Nyt se on sitten virallista. Sankarimme Jussi Halla-aho on löytänyt viimein poliittisen kutsumuksensa ja uhrannut itsensä epäitsekkäästi meidän suomalaisten hyväksi. Oi ihanuus, että joku jaksaa meitä "alkuperäisiä" suomalaisia puolustaa maahanmuuttajien invaasiolta. Eihän se suinkaan ole rasismia jos julistaa "protect your land, save your race".
Palataan ajassa taaksepäin ja katsotaan, mistä kaikki lähti liikkeelle. Sankarimme piileskeli puskissa suunnitellen tulevaisuuttaan ja kirjoitteli määrätietoisesti blogiaan ajatellen, "kyllä minut ja minun blogini vielä huomataan". Vuoden 2008 tienoilla ystävämme Jussi huomattiinkin ja kohu oli melkoinen. Bloggari-soturimme nousi kriittisillä ja provokatiivisilla kirjoituksillaan koko kansan tietoisuuteen verratessaan islamin uskoa pedofiliaan ja toivoen vihervasemmistolaisten kukkahattutätien joutuvan maahanmuuttajien raiskaamiksi, jotta oppisivat olemaan samaa mieltä maahanmuuttokriitikoiden kanssa.
Kirjoitusten, tuomion ja marttyyriroolin ansiosta Jussi Halla-aho on pääsemässä tavoitteisiinsa; vallan makuun. Häntä on haukuttu milloin rasistiksi, milloin entiseksi koulukiusatuksi ja vinksahtaneeksi neroksi, joka haluaa kostaa maailmalle. Emme täysin tiedä, onko Jussi rasisti, isänmaallinen vai onko hänen tarkoituksensa vain käyttää pirullisen nerokasta retoriikkaa päästäkseen valtaan ajamaan omia tavoitteitaan ja tekemään Suomesta autoritääristä valtiota. Joka tapauksessa kirjoitukset ovat tuoneet hänelle valtaisan fanijoukon ja ilmiö lähentelee henkilöpalvontaa. "On siinä isänmaallinen mies, joka oikeasti välittää". Henkilöpalvonnan tunnusmerkit näkyvät fanien hokemissa ja kiihkoiluissa, jotka on poimittu Scriptasta (esimerkiksi vihervasemmistolainen, kukkahattutäti ja Astrid Thors-viha). Näitä hokemia hoetaan orwelmaisesti ja pyritään näin lyömään toisinajattelijat lyttyyn periaatteella, jonka mukaan vain maahanmuuttokriitikko voi olla oikeassa.
Mistä maahanmuuttokriittisyydessä oikeastaan on kysymys? Scripta-blogi sen aloitti ja tilanne on edennyt siihen pisteeseen, että ministereitämme uhkaillaan ja vastaanottokeskusten työntekijöitä pahoinpidellään. Maahanmuuttokriittisyydellä kuulemma ei tarkoiteta rasismia, vaan sillä kritisoidaan "holtitonta maahanmuuttoa". Ruotsiin verrattuna Suomen maahanmuuttopolitiikka on tiukasti säädeltyä, joten tässä tapauksessa ei voida puhua holtittomasta maahanmuutosta. Toki uhkakuvia maalailemalla saadaan massat liikkeelle. Senhän osasi Ranskan tunnetuin äärioikeistolainen Jean-Marie Le Pen, joka kiri 2000-luvun alussa presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Pelätään, että nykyisin vähemmistössä olevat, pääosin islaminuskoisista maista tulleet, tuhoavat kulttuurimme ja nousevat enemmistönä hallitsemaan meitä ja liittävät meidät "Eurabiaan". En ole vielä törmännyt yhteenkään uutiseen, jonka mukaan oltaisiin luovuttu puurojuhlista, sianlihasta tai Suvivirrestä tietyn vähemmistön vuoksi saatika ollut todistamassa vastaavanlaista tapahtumaa. Ja kulttuurisesta protektionismista puhuttaessa on Eurabian maalailu vain keino lisätä pelkoa ja islamofobiaa, jota mm Jussi Halla-aho, Teemu Lahtinen ja Juha Mäki-Ketelä kannattajineen mainostavat ajaakseen omaa vaalikampanjaansa. Heille ja kaikille tiedoksi, että islamin tai paremminkin islamismin nousu ei tässä tapauksessa ole realistista muualla, kuin mielikuvituksellisessa mörkö-maailmassa. Mutta tunnettu tosiasia on, että Roomakaan ei kestänyt ikuisesti. Se on kuitenkin säilynyt historiassa, muistoissamme ja elintavoissamme (esim kielet ja roomalaiset lait).
Haluaisin vielä sanoa alkuperäisinä suomalaisina itseään pitäville maahanmuuttokriitikoille yhden asian. Ellei teillä ole saamelaisia sukujuuria, teillä on pienemmät oikeudet olla maahanmuuttokriittisiä, kuin saamelaisilla. Jos vedätte tähän muinaiset hämäläiset ynnä muut (sulautuneet) suomalaiset heimot, ei voida puhua suomalaisuudesta nykymuodossaan. Nykyinen suomalaisuus syntyi ruotsinkielisen eliitin toimesta 1800-luvulla ja on säilynyt suhteellisen muuttumattomana näihin päiviin. Teidän esi-isänne menivät valloittajina Lappiin, anastivat saamelaisten maat ja sorto jatkuu nykyäänkin, lähinnä taloudellisissa merkeissä ja "reviirikiistoissa". Toisin sanoen, nykyisin vain saamelaisilla, ja yleensäkin vain alkuperäisasukkailla on oikeus olla "maahanmuuttokriittisiä", ei Perussuomalaisilla, Halla-aholla tai kenelläkään muulla.
Yleinen trendi näyttäisi kuitenkin olevan, että nuo siirtolaisten jälkeläiset ympäri Eurooppaa ovat nousemassa suosioon populistisine kampanjoineen ja pitävät itseään oikeutettuina olemaan niitä alkuperäisiä asukkaita, joiden tehtävä on varjella kulttuuriaan.
Lopuksi kysyisin vielä: te maahanmuuttokriitikot julistatte suomalaisuuden nimeen ja puhutte kovaan ääneen suomalaisten lasten, työttömien, vanhusten ynnä muiden suomalaisten huomioimisesta. Hienoja puheita, vaan missä näkyvät teot? Onko kukaan teistä oikeasti auttanut hädässä olevaa heikompiosaista suomalaista muualla kuin puheissa ja retoriikassa? Ennenhän työttömyys oli melkeinpä häpeä ja kantasuomalaista työtöntä nimiteltiin. Nyt on äänensävy vaihtunut ja työtön suomalainen alkoholistikin kelpaa, puheissa. Olisin kiinnostunut kuulemaan niistä tarinoistanne, joissa olette olleet tekemässä konkreettista hyväntekeväisyystyötä suomalaisten hyväksi, esimerkiksi Kalliossa Pelastusarmeijan ruokalassa tai Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:ssä.
Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.
Palataan ajassa taaksepäin ja katsotaan, mistä kaikki lähti liikkeelle. Sankarimme piileskeli puskissa suunnitellen tulevaisuuttaan ja kirjoitteli määrätietoisesti blogiaan ajatellen, "kyllä minut ja minun blogini vielä huomataan". Vuoden 2008 tienoilla ystävämme Jussi huomattiinkin ja kohu oli melkoinen. Bloggari-soturimme nousi kriittisillä ja provokatiivisilla kirjoituksillaan koko kansan tietoisuuteen verratessaan islamin uskoa pedofiliaan ja toivoen vihervasemmistolaisten kukkahattutätien joutuvan maahanmuuttajien raiskaamiksi, jotta oppisivat olemaan samaa mieltä maahanmuuttokriitikoiden kanssa.
Kirjoitusten, tuomion ja marttyyriroolin ansiosta Jussi Halla-aho on pääsemässä tavoitteisiinsa; vallan makuun. Häntä on haukuttu milloin rasistiksi, milloin entiseksi koulukiusatuksi ja vinksahtaneeksi neroksi, joka haluaa kostaa maailmalle. Emme täysin tiedä, onko Jussi rasisti, isänmaallinen vai onko hänen tarkoituksensa vain käyttää pirullisen nerokasta retoriikkaa päästäkseen valtaan ajamaan omia tavoitteitaan ja tekemään Suomesta autoritääristä valtiota. Joka tapauksessa kirjoitukset ovat tuoneet hänelle valtaisan fanijoukon ja ilmiö lähentelee henkilöpalvontaa. "On siinä isänmaallinen mies, joka oikeasti välittää". Henkilöpalvonnan tunnusmerkit näkyvät fanien hokemissa ja kiihkoiluissa, jotka on poimittu Scriptasta (esimerkiksi vihervasemmistolainen, kukkahattutäti ja Astrid Thors-viha). Näitä hokemia hoetaan orwelmaisesti ja pyritään näin lyömään toisinajattelijat lyttyyn periaatteella, jonka mukaan vain maahanmuuttokriitikko voi olla oikeassa.
Mistä maahanmuuttokriittisyydessä oikeastaan on kysymys? Scripta-blogi sen aloitti ja tilanne on edennyt siihen pisteeseen, että ministereitämme uhkaillaan ja vastaanottokeskusten työntekijöitä pahoinpidellään. Maahanmuuttokriittisyydellä kuulemma ei tarkoiteta rasismia, vaan sillä kritisoidaan "holtitonta maahanmuuttoa". Ruotsiin verrattuna Suomen maahanmuuttopolitiikka on tiukasti säädeltyä, joten tässä tapauksessa ei voida puhua holtittomasta maahanmuutosta. Toki uhkakuvia maalailemalla saadaan massat liikkeelle. Senhän osasi Ranskan tunnetuin äärioikeistolainen Jean-Marie Le Pen, joka kiri 2000-luvun alussa presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Pelätään, että nykyisin vähemmistössä olevat, pääosin islaminuskoisista maista tulleet, tuhoavat kulttuurimme ja nousevat enemmistönä hallitsemaan meitä ja liittävät meidät "Eurabiaan". En ole vielä törmännyt yhteenkään uutiseen, jonka mukaan oltaisiin luovuttu puurojuhlista, sianlihasta tai Suvivirrestä tietyn vähemmistön vuoksi saatika ollut todistamassa vastaavanlaista tapahtumaa. Ja kulttuurisesta protektionismista puhuttaessa on Eurabian maalailu vain keino lisätä pelkoa ja islamofobiaa, jota mm Jussi Halla-aho, Teemu Lahtinen ja Juha Mäki-Ketelä kannattajineen mainostavat ajaakseen omaa vaalikampanjaansa. Heille ja kaikille tiedoksi, että islamin tai paremminkin islamismin nousu ei tässä tapauksessa ole realistista muualla, kuin mielikuvituksellisessa mörkö-maailmassa. Mutta tunnettu tosiasia on, että Roomakaan ei kestänyt ikuisesti. Se on kuitenkin säilynyt historiassa, muistoissamme ja elintavoissamme (esim kielet ja roomalaiset lait).
Haluaisin vielä sanoa alkuperäisinä suomalaisina itseään pitäville maahanmuuttokriitikoille yhden asian. Ellei teillä ole saamelaisia sukujuuria, teillä on pienemmät oikeudet olla maahanmuuttokriittisiä, kuin saamelaisilla. Jos vedätte tähän muinaiset hämäläiset ynnä muut (sulautuneet) suomalaiset heimot, ei voida puhua suomalaisuudesta nykymuodossaan. Nykyinen suomalaisuus syntyi ruotsinkielisen eliitin toimesta 1800-luvulla ja on säilynyt suhteellisen muuttumattomana näihin päiviin. Teidän esi-isänne menivät valloittajina Lappiin, anastivat saamelaisten maat ja sorto jatkuu nykyäänkin, lähinnä taloudellisissa merkeissä ja "reviirikiistoissa". Toisin sanoen, nykyisin vain saamelaisilla, ja yleensäkin vain alkuperäisasukkailla on oikeus olla "maahanmuuttokriittisiä", ei Perussuomalaisilla, Halla-aholla tai kenelläkään muulla.
Yleinen trendi näyttäisi kuitenkin olevan, että nuo siirtolaisten jälkeläiset ympäri Eurooppaa ovat nousemassa suosioon populistisine kampanjoineen ja pitävät itseään oikeutettuina olemaan niitä alkuperäisiä asukkaita, joiden tehtävä on varjella kulttuuriaan.
Lopuksi kysyisin vielä: te maahanmuuttokriitikot julistatte suomalaisuuden nimeen ja puhutte kovaan ääneen suomalaisten lasten, työttömien, vanhusten ynnä muiden suomalaisten huomioimisesta. Hienoja puheita, vaan missä näkyvät teot? Onko kukaan teistä oikeasti auttanut hädässä olevaa heikompiosaista suomalaista muualla kuin puheissa ja retoriikassa? Ennenhän työttömyys oli melkeinpä häpeä ja kantasuomalaista työtöntä nimiteltiin. Nyt on äänensävy vaihtunut ja työtön suomalainen alkoholistikin kelpaa, puheissa. Olisin kiinnostunut kuulemaan niistä tarinoistanne, joissa olette olleet tekemässä konkreettista hyväntekeväisyystyötä suomalaisten hyväksi, esimerkiksi Kalliossa Pelastusarmeijan ruokalassa tai Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:ssä.
Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti