Vallitseeko maassamme demokratia, vaiko vain sen irvikuva? Jos nykyistä mallia halutaan kutsua demokratiaksi, on myös se hyvin nuori ja näinä aikoina tuntuu, että demokratia on yhä enemmän vaarassa ajautua pelkäksi kumileimasimeksi. Tuntuu, että mistään asiasta ei saisi nykyisin puhua kriittisesti ilman leimautumista joksikin (lukuun ottamatta maahanmuuttokriittisyyttä). Elämme edelleen postsuomettumisen aikakautta. Nykyisin ei tosin kumarrella niin paljon itään päin, kuin ennen. Nykyisin kuitenkin kumarrellaan, ilmansuunta on tosin vaihtunut. Nykyisin kumarrellaan EU:lle (Brysseliin) ja ylipäätään länteen päin. Suomi on lakannut olemasta Suomi. Suomella ei ole mitään omaa, jopa maahanmuuttokriittisyys on tuontitavaraa. Katsokaamme vaikkapa ravintoloiden nimiä (Chicos, Rosso jne.). Kun Kallion juottolasta oli taannoin juttua, herätti se jopa meikäläisen ihmetyksen (minä, joka en kannata nykyistä kansallismielisyyttä!). Nousi kamala haloo siitä, kun eräässä kalliolaisessa juottolassa pidettiin Suomen lippua julkisesti ja mainostettiin jotain tyyliin: "100% suomalaista". Tästä nostettiin kaamea älämölö, joka tietenkin todisti taas, että Halla-ahokriitikot ovat epäisänmaallisempia, kuin oli odotettu. Eikö muka saisi yhtään suosia suomalaista (vaikka keksitty termi onkin)? Eikö näinä aikoina tulisi laajemminkin suosia paikallista tuotantotapaa tuontituotteiden sijaan? Sehän on ekologisempaa!
Maahanmuuttokriitikoiden kriitikot ovat kaivamassa yhä syvempää hautaa itsellensä, onneksi luovuin leikistä. Tervettä kritiikkiä pitää voida esittää myös maahanmuuttokriitikoita kohtaan, mutta nykyisellään kritiikki on suorastaan henkilökohtaisuuksiin menemistä ja vastustajien katsomista nenänvartta pitkin. Tällä tavalla ei viedä ääniä pois, päinvastoin. Hämmentävää, kuinka oikeassa persut ja persujen äänestäjät ovat olleet vastustajien ontoista argumenteista ja henkilökohtaisuuksiin menevistä hyökkäyksistä. Vielä hämmentävämpää on se, kuinka keskustaoikeisto tuomitsee perussuomalaiset samalla tavoin. Retoriikkaako? Toistan saman, minkä sanoin aikaisemmassa kirjoituksessani; keskustaoikeiston pitäisi pikemminkin kiitollisena ottaa vastaan Perussuomalaiset hallituskumppanit. Kyllä se Soinikin vielä ajan myötä hyväksyy porvarihallituksen.
Perussuomalaisten nousu on varsinainen tuhkimotarina. En ainakaan itse olisi uskonut edes vuonna 2007-2008, että he nousisivat näin korkealle. Nyt sitä ollaan menossa melkeinpä hallitukseen saakka. On hyvin valitettavaa ja häpeällistä, kun maahanmuuttoa ei saanut kritisoida ollenkaan. Voi jopa sanoa, että se oli syynä maahanmuuttokriittisyyden ja sen lieveilmiöiden nousuun. Olemme viimein saaneet maahanmuuttokriittisen äänen esiin. Puolueet ovat kilvan vaihtamassa ääntä kriittisemmäksi ja isänmaallisemmaksi. Toisten ideoita kopioidaan. Hyökkäykset maahanmuuttokriitikoita vastaan ovat pääasiassa loppuneet ja maahanmuuttokriittisyydestä on tullut valtavirtaa. Hyvä, demokratia on ainakin osittain toteutunut. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Kun USA:n vapautetut orjat purjehtivat joukoittain Afrikkaan ja perustivat uuden valtion, Liberian, kaikki näytti hyvältä ja lupaavalta. Kävikin kuitenkin niin, että valtion perustajat loivatkin varsin hierarkkisen järjestelmän, jossa isännät kohtelivat "rahvasta" ikään kuin entiset orjien omistajat USA:ssa. He menivät mukaan järjestelmään. Voisiko sama olla edessä sorretuilla kriitikoilla?
Kuten aiemmin kirjoitin, ei kapitalismin haittapuoliin olla kiinnitetty riittävästi huomiota. Turtunutta valtavirtaa ei kiinnosta, jokunen kriittinen lause saattaa ajoittain esiintyä, mutta ei se kulutustahtia haittaa. Vasemmistolaiset, rauhanpuolustajat ynnä muut kritisoivat kapitalismia, mutta se on vain pientä näpertelyä. Todellisuudessa mainitut tahot ovat kapitalismin talutusnuorassa. Talonvaltaajaradikaalit ajavat aatteitaan läpi sympaattisen radikaalisti, kääntäen kuitenkin valtavirran mielipiteen heitä vastaan, joka pitää heidät marginaalissa, elleivät saa aikaan todellista vallankumousta. Tämän takia haluankin tehdä selkeän eron kapitalismikritiikin ja marginaalin valtavirran kapitalismikritiikin välille.
Maahanmuuttokriitikot ovat myös enemmän tai vähemmän järjestelmän palveluksessa. He saattavat esittää voimakasta kritiikkiä ja ratkaisuehdotuksia maahanmuuttopolitiikan (määrän pienentäminen) ja EU:n osalta (eroaminen), mutta siihen se jääkin. Joku Muutos 2011 saattaa vaatia läpinäkyvämpää politiikkaa ja 0,8 % äänestysprosenttia lakialotteiden osalta, mutta siihen jää sekin. Lisäksi kysymys kuuluu, ovatko maahanmuuttokriitikot oikeasti demokratian asialla? En siis nyt ole viittaamassa mihinkään Suomen Sisun kytköksiin, enkä muihin salaliittoteorioihin. Puhun ihan vallitsevasta tosiasiasta, joka on valtavirralle (myös vasemmistolle) ominaista. Nykyisin saa puhua yhä enemmän kriittisesti maahanmuuttopolitiikasta, mutta samaa ei voi sanoa kapitalismipolitiikan osalta. Jos puhut vihreiden arvojen puolesta, etkä kritisoi kapitalismipolitiikkaa liikaa, on se periaatteessa ihan ok. Jos kuitenkin vaadit, että kulutusta on rajoitettava ja nykyistä elämäntapaa on muutettava, suhtaudutaan sinuun kahdella tapaa: A) vaatimuksesi menee toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos, B) sinua pidetään hirmuisena ekofasistina, joka haluaa murentaa vaivalla rakennetun demokraattisen järjestelmän.
Sama juttu kapitalismikritiikissä. Jos kritisoit liikaa nykyistä kapitalismipolitiikkaa, sinut A) tuomitaan vasemmistolaiseksi, B) (jopa vasemmistolaisten taholta) sinut tuomitaan kommunistiksi. Keskustaoikeisto, joka nimellisesti kannattaa niin sanottua sekataloutta, lyö kapitalismikriitikot maahan epädemokraattisesti, mutta hienovaraisesti, tukahduttamalla keskustelun huutamalla, ettei kommunismi toimi, yksilön oikeudet ja niin edelleen. Loput tuskan parahdukset hukutetaan mainoksiin ja markkinavoimien rattaiden alle. Samaa tekevät myös maahanmuuttokriitikot, jotka myös itse tekevät sitä, mistä syyttävät valtavirtaa. He tukahduttavat keskusteluilmapiirin aivan samalla tavoin ja jos kuulevat jotain kapitalismikriittistä, he tuomitsevat kriitikon välittömästi vihervasemmistolaiseksi fasistiksi tai kommunistiksi. Maahanmuuttokriitikot eivät suostu hyväksymään poikkeavia mielipiteitä nykyisestä järjestelmästä (jos kyseessä ei ole maahanmuutto, EU taikka nykyinen hallitus). He ovat siis myös täysillä järjestelmässä mukana tukahduttamassa vähemmistön mielipiteitä. Tämän takia pidänkin heitä hyvänä liittolaisena keskustaoikeistolle.
Nykyinen keskusteluilmapiiri on edelleen kestämätön. Nykyisin ei melkeinpä uskalla edes mainita sanaa luonto, taikka kritisoida kapitalismipolitiikkaa millään tavoin. Heti ollaan päällesi käymässä, jos uskallat edes ehdottaa jotain muutosta. Sinut leimataan taistolaiseksi tai kysytään pilkallisesti: "no keksi itse parempi!". Nyt on tullut aika vaatia sellaista keskusteluilmapiiriä, jossa myös muidenkin ääni suvaitaan vähintään kuultavaksi. Nykyinen ilmapiiri, jossa huudellaan kapitalismikriittisten ja kulutuskriittisten puheiden päälle on epädemokraattista. Jos vain yksi ääni hallitsee, on se mielestäni kaukana demokratiasta. Kapitalismipolitiikkaa ja kulutuskulttuuria on voitava kritisoida ilman leimautumista vihreäksi, vasemmistolaiseksi taikka kommunistiksi. Monesti puhutaan, ettei ole olemassa oikeistoa, taikka äärioikeistoa ja on voitava kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa ilman leimautumista. Samat oikeudet kuuluvat kaikille, vai mitä persut? Se, että teillä ei ollut oikeutta puhua vuonna 1 eSr (ennen Scriptaa), ei oikeuta teitä toimimaan samoin ja leimaamaan vallitsevan järjestelmän kriitikoita, vaikka kritiikki ei olisikaan samanlaista, kuin terve kriittisyytenne maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan.
Tavallinen kansa on kyllästynyt nykyiseen meininkiin, mutta epädemokratia jatkuu edelleen. On myös käymässä niin, että vuoden 2011 jälkeenkin mikään ei muutu (kenties maahanmuuttopolitiikkaa ja muutamia muita pieniä asioita lukuun ottamatta). Arkadianmäellä, Roope Ankan rahasäiliössä, rahasäiliön asukit ainoastaan vaihtuvat, muutosta en usko tapahtuvan, vaikka Muutos 2011 onkin iskevä nimi. Haluammeko jatkaa nykyisen Roope Ankan rahasäiliön asukaiden elättämistä ja niin sanotun demokratian jatkumista? Vai haluammeko todellisen muutoksen, jossa edistämme kaikenlaisen keskustelunvapauden mahdollisuutta ilman päällehuutelua, kunnioittaen vastustajan puheenvuoroja, vaikka oltaisiinkin eri mieltä. Itse olen nykyisin hyvin skeptinen, toivottavasti olen väärässä.
Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.
Maahanmuuttokriitikoiden kriitikot ovat kaivamassa yhä syvempää hautaa itsellensä, onneksi luovuin leikistä. Tervettä kritiikkiä pitää voida esittää myös maahanmuuttokriitikoita kohtaan, mutta nykyisellään kritiikki on suorastaan henkilökohtaisuuksiin menemistä ja vastustajien katsomista nenänvartta pitkin. Tällä tavalla ei viedä ääniä pois, päinvastoin. Hämmentävää, kuinka oikeassa persut ja persujen äänestäjät ovat olleet vastustajien ontoista argumenteista ja henkilökohtaisuuksiin menevistä hyökkäyksistä. Vielä hämmentävämpää on se, kuinka keskustaoikeisto tuomitsee perussuomalaiset samalla tavoin. Retoriikkaako? Toistan saman, minkä sanoin aikaisemmassa kirjoituksessani; keskustaoikeiston pitäisi pikemminkin kiitollisena ottaa vastaan Perussuomalaiset hallituskumppanit. Kyllä se Soinikin vielä ajan myötä hyväksyy porvarihallituksen.
Perussuomalaisten nousu on varsinainen tuhkimotarina. En ainakaan itse olisi uskonut edes vuonna 2007-2008, että he nousisivat näin korkealle. Nyt sitä ollaan menossa melkeinpä hallitukseen saakka. On hyvin valitettavaa ja häpeällistä, kun maahanmuuttoa ei saanut kritisoida ollenkaan. Voi jopa sanoa, että se oli syynä maahanmuuttokriittisyyden ja sen lieveilmiöiden nousuun. Olemme viimein saaneet maahanmuuttokriittisen äänen esiin. Puolueet ovat kilvan vaihtamassa ääntä kriittisemmäksi ja isänmaallisemmaksi. Toisten ideoita kopioidaan. Hyökkäykset maahanmuuttokriitikoita vastaan ovat pääasiassa loppuneet ja maahanmuuttokriittisyydestä on tullut valtavirtaa. Hyvä, demokratia on ainakin osittain toteutunut. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Kun USA:n vapautetut orjat purjehtivat joukoittain Afrikkaan ja perustivat uuden valtion, Liberian, kaikki näytti hyvältä ja lupaavalta. Kävikin kuitenkin niin, että valtion perustajat loivatkin varsin hierarkkisen järjestelmän, jossa isännät kohtelivat "rahvasta" ikään kuin entiset orjien omistajat USA:ssa. He menivät mukaan järjestelmään. Voisiko sama olla edessä sorretuilla kriitikoilla?
Kuten aiemmin kirjoitin, ei kapitalismin haittapuoliin olla kiinnitetty riittävästi huomiota. Turtunutta valtavirtaa ei kiinnosta, jokunen kriittinen lause saattaa ajoittain esiintyä, mutta ei se kulutustahtia haittaa. Vasemmistolaiset, rauhanpuolustajat ynnä muut kritisoivat kapitalismia, mutta se on vain pientä näpertelyä. Todellisuudessa mainitut tahot ovat kapitalismin talutusnuorassa. Talonvaltaajaradikaalit ajavat aatteitaan läpi sympaattisen radikaalisti, kääntäen kuitenkin valtavirran mielipiteen heitä vastaan, joka pitää heidät marginaalissa, elleivät saa aikaan todellista vallankumousta. Tämän takia haluankin tehdä selkeän eron kapitalismikritiikin ja marginaalin valtavirran kapitalismikritiikin välille.
Maahanmuuttokriitikot ovat myös enemmän tai vähemmän järjestelmän palveluksessa. He saattavat esittää voimakasta kritiikkiä ja ratkaisuehdotuksia maahanmuuttopolitiikan (määrän pienentäminen) ja EU:n osalta (eroaminen), mutta siihen se jääkin. Joku Muutos 2011 saattaa vaatia läpinäkyvämpää politiikkaa ja 0,8 % äänestysprosenttia lakialotteiden osalta, mutta siihen jää sekin. Lisäksi kysymys kuuluu, ovatko maahanmuuttokriitikot oikeasti demokratian asialla? En siis nyt ole viittaamassa mihinkään Suomen Sisun kytköksiin, enkä muihin salaliittoteorioihin. Puhun ihan vallitsevasta tosiasiasta, joka on valtavirralle (myös vasemmistolle) ominaista. Nykyisin saa puhua yhä enemmän kriittisesti maahanmuuttopolitiikasta, mutta samaa ei voi sanoa kapitalismipolitiikan osalta. Jos puhut vihreiden arvojen puolesta, etkä kritisoi kapitalismipolitiikkaa liikaa, on se periaatteessa ihan ok. Jos kuitenkin vaadit, että kulutusta on rajoitettava ja nykyistä elämäntapaa on muutettava, suhtaudutaan sinuun kahdella tapaa: A) vaatimuksesi menee toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos, B) sinua pidetään hirmuisena ekofasistina, joka haluaa murentaa vaivalla rakennetun demokraattisen järjestelmän.
Sama juttu kapitalismikritiikissä. Jos kritisoit liikaa nykyistä kapitalismipolitiikkaa, sinut A) tuomitaan vasemmistolaiseksi, B) (jopa vasemmistolaisten taholta) sinut tuomitaan kommunistiksi. Keskustaoikeisto, joka nimellisesti kannattaa niin sanottua sekataloutta, lyö kapitalismikriitikot maahan epädemokraattisesti, mutta hienovaraisesti, tukahduttamalla keskustelun huutamalla, ettei kommunismi toimi, yksilön oikeudet ja niin edelleen. Loput tuskan parahdukset hukutetaan mainoksiin ja markkinavoimien rattaiden alle. Samaa tekevät myös maahanmuuttokriitikot, jotka myös itse tekevät sitä, mistä syyttävät valtavirtaa. He tukahduttavat keskusteluilmapiirin aivan samalla tavoin ja jos kuulevat jotain kapitalismikriittistä, he tuomitsevat kriitikon välittömästi vihervasemmistolaiseksi fasistiksi tai kommunistiksi. Maahanmuuttokriitikot eivät suostu hyväksymään poikkeavia mielipiteitä nykyisestä järjestelmästä (jos kyseessä ei ole maahanmuutto, EU taikka nykyinen hallitus). He ovat siis myös täysillä järjestelmässä mukana tukahduttamassa vähemmistön mielipiteitä. Tämän takia pidänkin heitä hyvänä liittolaisena keskustaoikeistolle.
Nykyinen keskusteluilmapiiri on edelleen kestämätön. Nykyisin ei melkeinpä uskalla edes mainita sanaa luonto, taikka kritisoida kapitalismipolitiikkaa millään tavoin. Heti ollaan päällesi käymässä, jos uskallat edes ehdottaa jotain muutosta. Sinut leimataan taistolaiseksi tai kysytään pilkallisesti: "no keksi itse parempi!". Nyt on tullut aika vaatia sellaista keskusteluilmapiiriä, jossa myös muidenkin ääni suvaitaan vähintään kuultavaksi. Nykyinen ilmapiiri, jossa huudellaan kapitalismikriittisten ja kulutuskriittisten puheiden päälle on epädemokraattista. Jos vain yksi ääni hallitsee, on se mielestäni kaukana demokratiasta. Kapitalismipolitiikkaa ja kulutuskulttuuria on voitava kritisoida ilman leimautumista vihreäksi, vasemmistolaiseksi taikka kommunistiksi. Monesti puhutaan, ettei ole olemassa oikeistoa, taikka äärioikeistoa ja on voitava kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa ilman leimautumista. Samat oikeudet kuuluvat kaikille, vai mitä persut? Se, että teillä ei ollut oikeutta puhua vuonna 1 eSr (ennen Scriptaa), ei oikeuta teitä toimimaan samoin ja leimaamaan vallitsevan järjestelmän kriitikoita, vaikka kritiikki ei olisikaan samanlaista, kuin terve kriittisyytenne maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan.
Tavallinen kansa on kyllästynyt nykyiseen meininkiin, mutta epädemokratia jatkuu edelleen. On myös käymässä niin, että vuoden 2011 jälkeenkin mikään ei muutu (kenties maahanmuuttopolitiikkaa ja muutamia muita pieniä asioita lukuun ottamatta). Arkadianmäellä, Roope Ankan rahasäiliössä, rahasäiliön asukit ainoastaan vaihtuvat, muutosta en usko tapahtuvan, vaikka Muutos 2011 onkin iskevä nimi. Haluammeko jatkaa nykyisen Roope Ankan rahasäiliön asukaiden elättämistä ja niin sanotun demokratian jatkumista? Vai haluammeko todellisen muutoksen, jossa edistämme kaikenlaisen keskustelunvapauden mahdollisuutta ilman päällehuutelua, kunnioittaen vastustajan puheenvuoroja, vaikka oltaisiinkin eri mieltä. Itse olen nykyisin hyvin skeptinen, toivottavasti olen väärässä.
Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti