Länsimaisen kulttuurin ja historian korostaminen ei ole kenellekään mitään uutta. Toki sitä jaksaa aina yllättyä siitä, kuinka paljon länsimaiden nälkä (jota muun muassa "kansainväliset" suuryritykset on valjastettu tyydyttämään) kasvaa syödessä ja kuinka paljon opetussuunnitelmissa halutaan korostaa sitä vanhaa uuden kustannuksella. Esimerkkinä Holocaust Task Forcen vaatimus holokaustin "paremmasta muistamisesta". Ei siinä mitään väärää ole, ettei historiaa unohdeta. Väärin on se, että se tietty historia on muistettava paremmin, kuin se toinen historia. Esimerkeiksi otettakoon Francon Espanja ja Francon vastainen toiminta Espanjan sisällissodan jälkeen, jotka on täysin sivuutettu.
Toisen maailmansodan aikaista juutalaisten joukkotuhoa ollaan muisteltu erinomaisesti. Hyvin ollaan pidetty huolta siitä, etteivät natsien kauheudet pääse unohtumaan. Välillä tässä muistamisessa ollaan sorruttu ylilyönteihin. Holokaustin kriitikkoja ei suvaita ja Israel-kriitikot työnnetään samaan pöytään natsien kanssa. Ei voida väittää, ettei natsien hirmutekoja olla unohdettu. Liekö sitten unohtunut tarkoituksella vaiko vahingossa, että myös edesmennyt fasistijohtaja Francisco Franco syyllistyi järkyttäviin hirmutekoihin ja sai tukea jopa natseilta? Esimerkiksi vuoden 1937 baskien asuttaman Guernican pommittaminen tuntuu valtavirralta unohtuneen, taiteilijoita lukuun ottamatta. Lukuun ottamatta länsimaisen poliittisen eliitin lämpimiä sanoja, ei Guernicaa juurikaan muistella, eikä muita Espanjan sisällissodan aikaisia julmuuksia tuomita niin suuresti, kuin natsien rikoksia. Francon unelma yhdestä kansasta ei ollut kaukana kansanmurha-aatteesta. Francon aikana ei tunnustettu baskeja eikä muitakaan vähemmistöjä. Vähätellä ei tule myöskään poliittisia vainoja, jotka kohdistuivat kaikkiin, joiden nähtiin uhmaavan Francon hallintoa.
Baskien ja katalaanien lisäksi Francoa vastustettiin ihan espanjalaisten (tai kastilialaisten taholta). Sotahistorioitsija Jussi Jalosen mukaan ihan aseellistakin toimintaa (mm. poliittiset murhat ja pankkiryöstöt) esiintyi, aika marginaalisesti tosin:
http://www.historykb.com/Uwe/Forum.aspx/world-war-ii/3004/Was-There-Any-Resistance-To-Franco-In-Spain-After-1939
Pan's labyrinth-elokuva nostaa esiin tämän Francoon kohdistuneen vastarinnan esille (romantisoidusti?).
Onhan se mukavaa, että ihan Hollywood on näyttänyt elokuvaa Hitlerin vastaisesta toiminnasta, jossa saksalaiset mm. yrittivät salamurhata Hitlerin (Wow! Not all German were nazis!!!!). Olisiko kuitenkin aika myöntää, että myös Espanjassa tapahtui räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia, jotka lähentelivät kansanmurhaa? Kansanmurhaa on myös epäsuora kansanmurha, kuten muun muassa oman kielen käyttämisen kielto. Miksi Hollywood ei tee elokuvaa Francon hallintoa vastaan kohdistuneesta vastarinnasta. Eikö natsit ole jo niin 1933-1945? Välillä Franco ja fasistit. Vai onkohan niin, että viimeistään sen jälkeen, kun Nixon kutsui Francoa USA:n liittolaiseksi, ei olla voitu Francoa ja kumppaneita kritisoida?
Venäjää ollaan nykyisen kritisoitu ihan tyydyttävästi, ainakin USA:n taholta. Tshetshenian sotia ei tosin kritisoida, koska terrorisminvastainen sota. Kommunismi oli ja on paha juttu USA:ssa edelleenkin. Obama on kommari ja Eurooppa on täynnä "sosialistisia holhousvaltioita". Yleisesti myös joka kerta, kun kapitalistit puolustavat puolustavat omaa näkemystään "vassaripaskoja" vastaan otetaan esille kyllähänseneuvostoliittokin-kortti. Kummasti Neuvostoliitto kuitenkin kelpasi liittoutuneille toisessa maailmansodassa, vaikka Neuvostoliiton tunnolla oli muun muassa karjalaisiin kohdistunut kansanmurha.
Ok, natsit olivat siis hyvin pahoja, epä-ihmisiin verrattavia. Heidän rikoksiaan ei saa unohtaa koskaan. Franco ja kumppanit pelastivat Espanjan kommunisteilta. Francoon kohdistuvat kritiikki tulee jättää taitelijoiden ynnä muiden poikkeavien harteille. Kyl me muut näennäisesti tunnustetaan Francon rikokset. Neuvostoliitto oli paha, koska se oli kommunistinen ja kyllähän ne itäeurooppalaiset kärsivät (vaikka ei mua ne takapajuiset barbaarit kiinnosta). Neuvostoliiton sortokoneisto oli valitettava, mutta suurin rike oli kommunismi aatteena. Huolimatta siitä, mitä kommarit sanovat, mutta Neuvostoliitto oli kommunistinen valtio, jonka tavoitteena oli jakaa kaikki yhteiseksi omaisuudeksi. Ei se sortaminen sinänsä (kommarit sortajina-argumentit tosin toimii kommareita vastaan), mutta kun ne kommarit haluavat jakaa kaiken. Ne hemmetin jakorasiat, nehän haluis jakaa naisensakin. Jakamisen ideologia on väärin. Tää kaikki on MUN MUN MUN! Ei helevetti... Meniks tää nauhalle? Oh well, in atheism we trust and money bless Finland!
PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.
Toisen maailmansodan aikaista juutalaisten joukkotuhoa ollaan muisteltu erinomaisesti. Hyvin ollaan pidetty huolta siitä, etteivät natsien kauheudet pääse unohtumaan. Välillä tässä muistamisessa ollaan sorruttu ylilyönteihin. Holokaustin kriitikkoja ei suvaita ja Israel-kriitikot työnnetään samaan pöytään natsien kanssa. Ei voida väittää, ettei natsien hirmutekoja olla unohdettu. Liekö sitten unohtunut tarkoituksella vaiko vahingossa, että myös edesmennyt fasistijohtaja Francisco Franco syyllistyi järkyttäviin hirmutekoihin ja sai tukea jopa natseilta? Esimerkiksi vuoden 1937 baskien asuttaman Guernican pommittaminen tuntuu valtavirralta unohtuneen, taiteilijoita lukuun ottamatta. Lukuun ottamatta länsimaisen poliittisen eliitin lämpimiä sanoja, ei Guernicaa juurikaan muistella, eikä muita Espanjan sisällissodan aikaisia julmuuksia tuomita niin suuresti, kuin natsien rikoksia. Francon unelma yhdestä kansasta ei ollut kaukana kansanmurha-aatteesta. Francon aikana ei tunnustettu baskeja eikä muitakaan vähemmistöjä. Vähätellä ei tule myöskään poliittisia vainoja, jotka kohdistuivat kaikkiin, joiden nähtiin uhmaavan Francon hallintoa.
Baskien ja katalaanien lisäksi Francoa vastustettiin ihan espanjalaisten (tai kastilialaisten taholta). Sotahistorioitsija Jussi Jalosen mukaan ihan aseellistakin toimintaa (mm. poliittiset murhat ja pankkiryöstöt) esiintyi, aika marginaalisesti tosin:
http://www.historykb.com/Uwe/Forum.aspx/world-war-ii/3004/Was-There-Any-Resistance-To-Franco-In-Spain-After-1939
Pan's labyrinth-elokuva nostaa esiin tämän Francoon kohdistuneen vastarinnan esille (romantisoidusti?).
Onhan se mukavaa, että ihan Hollywood on näyttänyt elokuvaa Hitlerin vastaisesta toiminnasta, jossa saksalaiset mm. yrittivät salamurhata Hitlerin (Wow! Not all German were nazis!!!!). Olisiko kuitenkin aika myöntää, että myös Espanjassa tapahtui räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia, jotka lähentelivät kansanmurhaa? Kansanmurhaa on myös epäsuora kansanmurha, kuten muun muassa oman kielen käyttämisen kielto. Miksi Hollywood ei tee elokuvaa Francon hallintoa vastaan kohdistuneesta vastarinnasta. Eikö natsit ole jo niin 1933-1945? Välillä Franco ja fasistit. Vai onkohan niin, että viimeistään sen jälkeen, kun Nixon kutsui Francoa USA:n liittolaiseksi, ei olla voitu Francoa ja kumppaneita kritisoida?
Venäjää ollaan nykyisen kritisoitu ihan tyydyttävästi, ainakin USA:n taholta. Tshetshenian sotia ei tosin kritisoida, koska terrorisminvastainen sota. Kommunismi oli ja on paha juttu USA:ssa edelleenkin. Obama on kommari ja Eurooppa on täynnä "sosialistisia holhousvaltioita". Yleisesti myös joka kerta, kun kapitalistit puolustavat puolustavat omaa näkemystään "vassaripaskoja" vastaan otetaan esille kyllähänseneuvostoliittokin-kortti. Kummasti Neuvostoliitto kuitenkin kelpasi liittoutuneille toisessa maailmansodassa, vaikka Neuvostoliiton tunnolla oli muun muassa karjalaisiin kohdistunut kansanmurha.
Ok, natsit olivat siis hyvin pahoja, epä-ihmisiin verrattavia. Heidän rikoksiaan ei saa unohtaa koskaan. Franco ja kumppanit pelastivat Espanjan kommunisteilta. Francoon kohdistuvat kritiikki tulee jättää taitelijoiden ynnä muiden poikkeavien harteille. Kyl me muut näennäisesti tunnustetaan Francon rikokset. Neuvostoliitto oli paha, koska se oli kommunistinen ja kyllähän ne itäeurooppalaiset kärsivät (vaikka ei mua ne takapajuiset barbaarit kiinnosta). Neuvostoliiton sortokoneisto oli valitettava, mutta suurin rike oli kommunismi aatteena. Huolimatta siitä, mitä kommarit sanovat, mutta Neuvostoliitto oli kommunistinen valtio, jonka tavoitteena oli jakaa kaikki yhteiseksi omaisuudeksi. Ei se sortaminen sinänsä (kommarit sortajina-argumentit tosin toimii kommareita vastaan), mutta kun ne kommarit haluavat jakaa kaiken. Ne hemmetin jakorasiat, nehän haluis jakaa naisensakin. Jakamisen ideologia on väärin. Tää kaikki on MUN MUN MUN! Ei helevetti... Meniks tää nauhalle? Oh well, in atheism we trust and money bless Finland!
PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti