Puhutaanko nykyisin enää juurikaan muista asioista, kuin maahanmuutosta ja Kreikan talouskriisistä?? Minne ovat jääneet esimerkiksi Suomen maaseudut ja niiden ongelmat? Nykyisten voittojen ja muuttovoittoisuuden keskittyessä lähinnä pääkaupunkiseudulle ja muutamiin keskisuuriin kaupunkeihin, ovat maaseudut jääneet käytännössä oman onnensa nojaan. Seudut kurjistuvat, kun nuoret eivät koe tulevaisuutensa olevan "missään peräkylässä". Työllisyys ja palvelut pakenevat.
Ohessa Taloussanomien listaamat Suomen köyhimmät kunnat.
http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/07/02/tassa-tuhat-koyhinta-paikkakuntaa/200915500/139
Maaseutumaiset kunnat dominoivat listaa selvästi. Siinä olisi jollekin miettimistä, kuinka vähentää kurjuutta muun muassa listalla mainituilla kunnilla ynnä kaikilla "syrjäseuduilla" ja siten estää Suomen konkreettinen kahtiajako.
Maailmanlaajuisesti unohdetuilla maaseuduilla on ollut (ja on edelleen) merkittävä rooli. Metsästäjä-keräilykulttuuri vaihtui vallankumouksellisesti maanviljelykseen vuosituhansia sitten. Lähi-idän ihmiset (nuo "rättipäiksi" haukutut) olivat edelläkävijöitä maanviljelyssä, ja heidän myötään syntyikin ensimmäisiä pysyviä asutuskeskuksia. Maanviljelys toi helpotusta elämään; naisten jäädessä hoitamaan kotia, ei enää tarvinnut raahata pentuja mukana raskailla metsästysretkillä (sikäli, kun metsästystä vielä harrastettiin). Miehen ja naisen työt jakaantuivat siten varsin varhaisessa vaiheessa; mies kävi metsällä naisen pitäessä huolta kodista, lapsista ja opetellessa maanviljelyksen alkeet. Myöhemmin mies kuitenkin alkoi pohtia mahdollisuutta ryhtyä maanviljelijäksi. Työ olisi raskaampaa, mutta kerran, kun opittaisiin maanviljelyn salat, olisi viljelty sato varmempi tae ravinnon saannille, toisin kuin uhkapeleihin verrattavissa oleva metsästys, jossa joskus onni osuu kohdalle ja joskus taas ei. Mies ryhtyikin viljelemään maata täyspäiväisesti.
Miksi maanviljelyyn ryhdyttiin? Mikä sai aloittamaan maanviljelyn, joka oli rankempaa, kuin toisaalta onneen ja toisaalta taitoon perustuva metsästys? Yhden teorian mukaan mieltymys alkoholiin toimi suurimpana motivaation lähteenä. Ihminen ymmärsi, että ohrasta saadaan raaka-ainetta oluen valmistukseen ja halusi siten olla lähellä olutviljelmiään. Toiset sanovat, että syynä oli ilmastonmuutos, joka teki olosuhteet maanviljelylle otolliseksi. Oli syy mikä tahansa, maanviljely oli kumouksellista, jolle veti vertoja vain teollinen vallankumous ja myöhemmin tietotekninen vallankumous.
Viljellyistä pelloista saatu sato jaettiin pääasiassa perheyksiköiden ja ikään kuin varkain syntyneiden kyläyhteisöjen välillä. Maalaiset nauttivat peltojensa antimista. Ajat olivat kuitenkin muuttumassa, pian ei saataisi nauttia peltojen antimista vain omien porukoiden kesken. Areenalle olivat astumassa imperialistiset kaupungit.
Etäämmällä maaseuduista alkoi muodostua vallan toisenlaisia yhteisöjä, jotka muodostivat kaupunkeja. "Jumalalliset" hallitsijat rakennuttivat menneinä aikoina kaupungeistaan mahtailevan suuria ja loisteliaita. Vauraus perustui muun muassa A) jumaltemppeleiden hyvin hoidettuihin ympäristöihin, joiden kunnossapidon organisoivat hallitsijoiden papit B) itse jumaltemppeleihin, jonne papit keräsivät "uhrilahjoja jumalille" satumaisista rikkauksista, joita saatiin muun muassa omilta käsityöläisiltä, kierteleviltä kauppiailta vaihtokauppana, sekä sotaisilla retkillä vierailla mailla. Huhut satumaisen ylväistä ja vauraista kaupungeista levisivät myös maaseuduille ja huhuja kuunneltiinkin innokkaina, mutta sen enempää kaupungit eivät vielä siinä vaiheessa vaikuttaneet maaseutulaisten elämään. Tilanne muuttui kaupungista matkaavien kauppiaiden ilmaantuessa rauhaisille maaseuduille. Kaupunkilaiset ja maaseutujen asukkaat kävivät kauppaa keskenään ja siten maaseudut ja kaupungit alkoivat olla kanssakäymisissä keskenään. Mukaan mahtui tietenkin myös verotukseksi kutsuttua mielivaltaista toimintaa niin kaupunkilaisten, kuin myös paimentolaisten taholta, joka juonsi juurensa ryöstöretkistä. Verotuksen lisäksi maaseudun väki alistettiin vuokriin ja pakkotöihin. Maaseutujen alistaminen oli alkanut.
Maaseudut onnistuivat kuitenkin säilyttämään tärkeän asemansa; asuihan enemmistö väestöstä kaupunkien ulkopuolella. Tällöin kuitenkin oli jo hyväksyttävä se tosiasia, että maaseudusta saadut voitot menivät pääasiassa muinaisten paimentolaisten, maaseutujen päälliköiden sekä varhaisten kaupunkilaisten ylimysten taskuihin maaseutujen juurikaan hyötymättä tilanteesta. Perin tutulta vaikuttava käsite vaikutti siis jo tuolloin; se, joka ei edes ollut työtä nähnyt, keräsi voitot maaseudun työläisiltä. Vaihtokauppa toi toki jonkinlaista helpotusta, vaikkakin maaseudut joutuivat maksamaan vaihtokaupassa omista tuotteistaan, jotka oli tuotettu alkutuotannolla maaseuduilla ja jalostettu kaupungeissa.
Maaseudut ovat historiallisesti (ja nykyisinkin) tärkeitä. Saammehan me maitomme, juustomme, leipämme ja monet muut maukkaat asiat maaseuduilta sekä luonnonmukaisina että teollisesti tuotettuina. Ja kukapa meistä ei ajoittain kaipaisi maaseudun rauhaan, pois kaupungin kiireistä ja stressistä? Joku voisi jopa sanoa, että siellä, missä kaupunki loppuu ja maaseutu alkaa, alkaa myös se "todellinen Suomi".
Nyt, jos koskaan olisikin siis otollinen aika panostaa unohdettuihin maaseutuihin ja "syrjäkyliin". Juuri ketään ei tunnu kiinnostavan muu, kuin maahanmuutto maahanmuuton jälkeen.. Samaan aikaan, kun kiistellään suhteellisen pienestä "ongelmasta", maaseudun vanhukset kituuttelevat heikentyneiden ja katoavien palveluiden välimaastossa. Nuorilla ei näytä olevan näköaloja ja nuoret pakenevatkin lähimpiin, "elävämpiin" paikkoihin opiskelemaan ja tekemään töitä.
Kuinka sitten olisi mahdollista saada maaseuduista "elävämpiä" ja houkuttelevampia? Miten kääntää muuttotappiot muuttovoitoiksi? Ehdottaisin, että toimiin olisi ryhdyttävä aivan uudenlaisista näkökulmista käsin. Maaseutujen kehittämisen ei esimerkiksi tule perustua ylhäältä alaspäin -periaatteeseen. Sehän olisi tietynlaista imperialismia. On keksittävä, kuinka maaseutujen saamien voittojen keskittyminen kaupunkeihin estettäisiin. Järki ja moraalikin sen sanovat, että palkkio kuuluu niille, jotka ovat rehkineet sen eteen. Suhtaudun hieman epäillen nykyisen "kolmen suuren" sekä populististen puolueiden (joilla ei tunnu olevan asialistallaan muuta, kuin maahanmuutto) kykyyn kehittää maaseutuja siten, että se hyödyttäisi sekä maaseutua että maaseudun asukkaita.
Mikä sitten olisi vaihtoehtoinen keino? Näyttäisi siltä, että ratkaisun avaimet olisivat maaseutujen asukkailla itsellään.
Aluksi maaseutujen ja syrjäseutujen "johtajilta" tulisi vähentää valtaa. He kun tuppaavat keskittyä vain voittojen pimittämiseen ja "syrjäkylien yhdistämisiin suurempien asutuskeskusten kanssa. Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää Pohjanmaalla sijaitsevaa Nurmoa, joka yhdistettiin suurempaan keskukseen asukkailta kysymättä ja, joka on siis nykyisin Seinäjokea. Kun alueita yhdistetään, toteutetaan samalla kapitalismin evankeliumia; lakkautetaan palveluita reuna-alueilta ja siirretään palvelut keskustaan, jolloin palvelut ovat "tehokkaampia". Täten saadaan säästöjä ja säästöt menevät tietenkin johtajien hyväksi ja esimerkiksi synnyttävät äidit ja vanhemmat ihmiset joutuvat matkustamaan pidempiä matkoja. Myös henkilökunnan työkuorma kasvaa ja on vain ajan kysymys, milloin kamelin selkä katkeaa.
Toiseksi, jonkun olisi motivoitava maaseutujen ja syrjäkylien asukkaita kehittelemään jonkinlaisia uutuuksia (innovaatioita), keksintöjä laajassa mittakaavassa. Keksintöjen ja niiden tuoman työllisyyden tulisi nimenomaan hyödyttää tavallisia paikallisia asukkaita, eikä vain esimerkiksi paikallisia merkkihenkilöitä, naapurikaupunkien asukkaita ja vaikuttajia. Siten luotaisiin uusia työpaikkoja kurjistuville seuduille. Uutuuksien tuomat työpaikat helpottaisivat huomattavasti nykyistä tilannetta, kun muuttovoittoisuus kääntyisikin päinvastaiseksi, kuin se on nykyisin. Innovaatioiden luomilla työpaikoilla työllistettäisiin useampia suomalaisia sekä maahanmuuttajia. Optimistisemmin voisi sanoa, että siten Suomesta voitaisiin saada suurten eurooppalaisten maiden tasoinen taloudellinen suurvalta, etenkin, kun saadut voitot, sijoitukset ynnä muut keskittyisivät tasaisemmin ympäri Suomea. Toisena vaihtoehtona on Suomen valtion todellinen jakautuminen hyvinvoiviin liikekeskuksiin ja maaseutuihin. Tietty jakaantuminen on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa, emme varmaankaan halua, että jakaantuminen menisi pidemmälle?
Miten on? Riittääkö ihmisillä taitoa/halua sysätä maahanmuutto-ongelma toissijaiseksi ja keskittyä toiseen mainittuun ongelmaan? Sillä alalla vasta työnsarkaa riittää ja loppupeleissä, jos sen ratkaisussa onnistuttaisiin, se myös hyödyttäisi meitä kaikkia. Pidetään koko Suomi asuttuna. Tietyt tahot tuntuvat ajattelevan, että "juna meni jo" niin sanotusti. Eli enää ei muka voitaisi "palata menneeseen" ja keskittyä koko maan asutukseen. Kuten eräs henkilö asian osuvasti ilmaisi: "kaikenlainen puhe siitä, ettei asioille muka voi tehdä mitään, edustaa laiskaa ajattelua ja luovuttamista". Usein näissä ja vastaavissa asioissa suurempana ongelmana vaikuttaa olevan muun muassa poliittinen tahtomattomuus ja yleinen mielenkiinnottomuus.
Ohessa Taloussanomien listaamat Suomen köyhimmät kunnat.
http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/07/02/tassa-tuhat-koyhinta-paikkakuntaa/200915500/139
Maaseutumaiset kunnat dominoivat listaa selvästi. Siinä olisi jollekin miettimistä, kuinka vähentää kurjuutta muun muassa listalla mainituilla kunnilla ynnä kaikilla "syrjäseuduilla" ja siten estää Suomen konkreettinen kahtiajako.
Maailmanlaajuisesti unohdetuilla maaseuduilla on ollut (ja on edelleen) merkittävä rooli. Metsästäjä-keräilykulttuuri vaihtui vallankumouksellisesti maanviljelykseen vuosituhansia sitten. Lähi-idän ihmiset (nuo "rättipäiksi" haukutut) olivat edelläkävijöitä maanviljelyssä, ja heidän myötään syntyikin ensimmäisiä pysyviä asutuskeskuksia. Maanviljelys toi helpotusta elämään; naisten jäädessä hoitamaan kotia, ei enää tarvinnut raahata pentuja mukana raskailla metsästysretkillä (sikäli, kun metsästystä vielä harrastettiin). Miehen ja naisen työt jakaantuivat siten varsin varhaisessa vaiheessa; mies kävi metsällä naisen pitäessä huolta kodista, lapsista ja opetellessa maanviljelyksen alkeet. Myöhemmin mies kuitenkin alkoi pohtia mahdollisuutta ryhtyä maanviljelijäksi. Työ olisi raskaampaa, mutta kerran, kun opittaisiin maanviljelyn salat, olisi viljelty sato varmempi tae ravinnon saannille, toisin kuin uhkapeleihin verrattavissa oleva metsästys, jossa joskus onni osuu kohdalle ja joskus taas ei. Mies ryhtyikin viljelemään maata täyspäiväisesti.
Miksi maanviljelyyn ryhdyttiin? Mikä sai aloittamaan maanviljelyn, joka oli rankempaa, kuin toisaalta onneen ja toisaalta taitoon perustuva metsästys? Yhden teorian mukaan mieltymys alkoholiin toimi suurimpana motivaation lähteenä. Ihminen ymmärsi, että ohrasta saadaan raaka-ainetta oluen valmistukseen ja halusi siten olla lähellä olutviljelmiään. Toiset sanovat, että syynä oli ilmastonmuutos, joka teki olosuhteet maanviljelylle otolliseksi. Oli syy mikä tahansa, maanviljely oli kumouksellista, jolle veti vertoja vain teollinen vallankumous ja myöhemmin tietotekninen vallankumous.
Viljellyistä pelloista saatu sato jaettiin pääasiassa perheyksiköiden ja ikään kuin varkain syntyneiden kyläyhteisöjen välillä. Maalaiset nauttivat peltojensa antimista. Ajat olivat kuitenkin muuttumassa, pian ei saataisi nauttia peltojen antimista vain omien porukoiden kesken. Areenalle olivat astumassa imperialistiset kaupungit.
Etäämmällä maaseuduista alkoi muodostua vallan toisenlaisia yhteisöjä, jotka muodostivat kaupunkeja. "Jumalalliset" hallitsijat rakennuttivat menneinä aikoina kaupungeistaan mahtailevan suuria ja loisteliaita. Vauraus perustui muun muassa A) jumaltemppeleiden hyvin hoidettuihin ympäristöihin, joiden kunnossapidon organisoivat hallitsijoiden papit B) itse jumaltemppeleihin, jonne papit keräsivät "uhrilahjoja jumalille" satumaisista rikkauksista, joita saatiin muun muassa omilta käsityöläisiltä, kierteleviltä kauppiailta vaihtokauppana, sekä sotaisilla retkillä vierailla mailla. Huhut satumaisen ylväistä ja vauraista kaupungeista levisivät myös maaseuduille ja huhuja kuunneltiinkin innokkaina, mutta sen enempää kaupungit eivät vielä siinä vaiheessa vaikuttaneet maaseutulaisten elämään. Tilanne muuttui kaupungista matkaavien kauppiaiden ilmaantuessa rauhaisille maaseuduille. Kaupunkilaiset ja maaseutujen asukkaat kävivät kauppaa keskenään ja siten maaseudut ja kaupungit alkoivat olla kanssakäymisissä keskenään. Mukaan mahtui tietenkin myös verotukseksi kutsuttua mielivaltaista toimintaa niin kaupunkilaisten, kuin myös paimentolaisten taholta, joka juonsi juurensa ryöstöretkistä. Verotuksen lisäksi maaseudun väki alistettiin vuokriin ja pakkotöihin. Maaseutujen alistaminen oli alkanut.
Maaseudut onnistuivat kuitenkin säilyttämään tärkeän asemansa; asuihan enemmistö väestöstä kaupunkien ulkopuolella. Tällöin kuitenkin oli jo hyväksyttävä se tosiasia, että maaseudusta saadut voitot menivät pääasiassa muinaisten paimentolaisten, maaseutujen päälliköiden sekä varhaisten kaupunkilaisten ylimysten taskuihin maaseutujen juurikaan hyötymättä tilanteesta. Perin tutulta vaikuttava käsite vaikutti siis jo tuolloin; se, joka ei edes ollut työtä nähnyt, keräsi voitot maaseudun työläisiltä. Vaihtokauppa toi toki jonkinlaista helpotusta, vaikkakin maaseudut joutuivat maksamaan vaihtokaupassa omista tuotteistaan, jotka oli tuotettu alkutuotannolla maaseuduilla ja jalostettu kaupungeissa.
Maaseudut ovat historiallisesti (ja nykyisinkin) tärkeitä. Saammehan me maitomme, juustomme, leipämme ja monet muut maukkaat asiat maaseuduilta sekä luonnonmukaisina että teollisesti tuotettuina. Ja kukapa meistä ei ajoittain kaipaisi maaseudun rauhaan, pois kaupungin kiireistä ja stressistä? Joku voisi jopa sanoa, että siellä, missä kaupunki loppuu ja maaseutu alkaa, alkaa myös se "todellinen Suomi".
Nyt, jos koskaan olisikin siis otollinen aika panostaa unohdettuihin maaseutuihin ja "syrjäkyliin". Juuri ketään ei tunnu kiinnostavan muu, kuin maahanmuutto maahanmuuton jälkeen.. Samaan aikaan, kun kiistellään suhteellisen pienestä "ongelmasta", maaseudun vanhukset kituuttelevat heikentyneiden ja katoavien palveluiden välimaastossa. Nuorilla ei näytä olevan näköaloja ja nuoret pakenevatkin lähimpiin, "elävämpiin" paikkoihin opiskelemaan ja tekemään töitä.
Kuinka sitten olisi mahdollista saada maaseuduista "elävämpiä" ja houkuttelevampia? Miten kääntää muuttotappiot muuttovoitoiksi? Ehdottaisin, että toimiin olisi ryhdyttävä aivan uudenlaisista näkökulmista käsin. Maaseutujen kehittämisen ei esimerkiksi tule perustua ylhäältä alaspäin -periaatteeseen. Sehän olisi tietynlaista imperialismia. On keksittävä, kuinka maaseutujen saamien voittojen keskittyminen kaupunkeihin estettäisiin. Järki ja moraalikin sen sanovat, että palkkio kuuluu niille, jotka ovat rehkineet sen eteen. Suhtaudun hieman epäillen nykyisen "kolmen suuren" sekä populististen puolueiden (joilla ei tunnu olevan asialistallaan muuta, kuin maahanmuutto) kykyyn kehittää maaseutuja siten, että se hyödyttäisi sekä maaseutua että maaseudun asukkaita.
Mikä sitten olisi vaihtoehtoinen keino? Näyttäisi siltä, että ratkaisun avaimet olisivat maaseutujen asukkailla itsellään.
Aluksi maaseutujen ja syrjäseutujen "johtajilta" tulisi vähentää valtaa. He kun tuppaavat keskittyä vain voittojen pimittämiseen ja "syrjäkylien yhdistämisiin suurempien asutuskeskusten kanssa. Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää Pohjanmaalla sijaitsevaa Nurmoa, joka yhdistettiin suurempaan keskukseen asukkailta kysymättä ja, joka on siis nykyisin Seinäjokea. Kun alueita yhdistetään, toteutetaan samalla kapitalismin evankeliumia; lakkautetaan palveluita reuna-alueilta ja siirretään palvelut keskustaan, jolloin palvelut ovat "tehokkaampia". Täten saadaan säästöjä ja säästöt menevät tietenkin johtajien hyväksi ja esimerkiksi synnyttävät äidit ja vanhemmat ihmiset joutuvat matkustamaan pidempiä matkoja. Myös henkilökunnan työkuorma kasvaa ja on vain ajan kysymys, milloin kamelin selkä katkeaa.
Toiseksi, jonkun olisi motivoitava maaseutujen ja syrjäkylien asukkaita kehittelemään jonkinlaisia uutuuksia (innovaatioita), keksintöjä laajassa mittakaavassa. Keksintöjen ja niiden tuoman työllisyyden tulisi nimenomaan hyödyttää tavallisia paikallisia asukkaita, eikä vain esimerkiksi paikallisia merkkihenkilöitä, naapurikaupunkien asukkaita ja vaikuttajia. Siten luotaisiin uusia työpaikkoja kurjistuville seuduille. Uutuuksien tuomat työpaikat helpottaisivat huomattavasti nykyistä tilannetta, kun muuttovoittoisuus kääntyisikin päinvastaiseksi, kuin se on nykyisin. Innovaatioiden luomilla työpaikoilla työllistettäisiin useampia suomalaisia sekä maahanmuuttajia. Optimistisemmin voisi sanoa, että siten Suomesta voitaisiin saada suurten eurooppalaisten maiden tasoinen taloudellinen suurvalta, etenkin, kun saadut voitot, sijoitukset ynnä muut keskittyisivät tasaisemmin ympäri Suomea. Toisena vaihtoehtona on Suomen valtion todellinen jakautuminen hyvinvoiviin liikekeskuksiin ja maaseutuihin. Tietty jakaantuminen on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa, emme varmaankaan halua, että jakaantuminen menisi pidemmälle?
Miten on? Riittääkö ihmisillä taitoa/halua sysätä maahanmuutto-ongelma toissijaiseksi ja keskittyä toiseen mainittuun ongelmaan? Sillä alalla vasta työnsarkaa riittää ja loppupeleissä, jos sen ratkaisussa onnistuttaisiin, se myös hyödyttäisi meitä kaikkia. Pidetään koko Suomi asuttuna. Tietyt tahot tuntuvat ajattelevan, että "juna meni jo" niin sanotusti. Eli enää ei muka voitaisi "palata menneeseen" ja keskittyä koko maan asutukseen. Kuten eräs henkilö asian osuvasti ilmaisi: "kaikenlainen puhe siitä, ettei asioille muka voi tehdä mitään, edustaa laiskaa ajattelua ja luovuttamista". Usein näissä ja vastaavissa asioissa suurempana ongelmana vaikuttaa olevan muun muassa poliittinen tahtomattomuus ja yleinen mielenkiinnottomuus.
Seuraavaksi hommalaisten näkemyksiä suomalaisen median harjoittamasta piilorasismista somaleita kohtaan:
"Sinun ja muiden Suomen somalien pitäisi ehdottomasti puuttua oman yhteisönne ongelmiin ja olla marisematta.Ainainen suomalaisten syyttäminen ongelmista johtaa ainoastaan lisäongelmiin.Tilastot kertovat surullista kieltään ja senpä takia asioiden päivänvaloon tuominen ja sitä kautta ongelmien ratkaiseminen jää teidän tehtäväksenne, sillä teitä tuskin kukaan syyttää rasistiksi."
"Huoli on tietysti aiheeton ja koska rassismi, mutta..."Ohjelmassa kerrottiin, kuinka me somalit emme ole sopeutuneet Suomeen yhtä hyvin kuin Aasiasta kotoisin olevat maahanmuuttajat."-No mutta tämähän pitää paikkansa, joten kai siitä saa mediakin kirjoittaa ja puhua?"Meidän joukosta löytyy varmasti raiskaajia, ryöstäjiä ja verorahoilla elelijöitä, muttapaljon enemmän lääkäreitä, terveydenhoitajia, lähihoitajia, taksi- ja bussikuskeja,siivoojia, yliopiston tutkijoita, opettajia, tulkkeja ynnä muita."-Onkohan näin, jos lasketaan raiskauksiin ja ryöstöihin syyllistyneet ja niistä tuomitut, on tämä määrä varmasti lääkäreiden ja tutkijoiden (siis muiden kuin Somaliliiton omien "tutkijoiden") määrää suurempi."Miksi meidän somalialaisten puolestamediassa puhuvat albaanit tai kurdit. "-Koska albaanit ja kurdit puhuvat ymmärrettävämpää suomea."
"Voi myös olla, että nettisanakirja kääntää sanan poppamies lääkäriksi."
"No varmaan aluksi auttaisi se, että ylipäätään osaisi tunnustaa sen, että somalit ovat jokaikisessä Euroopan maassa se eniten sosiaalituista riippuvainen kansanosa ja että somalien rikollisuus on moninkiertaista verrattuna kanta-asukkeihin. Lisäksi he osaavat äänekkäissä laumoissaan ja ylimielisillä asenteillaan lähinnä aiheuttaa vain vitutusta ja vieroksuntaa muissa ihmisissä. Se, että siellä jossain on joku somalilääkäri, joka on kuin onkin kotoutunut, ei paljoa auta kokonaiskuvan kannalta. Jos ei omaa minkäänlaista kykyä itsekritiikkiin, niin turha odottaa, että keneltäkään heruisi sympatiaa."
"Tässä on nyt vaan käynyt niin, että enemmistö Suomeen tulleista somaleista on jo vuosikymmenet pilannut vähemmistön maineen.Somali on somali, vaikka voissa paistaisi."
"Ei tähän kai voi muuta sanoa kuin että ota vuoteesi ja käy. Hyvin makaa somali siellä, ei siinä mitään, mutta ääni kuuluisi paremmin jos hällä olisi jotakin sanottavaa."
"mutta paljon enemmän lääkäreitä"
"Lasketaanko lääkäreiksi perus- ja lähihoitajat ja sairaala- ja hoitoapulaiset?Vai onko kysymys poppamiehistä jotka ovat valmistuneet meille tuntemattomista yliopistoista ja hukanneet paperinsa?"
http://hommaforum.org/index.php?topic=28109.0
http://hommaforum.org/index.php?topic=28109.0
Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti