fondos para myspace, plantillas, layouts

maanantai 7. helmikuuta 2011

31. Hesarin omituiset pohdiskelut (riippumaton media Suomeen!)

Olin viikonloppuna pudota nojatuolista luettuani Helsingin Sanomien kirjoituksen. Kirjoituksessa pohdiskeltiin syitä juutalaisten menestykseen ja sitä, kuinka menestyneet juutalaiset ovat levittäytyneet hyvin laajalle ja menestyneet laajoilla alueilla. Ensimmäisenä herää kysymys, miksi Helsingin Sanomat alentuu tällaiseen kirjoitteluun? Ensimmäisenä tulee mieleen kevyt versio niistä härö-blogeista, joissa lietsotaan vihaa juutalaisia kohtaan vauhkoten juutalaisesta salaliitosta. Olivatko suodattimina toimineet juttujentarkastajat nukahtaneet, taikka ennenaikaisella lomalla?





Tämäntyyppiset kirjoittelut eivät mielestäni kuulu sanomalehtityyppiseen journalismiin:





http://uutiset.msn.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Juutalaiset+omistavat+ja+menestyv%C3%A4t/1135263568619





Tämänkaltainen pohdiskelu juutalaisten menestyksestä ja vauraudesta on mielestäni joutavanpäiväistä ja sitä paitsi pohdiskelu keskittyy aivan liian kapealle alueelle. Eikö olisi syytä kysyä, miksi rikkaat ovat rikkaita? Eikö olisi järkevämpää alkaa tutkia kaikkia rikkaita ja heidän rikkauksiensa taustoja (ovatko rikastuneet omalla vai jonkun toisen tekemällä työllä?)? Pohditaan myös mieluummin syitä sille, miksi ne rikkaat, menestyksekkäät ja vaikutusvaltaiset tahot kokonaisuudessaan pääsevät aina livahtamaan kuin koirat veräjästä. Miksi esimerkiksi tavallisia kreikkalaisia rangaistaan päättäjien rikoksista? Miksi Islannin kriisistä vastuussa olleet eivät joutuneet pesemään likapyykkiä? Tai sitten kotimaisempi esimerkki:





http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011020513131560_uu.shtml





"Sopimus takaa, ettei sikainfluenssa-rokotteen valmistaja joudu maksamaan korvauksia narkolepsiaan sairastuneille."





Miksi tästä vastuussa olevat tahot eivät joudu korvaamaan kansalaisille aiheutettuja kärsimyksiä?





Minulla ei ole mitään rikkaita vastaan. Rikkaiden syrjiminen on yhtä tuomittavaa, kuin köyhien syrjiminen. Sanottakoon kuitenkin se, että niillä, joilla on, heillä on myös velvollisuus jakaa. "Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan" sanotaan Raamatussa. Kristillisessä perinteessä ihanteena pidetään sitä, että myydään omaisuus ja jaetaan kaikki köyhille. Tämä on ihanteellinen näkökulma. Täten todistettaisiin, ettei maallinen omaisuus todellakaan olisi elämän arvon mitta. Kuitenkaan en pitäisi rikkaana olemista syntinä, enkä tuomittavana. Maallinen rikkaus on mielestäni ok siihen saakka, kun se pysyy tasapainossa muiden arvojen ja ihanteiden kanssa. Jos on rikas ja harrastaa oikeanlaista hyväntekeväisyyttä, eikä pahantekeväisyyttä, eikä omaisuuden hamstraus mene liiallisuuksiin, on rikkaana oleminen ihan ok. Jos taas rahasta ja omaisuudesta muodostuu kaiken keskipiste, silloin purjehditaan vaarallisilla vesillä. Kun ahneus ja materialismi sokaisevat ihmisen, silloin ihmisarvo ei merkitse yhtikäs mitään. Nykymaailman on sokaissut ahneus, materialismi, itsekkyys ja sitä myötä "suvaitsevaisuus". Muun muassa "suvaitsevaisuuden" ja pedofilian pelon kaavussa haluttaisiin kieltää näkyvät uskonnolliset symbolit ja menot (vertaa antiikin Rooma).





On sanomattakin selvää, ettei rikkaita pidä syrjiä, sen sijaan tulee syrjiä esimerkiksi tietoisesti epäeettisesti ja piittaamattomasti toimivia yrityksiä ja nykyistä järjestelmää, joka takaa rikkaille paremman kohtelun (vastuunpakoilumahdollisuudet jne.), kuin köyhille. Nykyinen järjestelmä suosii myös nykyisellään kestämätöntä kapitalismipolitiikkaa. Nykyjärjestelmä on saatava sellaiseksi, jossa suuria etuisuuksia nauttivat, kultahäkeissä asuvat rikkaat integroitaisiin yhteiskuntaan ja jossa laitettaisiin stoppi holtittomalle kapitalismipolitiikalle. Tätä tulisi pohtia, eikä mitään joutavia salaliittoteorioita juutalaisisten aarteista ja vallasta. Ei sorruta turhaan ja leimaavaan pikkunäpertelyyn.





Viime vuoden puolella kirjoitin varsin kriittisen tekstin liittyen Israelin valtioon, jota joku voisi syyttää antisemitistiseksi. En kuitenkaan pitäisi kyseistä tekstiä (3.) antisemitistisenä. Tekstihän nimenomaan käsittelee Israelin valtiota ja sitä syvään iskostunutta käsitystä, jossa tulee ilmi paikoin juutalaisten käsitys itsestään nykyäänkin valittuna kansana. Täydennyksenä: tähän eivät ole syypäitä ne, jotka niin retorisoivat, vaan ne, jotka käyttävät retoriikkaansa muiden alistamiseen. Täydennyksenä sanottakoon vielä, että mielestäni juutalaisilla on täysin samanlainen oikeus omaan valtioonsa, kuin esimerkiksi palestiinalaisilla, kosovolaisilla ja karjalaisilla. Kritiikkini kohdistuu pääasiassa edellä mainittuun retoriikkaan ja päättäviin tahoihin Israelissa (ja muualla), jotka eivät koe edulliseksi nykyisen Israelin rajojen muuttamista. Olen edelleen sitä mieltä, että Israelin valtio pitäisi lopettaa, nykyisellään ja jakaa alueet muiden kansojen kesken. Kaikilla on oikeus omaan valtioonsa. Israelin valtio perustettiin Iso-Britannian lupauksien pohjalta ja länsimaiden tunnontuskista. Palestiinalaiset unohdettiin. Israelin valtio siis piirrettiin keinotekoisesti, kuten Afrikan valtiot siirtomaakaudella. Jos länttä ei oltaisi päästetty sekaantumaan pienempien valtioiden asioihin, olisi maailmassa todennäköisemmin vähemmän kriisipesäkkeitä.





Helsingin Sanomat syyllistyi roskatason journalismiin juutalais-pohdiskeluissaan. Olisi ollut ymmärrettävää, että jossain Hymyssä oltaisiin julkaista jotain vastaavaa (julkaistiinhan siellä juttua taannoin vapaamuurareista). Tämä oli pohjanoteeraus. Ero roska- ja valtavirtamedian välillä (kirjoitus 12) on siten mielestäni veteen piirretty viiva ja tämä viimeisin juttu todistaa sen. Kriittisyyteni valtavirtamediaa vastaan kasvaa hetki hetkeltä ja yritän tietoisesti vähentää sen seuraamista. Aion suosia vastaavasti tämäntyyppistä mediaa ja journalistiikkaa ja suosittelen sitä myös muille:





http://globalvoicesonline.org/about/





"At a time when international English-language media ignores many things that are important to large numbers of the world’s citizens, Global Voices aims to redress some of the inequities in media attention by leveraging the power of citizens’ media.
We believe in free speech, and in bridging the gulfs that divide people."





Ylläolevassa lainauksessa tiivistettynä periaate, jonka pitäisi olla valtavirtaa. Aletaan boikotoimaan New York Timesia ja sitä matkivaa Helsingin Sanomat-sanomalehteä, ja The Timesia ja sitä matkivaa Suomen Kuvalehti-nimistä aikakauslehteä ja kaikkia vastaavia. Suomi voisi olla ensimmäinen maailmassa, jonka tiedonvälitys perustuisi täysin riippumattomaan ja voittoja tekemättömään mediaan. Tulevassa riippumattomassa mediassa äänen saisivat kuuluviin ne, joiden ääni hukkuu nykyisessä valtavirrassa, jossa hallitsee a) valkoisen länsimaisen ihmisen katse ("länsimaat rules!", "Afrikka, tuo kriisien manner"), b) suurten ja vaikutusvaltaisten maiden dominoiva katse ("Länsi- ja Keski-Eurooppa pääosassa, hylkiövaltiona Venäjä, itä ja kaakko kokonaisuudessaan ja joskus sivuroolissa pieni Suomi").





Suomeen tulisi saada lisää Voima-lehdentyyppistä mediaa. Täten Suomi olisi rajoittamattoman sananvapauden edelläkävijä. Tämä uuden sukupolven media ei olisi suuri ja yhteenhitsattu, vaan pääasiassa hajanainen, mutta kuitenkin yhteistyökykyinen. On muistettava se tosiasia, että mitä suurempi, kookkaampi ja fuusioituneempi, sitä byrokraattisempi ja korruptoituneempi.





Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.

4 kommenttia:

Tom kirjoitti...

Mielestäsi juutalaisillakin on oikeus omaan valtioon, mutta samalla olet sitä mieltä että Israel ei enää pitäisi olla olemassa. Eikö tämä ole ristiriitaista?

Heikki Ekman kirjoitti...

Ei ole. Painotan sanaa "nykyisellään" puhuttaessa Israelin valtion lopettamisesta. "Lopettamisella nykyisellään" tarkoitan valtion jakamista juutalaisten ja palestiinalaisten kesken.

Olet varmaankin perehtynyt Balfourin julistukseen:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Balfourin_julistus

http://en.wikipedia.org/wiki/Balfour_Declaration_of_1917

(katso erityisesti kohta:
"The McMahon–Hussein Correspondence")

Täältä saa myös jotain infoa:

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=70166


Eli nykyisyyteen ulottuvat ongelmat johtuvat suurelta osin myös siitä, että "mandaattien" haltijat lupasivat samaan aikaan juutalaisille itsenäistä valtiota ja samaan aikaan taata Palestiinan arabeille itsenäisyyden (suuri ristiriita ja petos), eivät pelkästään arabien "saatanallisuudesta" taikka juutalaisten "siionismista".

Tom kirjoitti...

Luin sen toisenkin tekstin johon viittasit (nro 3), mutta en voi muuta sanoa kuin että se oli tosi yksipuolinen ja puutteellinen.

Mielestäni suurin ongelma nykypäivänä on, että Israelin toimet Länsirannalla nähdään sortona, vaikka kyse on toimista turvallisuuteen liittyen. Ja siitä kaikki sitten lähtee liikkeelle ja myyttejä on syntynyt vaikka kuinka paljon ja niitä syntyy lisää koko ajan.

Luepa tämä teksti. Se kertoo miten Israelissa, Länsirannalla ja Gazan kaistalla oli ennen: http://www.hudson-ny.org/1023/the-good-old-days-beofre-peace

Heikki Ekman kirjoitti...

Kiitokset linkistä, mielenkiintoista. Kuten siis aiemmassa kommentissani totesin, voimme huomata, että kriisiin ovat suurena osasyynä länsimaat ja on selvää, ettei kriisiä saada ratkaistuksi niin kauan, kun esimerkiksi Yhdysvallat on keskeisessä roolissa kyseisessä kriisissä. Rauha ei olisi Yhdysvaltojen (maa, jonka talous perustuu pitkälti sotilasmenoista ja asekaupoista saatuihin tuloihin)ja muiden länsimaiden etujen mukaista.

Tämä siis oli pointtini aikaisemmassa kommentissani. Tekstin 3 yksipuolisuuteen en ota kantaa tässä vaiheessa. Sanottakoon kuitenkin, että näkökulmat yleensä laajenevat ajan mittaan ja olenkin nykyisin kasvavassa määrin sitä mieltä, että Lähi-idän kriisi näyttäisi paljon erilaisemmalta ilman länsimaiden sekaantumista. Olet varmasti itsekin sitä mieltä, että viimeistään Balfourin julistuksesta lähtien hommat hoidettiin juosten kusten. Itse toivon vilpittömästi, että kriisiin saadaan ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia. Ensiksi täytyisi lopettaa länsimaiden sekaantuminen ja tämän jälkeen toisen puolen imperialismi ja toisen puolen terrorismi.