikeutettuja syytöksiä esittää Amnesty International:
http://www.amnesty.fi/tietoa-meista/prioriteettimaat/venaja
Ei tule myöskään unohtaa mielenosoittajia, jotka syyttävät viimeisimpiä vaaleja epärehellisiksi. Eikös Venäjän johto muuten ole sanonut, ettei ulkomailla ole oikeutta puuttua Venäjän sisäisiin asioihin? Venäjä voisi myös olla puuttumatta Suomen ja muiden maiden asioihin. Puhdistetaan se oma pesä ensin ja arvostellaan sitten muita.
Venäjä syyttää Suomea "oikeudenkäyntien kohtuuttomasta venymisestä". Tapaus Hodorkovski ei ole onneksi valtavirralta unohtunut. Jukos-yhtiön johtaja tuomittiin aluksi muun muassa veronkierrosta Itä-Siperiaan vankeusrangaistustaan kärsimään. Tämän jälkeen miehelle ollaan langetettu uusia syytöksiä, eikä vapaus häämötä. Suomessa en tiedä vastaavaa tapahtuneen (vaikka kyllä tietyille veronkiertäjille ja muille epäisänmaallisille uusvilleille kapitalisteille tekisi hyvää viettää muutama vuosi metsätöissä valtion hyväksi). Jostain kumman syystä kyseisen herran tuomiota aina vaan jatketaan. Jospa Venäjän johto asettaisi selkeän aikarajan sille, kuinka kauan Mihail Hodorkovski joutuu olemaan kiven sisällä. Mielestäni Venäjällä harjoitetaan laitonta vetkuttelua oikeudenkäynneissä enemmän, kuin Suomessa.
Seuraavaksi Venäjä syyttää Suomea maahanmuuttajien syrjinnästä. Totta, kaikkialla Suomen romanit eivät pääse ravintoloihin. Työnantaja harvemmin valitsee maahanmuuttajaa työntekijäkseen (erityisesti silloin, kun hakijana on Abdul). Suomessa myös välillä puhkotaan maahanmuuttajien autojen renkaita, harjoitetaan ilkivaltaa ja pidetään maahanmuuttajat sosiaalisesti ulkona. Venäjällä maahanmuuttajiin kohdistunut syrjintä on kuitenkin toista luokkaa. Kaukasialta tulleita vastaan ollaan hyökätty väkivaltaisesti. Esimerkkejä ovat Kontupohjan mellakat ja uusnatsien (joihin verrattuna Kansallisen Vastarinnan pojat ovat partiopoikia) riehuminen.
Perheväkivalta on valitettava asia. Se aiheuttaa kärsimystä niin väkivallan uhrille, kuin uhrin lapsille, jotka saattavat traumatisoitua loppuiäkseen. Suomessa tapahtuu valitettavan paljon väkivaltaa. Naiset eivät ole myöskään täysin tasa-arvoisia puhuttaessa esimerkiksi tuloista. En tiedä onko tilanne muuttunut reilussa seitsemässä vuodessa, mutta uskoisin, että naisen asema ei Venäjällä edelleenkään ole "länsimaisen" naisen tasolla. Toki naiset ovat Venäjällä koko ajan nousemassa, mutta tasa-arvon en usko olevan ainakaan Suomen tasolla. Ohessa tietoa vuodelta 2003:
http://maailma.net/artikkelit/naisten_asema_venajalla_heikentynyt
Venäjänkielistä väestöä koskevan kansallisen politiikan puuttuminen on varmasti ongelma ainakin Virossa, Latviassa ja Liettuassa, jotka kaikki taannoin kärsivät fasistisesta neuvostomiehityksestä. Venäläinen vähemmistö ja kantaväestö ottavat useimmin väkivaltaisesti yhteen Baltian maissa, kuin Suomessa. Sikäli kritiikki on kenties oikeutettu Baltian maita kohtaan, vaikkakin taas pelissä on kaksinaismoralismia. Ensinnäkin Venäjä voisi kiinnittää huomiota omaan historiaansa ja nykyaikaansa puhuttaessa vähemmistöjen kohtelusta. Milloin Venäjä tunnustaa esimerkiksi karjalaisiin kohdistuneen (ja moniin muihin vähemmistöihin kohdistuneen kansanmurhan? Milloin Venäjä parantaa tshetshenien oikeuksia?
Terveiseni Venäjän johdolle: siivotkaa oma pesänne; puhdistakaa rakenteenne epädemokraattisista aineksista ja harjoittakaa oikeaa demokratiaa, kritisoikaa sitten meitä.
Samat terveiset myös Turkin johdolle: lopettakaa kurdien vainoaminen ja puhukaa sitten palestiinalaisten puolesta.
PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.
Käsitelläänpä seuraavaksi Venäjän johdon argumentteja Suomea vastaan:
Ensinnäkin, jos olisin Venäjän johtaja, olisin ihan hiljaa muiden maiden asioista. Ihmisoikeustilanne ei Venäjällä ole kehuttava. Homot eivät saa marssia rauhassa, Anna Politkovskaja (joka kritisoi putinismia ja ihmisoikeusrikoksia) kuoli hämärissä olosuhteissa, Tshetsheniaa miehitetään laittomasti. Lisää oikeutettuja syytöksiä esittää Amnesty International:
http://www.amnesty.fi/tietoa-meista/prioriteettimaat/venaja
Ei tule myöskään unohtaa mielenosoittajia, jotka syyttävät viimeisimpiä vaaleja epärehellisiksi. Eikös Venäjän johto muuten ole sanonut, ettei ulkomailla ole oikeutta puuttua Venäjän sisäisiin asioihin? Venäjä voisi myös olla puuttumatta Suomen ja muiden maiden asioihin. Puhdistetaan se oma pesä ensin ja arvostellaan sitten muita.
Venäjä syyttää Suomea "oikeudenkäyntien kohtuuttomasta venymisestä". Tapaus Hodorkovski ei ole onneksi valtavirralta unohtunut. Jukos-yhtiön johtaja tuomittiin aluksi muun muassa veronkierrosta Itä-Siperiaan vankeusrangaistustaan kärsimään. Tämän jälkeen miehelle ollaan langetettu uusia syytöksiä, eikä vapaus häämötä. Suomessa en tiedä vastaavaa tapahtuneen (vaikka kyllä tietyille veronkiertäjille ja muille epäisänmaallisille uusvilleille kapitalisteille tekisi hyvää viettää muutama vuosi metsätöissä valtion hyväksi). Jostain kumman syystä kyseisen herran tuomiota aina vaan jatketaan. Jospa Venäjän johto asettaisi selkeän aikarajan sille, kuinka kauan Mihail Hodorkovski joutuu olemaan kiven sisällä. Mielestäni Venäjällä harjoitetaan laitonta vetkuttelua oikeudenkäynneissä enemmän, kuin Suomessa.
Seuraavaksi Venäjä syyttää Suomea maahanmuuttajien syrjinnästä. Totta, kaikkialla Suomen romanit eivät pääse ravintoloihin. Työnantaja harvemmin valitsee maahanmuuttajaa työntekijäkseen (erityisesti silloin, kun hakijana on Abdul). Suomessa myös välillä puhkotaan maahanmuuttajien autojen renkaita, harjoitetaan ilkivaltaa ja pidetään maahanmuuttajat sosiaalisesti ulkona. Venäjällä maahanmuuttajiin kohdistunut syrjintä on kuitenkin toista luokkaa. Kaukasialta tulleita vastaan ollaan hyökätty väkivaltaisesti. Esimerkkejä ovat Kontupohjan mellakat ja uusnatsien (joihin verrattuna Kansallisen Vastarinnan pojat ovat partiopoikia) riehuminen.
Perheväkivalta on valitettava asia. Se aiheuttaa kärsimystä niin väkivallan uhrille, kuin uhrin lapsille, jotka saattavat traumatisoitua loppuiäkseen. Suomessa tapahtuu valitettavan paljon väkivaltaa. Naiset eivät ole myöskään täysin tasa-arvoisia puhuttaessa esimerkiksi tuloista. En tiedä onko tilanne muuttunut reilussa seitsemässä vuodessa, mutta uskoisin, että naisen asema ei Venäjällä edelleenkään ole "länsimaisen" naisen tasolla. Toki naiset ovat Venäjällä koko ajan nousemassa, mutta tasa-arvon en usko olevan ainakaan Suomen tasolla. Ohessa tietoa vuodelta 2003:
http://maailma.net/artikkelit/naisten_asema_venajalla_heikentynyt
Venäjänkielistä väestöä koskevan kansallisen politiikan puuttuminen on varmasti ongelma ainakin Virossa, Latviassa ja Liettuassa, jotka kaikki taannoin kärsivät fasistisesta neuvostomiehityksestä. Venäläinen vähemmistö ja kantaväestö ottavat useimmin väkivaltaisesti yhteen Baltian maissa, kuin Suomessa. Sikäli kritiikki on kenties oikeutettu Baltian maita kohtaan, vaikkakin taas pelissä on kaksinaismoralismia. Ensinnäkin Venäjä voisi kiinnittää huomiota omaan historiaansa ja nykyaikaansa puhuttaessa vähemmistöjen kohtelusta. Milloin Venäjä tunnustaa esimerkiksi karjalaisiin kohdistuneen (ja moniin muihin vähemmistöihin kohdistuneen kansanmurhan? Milloin Venäjä parantaa tshetshenien oikeuksia?
Terveiseni Venäjän johdolle: siivotkaa oma pesänne; puhdistakaa rakenteenne epädemokraattisista aineksista ja harjoittakaa oikeaa demokratiaa, kritisoikaa sitten meitä.
Samat terveiset myös Turkin johdolle: lopettakaa kurdien vainoaminen ja puhukaa sitten palestiinalaisten puolesta.
PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti