94. And the winner is...

Loistavaa, että kävi näin! Pitkään saatiinkin jännittää, julistetaanko voittajaksi Barack Obama (jonka erityisesti vuonna 2008 uskottiin ratkaisevan suunnilleen kaikki olemassa olevat ongelmat) vaiko yritysten ihmiskasvoisuuteen uskova Mitt Romney. Kuten tavallista, koko vaalien ajan hehkutettiin "tiukoista ja jännittävistä vaaleista. Alussa hehkutetaan, kuinka istuva presidentti johtaa. Sitten yht'äkkiä haastaja nousee johtoon hyvin menneen ensimmäisen vaaliväittelyn jälkeen ja lopulta ollaan tasoissa. Jännitetään vaa'ankieliosavaltioiden valintoja. Halutaan viestittää kaikella mahdollisella tavalla, että vaalien tulos selviää vasta varsinaisena vaalipäivänä.

Suurin piirtein samanlaista muistaakseni oli myös vuoden 2008 presidentinvaaleissa. Erona oli kenties se, että ennen vuoden 2008 presidentinvaaleja molemmat ehdokkaat (demokraattien Barack Obama ja republikaanien John McCain) olivat monille aika tuntemattomia. Vuoden 2008 presidentinvaalien aikaan molemmat olivat enemmän tai vähemmän tunnettuja. John McCain tarjosi toki jonkinlaisen haasteen, mutta Obama voitti McCainin selvin luvuin. "Yes we can"-motosta tuli niin kuuluisa, että jopa Jutta Urpilainen käytti samaa mottoa toivoessaan muutosta Eurooppaan. On tainneet äänet sen suhteen hieman vaimentua. Jo ennen vaalien tulosten julkistamista alkoivat ihmiset puhua Obamasta, kuin Messiaasta. Kaikki toivo asetettiin yhden miehen varaan. USA:n talous ja maine ulkomailla oli pudonnut varsin alas kiitos George W.Bushin ja republikaanien cowboy-politiikan. Pankkikriisi oli tuonut maan kuilun partaalle ja samaan aikaan sijoitettiin huomattavia summia kahteen sotaan, joista toinen on näennäisesti ohi. USA:n maine kärsi kovan kolauksen "terrorisminvastaisen sodan" ja äärirepublikaanisen politiikan takia. Muutosta kaivattiin. Muutosta olisi jo pelkästään se, että ensimmäinen afro-amerikkalainen valittaisiin USA:n presidentiksi.

Voitto tuli, mutta niin tuli myös pettymys. What?! We thought the Mess... Obama would have solved all the world's crisis and our problems already! Pian lehdistä saatiinkin lukea, että Obaman kannatus oli laskussa. Laskuhumala iski yllättäen. Näytti myös siltä, että Obama joutuisi hieman "joustamaan" vaalilupauksistaan. Vähiten emme saa tästä kiittää sitä, että kongressin edustajainhuone on edelleen republikaanien hallussa. Obama oli muun muassa luvannut lopettaa Irakin sodan, sulkea Guantánamo Bayn vankileirin (jossa "laittomia taistelijoita" säilytetään) ja viedä läpi terveydenhuoltouudistuksen. Irakin sota on näennäisesti ohi, mutta Afganistanin sota on vain kiihtynyt. Irakin sota taidettiinkin lopettaa sen vuoksi, että voitaisiin keskittyä enemmän Afganistanin sotaan, joka on imperialistinen niin ikään. Guantánamo Bayn vankileiri on vielä auki. Republikaanien jarrut ja kapulat toimivat hyvin.

Republikaanien jarrut ja kapulat ovat olleet kovassa käytössä myös vastustettaessa Obaman ajamaa terveysuudistusta. Uudistus, jonka Obama sai runnottua läpi republikaanien kovasta vastustuksesta ja kongressivaalien tuloksesta huolimatta, tuo kymmenille miljoonille amerikkalaisille sairausvakuutuksen. Lisäksi vähätuloisia autetaan hankkimaan itselle sairausvakuutus. Nykyisin sairausvakuutus on pakollinen, joka on sakkojen uhalla hankittava. Ennen tätä amerikkalaiset joutuivat omatoimisesti hankkimaan itselleen vakuutuksia mielivaltaisesti toimivilta vakuutusyhtiöiltä. Uudistuksen yhtenä tärkeänä tarkoituksena onkin vähentää vakuutusyhtiöiden mielivaltaista politiikkaa. Laadukasta hoitoa saivat siis vain vakuutuksensa omatoimisesti hommanneet. Vakuutuksettomia ollaan hoidettu vain hätätapauksessa. Ennaltaehkäisvä hoito on ollut rikkaiden etuoikeus. "Terveysreformi" ei vaikuta kovin suurelta uudistukselta, mutta se voi olla alkua jollekin suuremmalle. Kenties joskus hamassa tulevaisuudessa valtio kustantaa kansalaisilleen vakuudet. Vielä hienompaa olisi, jos pohjoismainen sivistysvaltio hyvinvointijärjestelmineen leviäisi myös rapakon taakse. Tällä hetkellä USA, joka panostaa sotateollisuuteen miljardeja, on esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja tasa-arvon suhteen valitettavasti kehitysmaa.

Uskonnolliset hurskastelijat ja konservatiiveiksi itseään kutsuvat yövartijavaltion kannattajat ovat potkineet sivistyksen pois USA:sta. Jos samat tahot saavat jatkaa näkyvillä ja vaikuttavilla paikoilla, on mahdollista, että mennään vielä alemmas. USA oli joskus suuri ja mahtava. Suuruus ja mahti saatiin ryöväämällä maita alkuperäiskansoilta ja siirtomaita muilta maita. Toki vaurautta saatiin myös omalla yritteliäisyydellä ja vahvalla uskolla tulevaan. Nyt nuo suuruuden päivät ovat jäämässä taakse (talouskriisin vuoksi) ja tästä johtuen takerrutaan menneeseen. Muistellaan vanhoja suuruuden aikoja miettien kuumeisesti, minne seuraavaksi voitaisiin hyökätä (valitettavasti monissa aiemmin ja nyksyisin riistetyissä maissa ollaan vähitellen heräämässä puolustamaan omia oikeuksia) vastustetaan hyviä muutoksia ja ehdottomasti villin kapitalismin suitsimista ja muita saatanallisia sosialistien suunnittelemia muutoksia. 

Muutos tekee hyvää vainoharhaisille ja sisäänpäinkääntyneille oikeistolaisille, jotka näkevät Obaman yhtä aikaa antikristuksena,  sosialistina ja yrittävätpä he vieläpä todistella, ettei hän ole sovelias Yhdysvaltojen presidentiksi! Kun ei saa enää sanoa että "neekeri", niin vastustajat ovat kehitelleet erilaisia salaliittoteorioita. Salaliittoteorioiden mukaan Obama on muslimi ja hänen syntymätodistuksensa on väärennös. Näillä keinoin he ovat yritelleet saada istuvaa presidenttiä pois vallasta yrityksissään onnistumatta. Lisää salaliittoteorioista täältä. Miljardööri Donald Trump on kunnostautunut hörhöteorioiden puolestapuhujana. Ehtipä hän jopa julistaa, että hänellä oli "suuria uutisia" Barack Obamaan liittyen. On tainnut raha lopullisesti sekoittaa ja sokaista herran. Saman herran, joka haluaa antaa itsestään kuvan, että hän hengaa kaikkien kanssa. Saman herran, joka ehti julistaa Mac Millerin seuraavaksi Eminemiksi. Nyt miljardööri valittaa, että vaalit olivat epäoikeudenmukaiset ja suuri huijaus. Ei herra Trump täysin väärässä sen suhteen ole. Kieltämättä noissa vaaleissa saatiin huomata aika kyseenalaisia piirteitä. Toivon, että Obaman vaalivoiton myötä tällaisiin demokratian kannalta kyseenalaisiin tapauksiin puututtaisiin.

Toivon myös, että vaalit voittanut Obama vetäisi joukot pois Afganistanista. Käynnissä oleva Afganistanin sota on samanlaista miehityssotaa, mitä Neuvostoliitto kävi aikoinaan Afganistanissa. Terrorismikaan kun ei enää uhkaa (liekö koskaan aidosti uhannutkaan?) maailmaa samalla tavalla. Suurempana uhkana maailmanrauhalle pidän USA:n, Venäjän ja Kiinan sotakoneistoa sekä jossain määrin esimerkiksi Iranin nykyhallitusta. Toivottavasti Obama, republikaanien vastustuksesta huolimatta, jatkaa muutosten tiellä ja saa tehtyä vielä suurempia myönteisiä muutoksia, jotka tuovat Yhdysvallat sivistysvaltioiden joukkoon. Yhtenä esimerkkinä tulevista hyvistä muutoksista voisi olla Guantánamo Bayn vankileirin sulkeminen. Kyseinen "laittomien taistelijoiden" vankileiri on ollut suurena syynä nykyiseen laajaan ja kovaan USA-kritiikkiin. Mielestäni USA voisi myös sulkea Guantánamo Bayn laivastotukikohtansa. Guantánamo Bayn laivastotukikohdan olemassaolo perustuu historialliseen vääryyteen, jota kutsutaan Plattin lisälausekkeeksi. Kuuban kauppasaarron tarpeellisuuttakin voisi alkaa miettiä tarkemmin.

Vaalien kakkonen Mitt Romney tarjosi kovan haasteen istuvalle presidentille. Kovin usein häntä vähäteltiin, eikä uskottu, että hänestä olisi merkittävää vastusta Obamalle. En itsekään aluksi uskonut. Eikös Romney edustakin sitä USA:n 1%:ia, joka on USA:ssa joutunut niin huonoon valoon viime vuosina? Onko Romney loppujen lopuksi mitään muuta, kuin suuryritysten keulakuva, joka laukoo ristiriitaisia kommentteja? Ennen ehdokkuuttaan hän on toiminut muun muassa kuvernöörinä Massachusettsissa. Boston.com -sivustolla olevan artikkelin mukaan hän joutui kuvernöörin tehtävät aloittaessaan kohtaamaan samanlaisen haasteen, kuin Obama aloittaessaan ensimmäisen kautensa presidenttinä. Tiedetään myös, että Mitt Romney on opiskellut Cranbrook-nimisessä yksityiskoulussa, jota käyneitä on piikitelty esimerkiksi 8-Mile -elokuvassa.

Mielenkiintoista nähdä, saako Mitt Romney yhdistettyä riitaisat republikaanit. Vielä silloinkin, kun Romneyn valinta presidenttiehdokkaaksi varmistui, vaikuttivat republikaanit varsin eripuraisilta. Romneyn persoonasta ja näkemyksistä saatiin myös melko ristiriitaisia käsityksiä. Mormoniuskoa tunnustava entinen presidenttiehdokas toisaalta vastusti abortteja, mutta toisaalta taas ei. Aika tuuliviirimäisen kuvan kyseisestä herrasta siis sai. Voi toki olla, että kantoja jouduttiin lieventämään vaalien alla siinä uskossa, että pressana sitten Romney voisi toteuttaa omia ja taustapirujen kahjoimpiakin suunnitelmia. Mitt Romneyn "todellista persoonaa" voi käydä katsomassa esimerkiksi Youtubessa.

Mielestäni oikea mies voitti vaalit. Yhdysvalloilla on vielä jonkinlaista toivoa. Haluan myös uskoa siihen, että USA ainakin vähentää imperialistista politiikkaansa Obaman aikana. Maalla riittää niin paljon sisäisiä ongelmia, että niiden ratkaisuun tarvittaisiin kaikki käytettävissä olevat voimavarat. Toivottavasti Obama lähtee nyt rohkeasti muutosten tielle. Se vaatisi Obaman tarmokkuuden lisäksi republikaanien vastaantuloa ja inhimillisyyden lisääntymistä republikaanien joukossa. Taitaa olla helpommin sanottu, kuin tehty. Oli kyseessä republikaanien jarruttelu Obaman uudistuksia vastaan tai ei, Obamamania on melkein hävinnyt. Vuoden 2008 kaltaista hurmiohenkeä ei vaaleissa nähty. Ennemminkin ilmassa oli varovaista toiveikkuutta Obaman suhteen, kun toiset taas pitivät Obamaa "pienempänä pahana" (vertaa suomalaisiin mielipiteisiin "rutosta ja kolerasta") "kahdesta pahasta". Republikaaneja luonnollisesti harmitti, kuten myös äärihihhuleita ja Kokoomusnuoria. Olivat sentään ihan Floridassa asti kannattamassa pohjoisamerikkalaista aatetoveriaan. Vaihtoivat Kokoomusnuoret ja republikaanit varmaankin ajatuksia esimerkiksi verotukseen liittyen. Tullaankohan yrityksiä (noita suuria isänmaan palvelijoita) tulevaisuudessa siirtämään vielä enemmän sinne Viroon ja Meksikoon?

Nyt voi myös huokaista helpotuksesta, kun vaalit ovat ohi. Varmasti moni poti eräänlaista vaaliväsymystä. Nyt vaan siellä yhdessä rakentamaan parempaa ja tasa-arvoisempaa USA:ta. Suomen lehdistökin alkaa vähitellen jättää aiheen sivummalle. Suomestakin riittää paljon puhuttavaa ja pohdittavaa. Esimerkiksi voitaisiin kirjoitella siitä, kuinka demokratia palautettaisiin EU-eliitiltä ja EU-uskovaisilta takaisin Suomen kansalle. Vähiten ei tule myöskään pohtia sitä, miten ympäristöstä piittaamattomat yritykset saataisiin kuriin. Niskalenkin saaminen liukkaista markkinavoimista ei ole aina niin helppoa, vai mitä Jyrki?

 PS: Poliittiset päättäjämme ovat antautuneet EU:n ja talousmaailman sätkynukeiksi. EU:n ja talousmaailman sätkynuket edustavat vain EU:ta, talousmaailmaa ja itseään, eivät tavallista kansaa. Alas EU:n ja talousmaailman sätkynuket!