Ensi vuonna juhlitaan synttäreitä. Vuonna 2013 tulee nimittäin 110 vuotta kuluneeksi eräästä merkittävästä tapahtumasta, joka tapahtui Suomessa vuonna 1903. Tuolloin, Forssan kokouksessa, syntyi Suomen työväenliikkeen ensimmäinen puolueohjelma. Ohjelman tavoitteita olivat muun muassa 8 tunnin työpäivä, vähimmäispalkka, kouluvelvollisuus, surullisenkuuluisa kieltolaki ja kirkon ja valtion erottaminen toisistaan. Kaikki mainitut tavoitteet on saavutettu kirkon ja valtion eroa lukuun ottamatta. On siinä kyllä saavutusta kerrakseen. Onnea työväelle! Työväen ansiosta elämämme Suomessa on paljon inhimillisempää, kuin mitä se oli vuonna 1903.
Silti itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Monesti kuulee sanottavan, että vasemmisto on jo saavuttanut kaikki tavoitteensa ja tämän vuoksi suunta on hukassa. Monet ovat myös sitä mieltä, että Neuvostoliiton romahdus ja holtittoman kapitalismipolitiikan esiinmarssi on ollut tuhoksi ja turmioksi vasemmistolle. Holtittoman kapitalismipolitiikan harjoittaminen ja sen rinnalle ideoitu vaihtoehdottomuuden ideologia ovat kieltämättä iskeneet vasemmiston kanveesiin. Herää tosin kysymys, mitä todellisella vasemmistolla on tekemistä Neuvostoliiton kanssa samassa lauseessa?
Maailma on toki muuttunut niistä ajoista, kun Forssassa ryhdyttiin parempaa Suomea rakentamaan. Selvää kuitenkin on, että nyt ollaan menossa täysin väärään suuntaan. Maastamme löytyy tahoja, jotka puhuvat tasoryhmien puolesta sekä retoriikassaan korostavat "yksilön vastuuta omasta elämästä" (vertaa verofobisten amerikkalaisten retoriikkaan)."Yksilön vastuun" korostaminen on helppo nähdä yrityksenä retorisoida hyvinvointivaltiota vastaan. Tasoryhmien korostaminen sekä lukioiden yhdistäminen ja peruskoulujen oppilasryhmien kasvattaminen voidaan taas nähdä osana laajempaa koulutuksen yksityistämissuunnitelmaa. Huononnetaan ensin julkista koulutusta ja leikataan kaikki, mikä on leikattavissa, jotta kansalaiset kääntyisivät myötämielisiksi Ameriikan mallille, jossa koulumaailman tasoryhmät fuusioituisivat yhteiskunnallisten tasoryhmien kanssa. En usko, että julkisen koulutuksen kurjistaminen jää tähän. Etenkin nyt, kun Kokoomus ja Kokoomuksen myötäilijät ovat vallassa, voimme hyvinkin tulla näkemään lisää oikeistolaisia uudistuksia ja kengän kuvia irtisanottujen takalistossa.
Oikeistolainen keskittämispolitiikka takaa sen, että julkisen terveydenhuollon palvelut huononevat saksikäsi Kataisen ollessa vauhdissa. Miksi Kokoomus hiljentäisi vauhtia ja tyytyisi tähän? Kuntien pakkoliitokset tulevat lisääntymään ja julkiset terveyspalvelut "tehostuvat" tehostumistaan. Pian koulutusta ja terveydenhuoltoa saavat vain rikkaat etuoikeutetut, kuten Yhdysvalloissa. Kokoomuslainen politiikka tulee takaamaan sen, ettei oppivelvollisuus tulevaisuudessa ole enää köyhien etuoikeus. Kokoomuslaisella politiikalla varmistetaan myös että esimerkiksi Mehiläisen ei tulevaisuudessakaan tarvitse jakaa hunajaansa valtion kanssa.
Uusfrankkien valtakunta (joka EU:na tunnetaan) ja kansainväliset pankit Kataisen hallituksen siunaamana syövät hyvinvointiamme Pac-Manin ahneudella. Vieläkö muistatte viime kesäiset mellakat? Kreikan mellakat ovat varmasti vielä tuoreessa muistissa. Suomessa ollaan menossa täysin samaan suuntaan. Leikkaus- ja keskittämispolitiikka sekä palveluiden yksityistäminen ovat viemässä meitä takaisin 1800-1900-luvuille. Sodankylän malmivarojen myyminen ulkomaisille yrityksille takaavat Suomelle aseman köyhänä, mutta uskollisena raaka-aineiden tuottajana. Lisää kurjuutta meille vaan, niin pian täälläkin palaa muutakin, kuin tupakka ja juhannuskokko.
Oikeistolainen hegemonia ja Suomen itsenäisyyden katoaminen ovat kirkuvia todisteita siitä, että vasemmistoa tarvitaan edelleen. Vasemmiston kriisiytyminen ei tarkoita sitä, etteikö toivoa vielä olisi. Vasemmistonuorissa näen suuren potentiaalin ja paukkuja riittäisi varmasti vielä pidemmällekin. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Nyt tarvitaan laajempaa vasemmistolaista oppositiota. Nyt tarvitaan uusi "Forssan kokous", jossa vasemmisto päivitetään 2000-luvulle ja jossa vasemmiston ohjelma kirjoitetaan uusiksi.
Teemoja voisivat olla muun muassa Suomen itsenäisyyden palauttaminen Brysselin uusfrankkilaiselta imperiumilta ja kansainvälisiltä pankeilta, kokoomuslaisen keskittämis- ja leikkaamispolitiikan päättäväinen vastustaminen, irtisanoutuminen yksityistämisistä ja kaikesta sellaisesta toiminnasta, jossa kansalaisten perustarpeilla tehdään voittoa yksityisille tahoille, kurinpalautus tai maasta karkoitus verobandiitoille (esimerkiksi Mehiläinen ja kaikki muut vastaavat verofobiset tahot, jotka piilottelevat voittojaan veroparatiiseissa), vuokra-asuntojen hintojen järkeistäminen (asumisen on kuuluttava kansalaisen perusoikeuksiin). Tiivistettynä siis: muille kumartelun on loputtava ja holtiton kapitalismipolitiikka on laitettava kuriin. Lisäksi, Sodankylän malmivarat on kansallistettava. Kaivostoiminnassa (kuten monessa muussakin alassa) on korostettava suomalaista osaamista. Ehdoton ei erilaisista kulttuureista tuleville ahneille luonnontuhoajille! Ehdoton ei niille mamuille ja kulttuurismithläisille tahoille, jotka eivät arvosta pohjoismaista hyvinvointivaltiota!
Silti itsetyytyväisyyteen ei ole varaa. Monesti kuulee sanottavan, että vasemmisto on jo saavuttanut kaikki tavoitteensa ja tämän vuoksi suunta on hukassa. Monet ovat myös sitä mieltä, että Neuvostoliiton romahdus ja holtittoman kapitalismipolitiikan esiinmarssi on ollut tuhoksi ja turmioksi vasemmistolle. Holtittoman kapitalismipolitiikan harjoittaminen ja sen rinnalle ideoitu vaihtoehdottomuuden ideologia ovat kieltämättä iskeneet vasemmiston kanveesiin. Herää tosin kysymys, mitä todellisella vasemmistolla on tekemistä Neuvostoliiton kanssa samassa lauseessa?
Maailma on toki muuttunut niistä ajoista, kun Forssassa ryhdyttiin parempaa Suomea rakentamaan. Selvää kuitenkin on, että nyt ollaan menossa täysin väärään suuntaan. Maastamme löytyy tahoja, jotka puhuvat tasoryhmien puolesta sekä retoriikassaan korostavat "yksilön vastuuta omasta elämästä" (vertaa verofobisten amerikkalaisten retoriikkaan)."Yksilön vastuun" korostaminen on helppo nähdä yrityksenä retorisoida hyvinvointivaltiota vastaan. Tasoryhmien korostaminen sekä lukioiden yhdistäminen ja peruskoulujen oppilasryhmien kasvattaminen voidaan taas nähdä osana laajempaa koulutuksen yksityistämissuunnitelmaa. Huononnetaan ensin julkista koulutusta ja leikataan kaikki, mikä on leikattavissa, jotta kansalaiset kääntyisivät myötämielisiksi Ameriikan mallille, jossa koulumaailman tasoryhmät fuusioituisivat yhteiskunnallisten tasoryhmien kanssa. En usko, että julkisen koulutuksen kurjistaminen jää tähän. Etenkin nyt, kun Kokoomus ja Kokoomuksen myötäilijät ovat vallassa, voimme hyvinkin tulla näkemään lisää oikeistolaisia uudistuksia ja kengän kuvia irtisanottujen takalistossa.
Oikeistolainen keskittämispolitiikka takaa sen, että julkisen terveydenhuollon palvelut huononevat saksikäsi Kataisen ollessa vauhdissa. Miksi Kokoomus hiljentäisi vauhtia ja tyytyisi tähän? Kuntien pakkoliitokset tulevat lisääntymään ja julkiset terveyspalvelut "tehostuvat" tehostumistaan. Pian koulutusta ja terveydenhuoltoa saavat vain rikkaat etuoikeutetut, kuten Yhdysvalloissa. Kokoomuslainen politiikka tulee takaamaan sen, ettei oppivelvollisuus tulevaisuudessa ole enää köyhien etuoikeus. Kokoomuslaisella politiikalla varmistetaan myös että esimerkiksi Mehiläisen ei tulevaisuudessakaan tarvitse jakaa hunajaansa valtion kanssa.
Uusfrankkien valtakunta (joka EU:na tunnetaan) ja kansainväliset pankit Kataisen hallituksen siunaamana syövät hyvinvointiamme Pac-Manin ahneudella. Vieläkö muistatte viime kesäiset mellakat? Kreikan mellakat ovat varmasti vielä tuoreessa muistissa. Suomessa ollaan menossa täysin samaan suuntaan. Leikkaus- ja keskittämispolitiikka sekä palveluiden yksityistäminen ovat viemässä meitä takaisin 1800-1900-luvuille. Sodankylän malmivarojen myyminen ulkomaisille yrityksille takaavat Suomelle aseman köyhänä, mutta uskollisena raaka-aineiden tuottajana. Lisää kurjuutta meille vaan, niin pian täälläkin palaa muutakin, kuin tupakka ja juhannuskokko.
Oikeistolainen hegemonia ja Suomen itsenäisyyden katoaminen ovat kirkuvia todisteita siitä, että vasemmistoa tarvitaan edelleen. Vasemmiston kriisiytyminen ei tarkoita sitä, etteikö toivoa vielä olisi. Vasemmistonuorissa näen suuren potentiaalin ja paukkuja riittäisi varmasti vielä pidemmällekin. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Nyt tarvitaan laajempaa vasemmistolaista oppositiota. Nyt tarvitaan uusi "Forssan kokous", jossa vasemmisto päivitetään 2000-luvulle ja jossa vasemmiston ohjelma kirjoitetaan uusiksi.
Teemoja voisivat olla muun muassa Suomen itsenäisyyden palauttaminen Brysselin uusfrankkilaiselta imperiumilta ja kansainvälisiltä pankeilta, kokoomuslaisen keskittämis- ja leikkaamispolitiikan päättäväinen vastustaminen, irtisanoutuminen yksityistämisistä ja kaikesta sellaisesta toiminnasta, jossa kansalaisten perustarpeilla tehdään voittoa yksityisille tahoille, kurinpalautus tai maasta karkoitus verobandiitoille (esimerkiksi Mehiläinen ja kaikki muut vastaavat verofobiset tahot, jotka piilottelevat voittojaan veroparatiiseissa), vuokra-asuntojen hintojen järkeistäminen (asumisen on kuuluttava kansalaisen perusoikeuksiin). Tiivistettynä siis: muille kumartelun on loputtava ja holtiton kapitalismipolitiikka on laitettava kuriin. Lisäksi, Sodankylän malmivarat on kansallistettava. Kaivostoiminnassa (kuten monessa muussakin alassa) on korostettava suomalaista osaamista. Ehdoton ei erilaisista kulttuureista tuleville ahneille luonnontuhoajille! Ehdoton ei niille mamuille ja kulttuurismithläisille tahoille, jotka eivät arvosta pohjoismaista hyvinvointivaltiota!
PS: Poliittiset päättäjämme ovat antautuneet EU:n ja talousmaailman sätkynukeiksi. EU:n ja talousmaailman sätkynuket edustavat vain EU:ta, talousmaailmaa ja itseään, eivät tavallista kansaa. Alas EU:n ja talousmaailman sätkynuket!
