Kapitalismi on kriisissä! Rahaliitto EMU (Economic and Monetary Union=Euroopan talous- ja rahaliitto) hajoaa! EU (Euroopan Unioni) hajoaa! So what? Tilanne vain osoittaa sen, kuinka kestämätön ja keinotekoinen tämä EU (oli) on. Sama pätee kapitalistiseen järjestelmään, joka on riippuvainen nopeista ja välittömistä voitoista ja kerran tartunnan saatuaan tartuttaa myös muut vetäen muut mukanaan Helvettiin ($: "See you in Hell!"). Kenties onkin vain hyvä asia, että homehtuneet järjestelmät romahtavat. Onko se paha jos hetkellisen kriisin, laman ja kurjuuden jälkeen voisikin alkaa kokonaan uusi aikakausi? Aikakausi, jolloin ihmisillä on enemmän aikaa toisilleen, kun kapitalistiset yritykset eivät enää tivaa välittömiä, ajoittain riskialttiita voittoja, ikään kuin liukuhihnalta ja vaadi lukuisilla irtisanomisilla yhtä ihmistä tekemään sadan ihmisen työt. Kenties nyt ei enää tarvitse pelätä yksityisen sektorin valtaa julkiseen sektoriin nähden, eikä tarvitse myöskään koko aikaa pelätä, mikä seuraavaksi yksityistetään (ajatelkaapa vaikka jokamiehen oikeuksia, kuten esimerkiksi marjastamista). Kenties nyt ollaan astumassa aikaan, jolloin sellaiset asiat, kuin "oma yhteinen aika perheen ja läheisten ja itsensä kanssa (tuttu käsite?)" ja muun muassa "ympäristöstä välittäminen" astuu mukaan kuvaan. Kenties nyt päästään pikkuhiljaa pois siitä viheliäisestä teollissuustuotannosta, jossa kanoille syötetään antibiootteja ja siat joutuvat elämään epäeläimellisissä oloissa. Kenties viimein pääsemme pois sellaisesta tuhlailutuotannosta , jossa kaikki ylimääräinen ravinto (esimerkiksi vilja ynnä muut ruokatarvikkeet) tuhotaan ja heitetään pois, sen sijaan, että kaikki ylimääräinen lahjoitettaisiin puutetta kärsiville. Kenties toiveajattelua ja optimismia, mutta toivossa on hyvä elää.
Jos Suomen näkökannasta puhutaan, on vaarana, että asenteet kääntyvät entistä nuivemmiksi ja se vähäinenkin lähimmäisenrakkaus katoaa ainakin hetkellisesti. Käytännössä roskiin heitetyt miljardit käytännössä jo menetetyn Kreikan hyväksi ovat herättäneet suomalaisissa pahaa verta. Arvatkaa vaan, rupeavatko suomalaiset suhtautumaan esimerkiksi kehitysapuun entistä nihkeämmin? Muutenkin tuntuu, että näinä vaikeina aikoina, kapitalismin kriisiytyessä (jo silloin, kun USA:ssa myönnettiin roskalainoja maksukyvyttömille ihmisille), asenteet kovenevat ja vääränlainen ylpeys ja itsekkyys lisääntyvät. Kovaan ääneen julistetaan ylpeästi, kuinka Jussi Halla-aho, tuo epäitsekkäästi uhrautunut marttyyri, toi maahanmuuttokeskustelun "järkevälle tasolle" ja puhui noiden sorrettujen maahanmuuttokriittisiksi itseään nimittävien puolesta. Ja nyt uutena ylpeilyn aiheena on tullut mukaan Kreikka. "Ylväs ja rehellinen Suomi on lahjoittanut rahaa takapajuiselle huijari-Kreikalle". Törkeä huijaus ja petos on toki ollut kysymyksessä (palaan asiaan tuonnempana), mutta tyyli, millä syytös esitetään leimaten kaikki kreikkalaiset syylliseksi kriisiin, on rasistisen leimaava. Puheet "laiskoista" ja "takapajuisista" kreikkalaisista ovat olleet järkyttävää luettavaa. Ylimieliset ja populistiset puheet Timo Soinin taholta, muun muassa Rodoksen panttaamisesta lainan maksamisen takuuksi on, ensinnäkin oman itsensä kohottamista ("me rahoitimme"), myös uuskolonialistista ("me myös otamme") ja lisäksi junttimaisen törkeää.
Itselleni ei täysin ole selvinnyt, onko Kreikka keplotellut itsensä ainoastaan rahaliittoon (EMUun) vaiko myös Euroopan Unioniin kokonaisuudessaan. Joka tapauksessa tämän vuoden tammi-helmikuussa alkoi pikkuhiljaa valjeta muun muassa se, kuinka Kreikan päättäjät olivat viimeiseen hetkeen saakka tarkoituksella antaneet virheellistä tietoa omasta budjetistaan, joka oli selvästi alijäämäinen ja siten epäkelpo täyttämään EMU-kelpoisuuden vaatimukset. Tätä ennen Kreikan luottokelpoisuutta oltiin epäilty jo jonkin aikaa taantuman vallitessa. Muun muassa yhdysvaltalainen merkittävä liikepankki, Goldman Sachs oli auttanut Kreikkaa naamioimaan budjettinsa alijäämän 2000-luvun alussa. Kreikka eli käytännössä siis velkarahalla ja valtionvelka paisui paisumistaan. Tämän johdosta Kreikkaa on sittemmin velvoitettu muun muassa EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston (IMF:n=International Monetary Fund) vaatimuksesta tekemään merkittäviä leikkauksia julkisen sektorin alalla, sekä leikkaamaan palkkoja ja eläkkeitä ja nostamaan veroja. Järkikin sen sanoo, että leikkaukset ovat kestämättömiä ja ymmärrän täysin tavallisten kreikkalaisten raivon. He ovat vain uhreja välimaastossa, jonka toisella puolella Kreikan päättäjät pelasivat likaista peliä ja toisella puolella EU ja IMF vaativat kestämättömiä leikkauksia, josta kärsivät tavalliset kreikkalaiset. Tämän johdosta Kreikan jäsenyyden tulisi loppua ainakin EMU:ssa (vanha kunnon Kreikan drakma takaisin!) ja mielellään koko EU:ssa ihan vain tavallisten kreikkalaisten takia. He eivät tule tästä selviämään, mikäli Kreikka kituuttelee/Kreikkaa kituutellaan areenoilla enää yhtään kauempaa. Kreikan johdon ja EU:n tulisi ymmärtää tämä. Kaikenlaiset tukipaketit, hukkaanheitetyt miljardit eivät Kreikkaa enää pelasta. Kreikka on jo menetetty.
Suurin syy haluun pitää Kreikka ehdoin tahdoin mukana, on pelko. Pelko siitä, että Kreikka-hysteria leviää markkinoilla ja siten markkinapaniikki saa aikaan sen, että sijoittajat alkavat karsastaa muita heikohkosti pärjääviä euromaita, esimerkiksi Espanjaa (rakennusalan ongelmista alkanut laaja työttömyys) sekä Portugalia ja Italiaa ja Irlantia, jotka kaikki painivat velkojen ja työttömyyden kanssa. Pahimmassa tai parhaimmassa tapauksessa tämä johtaisi EMU:n ja kenties EU:n hajoamiseen. Tässä piilee kapitalismin ongelma; kun yksi saa tartunnan, tauti leviää, kuin rutto. Loistava historian esimerkki on New Yorkin Wall Streetin pörssiromahdus 1929, joka levisi ympäri maailman ja loi siten pohjaa talousromahduksesta kärsiville maille äänestää valtaan kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista luvanneita johtajia, joista erityisesti yksi osoittautui varsinaiseksi höyrypääksi, ja joka lopulta aloitti toisen maailmansodan. Aika näyttää, kuinka käy tulevaisuudessa.
Kapitalismi (capital -ism=pääomakeskeisyys) on taloudellinen ideologia, joka tähtää kaikkien tuotantovälineiden yksityiseen omistukseen (henkilön tai yrityksen). Pääoman kasvatus on ensijainen tavoite, jota saadaan muun muassa sijoittamalla eri osakkeisiin, arvopapereihin ja sen mukaan, mitenkä kysynnän ja tarjonnan laki määräytyvät. Kapitalismi-termiä alettiin käyttää 1800-luvun puolivälissä, kun edesmennyt englantilainen kirjailija, William Makepeace Thackeray, oli keksinyt sen. Tätä ennen kapitalismista myöhemmin hyötyneet porvarit (muinaiset kauppiaat, käsityöläiset ja kaikki itsenäisen ammatinharjoittajat) olivat esimerkiksi Suomessa vain osa säätyä, vaikkakin ylempänä (toisella portaalla), kuin talonpojat. Porvaristo-luokan edeltäjät muodostivat keskiajalla, etenkin kauppiaiden välillä erinäisiä yhteistyöryhmiä, kiltoja ja varhaisia yrityksiä. Ne toivat kuitenkin vain laihaa lohtua samalla, kun porvarit kärsivät mielivaltaa harjoittavan kuninkaan harjoittamasta merkantalistisesta politiikasta (hallitsijan ohjailemasta politiikasta) ja heidän taloudellinen toimintansa oli hyvin rajoitettua. Myöhemmin porvaristo onnistui esimerkiksi Ranskassa huijaamaan työläiset taakseen vuoden 1789 vallankumouksessa, vähentäen siten hallitsijoiden valtaa ja nousemalla vähitellen hallitsevaksi luokaksi feodalismin ja maaorjuuden poistuessa lopullisesti näyttämöltä. Kapitalismin Evankeliumia ryhdyttiin kirjoittamaan.
"Kellään ei ole oikeutta mun omaisuuteen eikä mihinkään muuhun, ellei mulle tulla töihin tai makseta sen vuokraamisesta", sanoo kapitalisti pitäen hallussaan tuotantovälineitä, tontteja ynnä muuta pääomaa. Kapitalismia on puolustettu sillä, että se on aikaansaanut rauhaisaa kanssakäymistä ihmisten välillä. Kukapa kiistäisi, etteikö EU:lla, entisellä ECSC:lla ja EEC:lla olisi merkittävä rooli (Länsi-)Saksan ja Ranskan hiili -ja terästeollisuuden yhdistämisessä ja siten sotilaallisen uhan vähentämisessä edellä mainittujen maiden välillä? Kapitalismin sanotaan myös tuoneen vaurautta ja hyvinvointia yhä useammalle ihmiselle maailmassa. Kapitalismia voidaan myös kritisoida varsin monesta syystä. Ensinnäkin se kaikkein keskeisin, eli pääoma, perustuu käytännössä loputtomaan kasvuun. Jotta kapitalismi takaisi nykyisen, niin sanotun, länsimaisen hienostovoinnin, on luontoa riistettävä enemmän tai vähemmän ja luonnon rajat ovat jo näkyvissä. Sama pätee ruoantuotantoon, liikalastus on pahimpien arvoiden mukaan tappamassa kalakannat sukupuuttoon. Sademetsiä kaadetaan "lämpimissä maissa", jotta saataisiin edes jonkinlaista korvausta tehdystä työstä. Länsimaat hankkivat mainituista "lämpimistä maista" raaka-aineita, jalostavat ne ja myyvät jalostetun tuotteen kalliimmalla. Siten täytyy kaataa hehtaareittain metsää. Onhan olemassa oma perhe, joka pitää elättää. Lisäksi kaikille on jo selvää, että öljykatastrofeja aiheuttaneet öljyvarojen keruut tulevat loppumaan muutaman vuosikymmenen sisällä öljyvarojen huvetessa.
Luonnon tuhoamisella ja luonnonvarojen liikakäytöllä sahataan omaa oksaa alta. Mistä tuottaa voittoa nykyisessä määrin, jos kaikki raaka-aineet on jo yksinkertaisesti käytetty? Kapitalismi ei takaa täystyöllisyyttä ja se edesauttaa eriarvoisuuden syntymistä. Kapitalistiset maat hankkivat niin sanottuja likaisen työn tekijöitä, esimerkiksi siivoojia. On myös puhuttu, että esimerkiksi Suomeen on muodostumassa kahdenlaiset työmarkkinat, joissa maahanmuuttajille maksetaan vähemmän, kuin kantaväestölle. Kapitalisti voi hyvällä omallatunnolla hankkia kehittyvistä maista halpatyövoimaa, eikä kukaan nurise vastaan. Kapitalismi perustuu myös riskikäyttäytymiseen, toisin sanoen markkinoiden riskaabeliin käytökseen. Markkinat (ostajat/sijoittajat) ovat arvaamattomia. Toisena hetkenä voi mennä hyvin, jopa liian hyvin (ylikuumentuminen), kun taas yllättäen jonkin yllättävän tapauksen sattuessa (Kreikka ja muut euromaat mahdollisina ääriesimerkkeinä) luottamus saattaa huveta, josta seuraa markkinapaniikki (sijoitukset pois) ja lopulta täydellinen romahdus. Yleensä romahdukset leviävät muihin kapitalistisiin maihin. Yhdysvaltojen roskalainaskandaalista alkanut taloudellinen kriisi, luonnonvarojen hupeneminen sekä erityisesti Kreikka-kriisin takia ylihysteeriseksi muodostuva markkinapaniikki osoittavat, että kapitalismi on tullut tiensä päähän.
Vielä muutama sana EU:sta.. Kaikki muistamme toisen maailmansodan jälkeenjättämän Euroopan, joka sitten nostettiin jaloilleen Yhdysvaltain kehitysavulla ja dollareilla. Merkittävä rooli oli myös (Länsi-)Saksan ja Ranskan hiili -ja terästeollisuuden yhdistämisellä, josta syntyi Euroopan hiili -ja teräsyhteisö (ECSC= European Coal and Steel Community). Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman oli virallisena vahvistajana, kun EU:n edeltäjä ECSC muodostettiin Ranskan, Italian, Länsi-Saksan, Hollannin, Belgian ja Luxemburgin välillä (hämmästyttävän samankaltainen alue, kuin Kaarle Suuren valtakunta oli). Läntisen yhteisön ulkopuolelle jäivät alkuun muun muassa Iso-Britannia ja Suomi itäisen Euroopan ohella. Yhdysvallat ja kansainvälinen talouden hallintajärjestelmä, Bretton Woods, vaikuttivat taustalla. Tavoitteena oli kuitenkin luoda vastapaino Yhdysvaltojen ylivallalle Euroopassa. Erityisesti Ranskan entinen kenraali ja presidentti, Charles de Gaulle vastusti kiivaasti Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa läntisessä Euroopassa. Läntisen Euroopan maiden kesken pohdiskeltiin muun muassa yhteisen puolustuksen muodostamista. Suunniteltiin ihmisten, tavaroiden ja pääoman vapaata liikkumista edistäviä sisämarkkinoita sekä yhteistyön syventämistä läntisen Euroopan maiden kanssa yhteismarkkinoiden luomiseksi ja yhteisten energia -ja liikemarkkinoiden synnyttämiseksi. Pohdiskelut jäivät pohdiskeluiksi ja mitään merkittävää ei tapahtunut ennen Euroopan talousyhteisön (EEC=European Economic Community) ja Euroopan atomienergiayhteisön, Euratomin (EAEC=European Atomic Energy Community) perustamista 1957, jolloin muun muassa tullimaksut poistettiin edellä mainittujen kuuden maan välillä. EEC ja EAEC yhdistettiin lopulta ja mainitut järjestöt muodostivat Euroopan Yhteisön, EY:n (EC=European Community) ja sittemmin EU:n sitä mukaa, kun uusia maita pyrki "pyhään Eurooppaan".
Vaikuttaisi siltä, että EU on suuri menestystarina. Kun diktatuurit väistyivät esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa ja, kun Berliinin muurin poistamisen myötä, poistui näyttämöltä myös Neuvostoliitto, maa toisensa jälkeen liittyi EU:hun. Jopa Balkanin maat vaikuttaisivat päätyvän Eurooppa-perheeseen Slovenian kanssa. Ainoita ongelmatapauksia tuntuvat olevan Bosnia&Hertsegovina (hallituskiista muun muassa serbien ja bosniakkien välillä) sekä Serbia (Kosovo ja sotarikollinen Ratko Mladic). Lisäksi Albania ja erityisesti Makedonia, Fyrom ( the Former Yugoslav Repuplic of Macedonia) ja sen kiistat Kreikan kanssa Makedonian nimestä ovat aiheuttaneet harmia. Baltian maat, Itä (esimerkiksi Puola) ja erityisesti itäisen ja keskisen Euroopan välimaat (muun muassa Unkari ja Tshekki) ollaan saatu "liitettyä Eurooppaan", kun ne aiemmin olivat olleet osana niin sanottua neuvostoblokkia. Tie on ollut kivinen ja erityisesti Tshekin ja Unkarin tie on välillä ollut horjuvaa Saa nyt nähdä saako Unkarin kansa ansaitsemansa oikeiston, joka lupaa parantaa maan talouden.
Asia ei kuitenkaan ole niin ihanan mustavalkoinen. Huolimatta Maastrichtin sopimuksesta, joka takaa vapaan liikkumisen ilman passia kaikissa sopimuksen allekirjoittaneissa maissa ja muista uudistuksista huolimatta, on EU:n vastustus ollut vahvassa kasvussa. Se on jäänyt tavalliselle kansalle varsin etäiseksi. Päätöksenteot ja byrokratia vaikuttavat kovin monimutkaisilta ja suomalainenkin tarvitsee tulkkia, vaikka lukisikin EU-tietoa suomeksi. Lisäksi leimaavaa on se, kuinka määräävä asema kaikilla suurilla jäsenmailla (esimerkiksi Ranska ja Saksa) on verrattuna esimerkiksi piskuiseen Suomeen tai vielä pienempään Viroon. Pienet tuppaavat jäämään näkymättömiksi suurilla areenoilla. On myös kovin typerää ja teennäistä yrittää määritellä yhtenäistä eurooppalaista historiaa ja kulttuuria, kun sitä ei ole koskaan ollutkaan. Usein kristinuskoa ollaan käytetty argumenttina, kun eurooppalaisuutta luodaan ja siten esimerkiksi Turkkia ei voitaisi ottaa mukaan, eikä muuten myöskään Bosnia&Hertsegovinaa ja Kosovoakaan (kaikki enemmän tai vähemmän islaminuskoisia maita).
Erityisesti Turkki on aiheuttanut harmaita hiuksia. Turkki on ollut EU:n jäsenehdokas jo jonkin aikaa ja se on tehnyt kovasti töitä osoittaakseen olevansa EU-kelpoinen. Vaikka Turkilla toki on huomattavia toistaiseksi ratkaisemattomia sisäisiä ja ulkoisia ongelmia (Kypros, kurdit ja Armenian kansanmurhan kieltäminen, ihmisoikeuksien rajoittaminen ja jotain häikkää mahdollisessa tulevaisuudessa maatalouspolitiikan ja nettomaksun välisessä suhteessa) nähdäkseni kysymys on kuitenkin tahallisesta viivyttelystä; ei haluta suoraan sanoa ei. On hyvin törkeää, että jäsenyysneuvotteluja on pitkitetty näin pitkään. Kreikallakin on kiistansa Makedonian (FYROMin) kanssa ja se on EU:n jäsen siinä missä muutkin. Slovenia kiisteli Kroatian kanssa mitättömästä maa -ja merialueesta, joka sijaitsee Piraninlahdella ja takaisi Slovenialle pääsyn merille. Kun kiista oli käynnissä, Slovenia patosi törkeästi jäsenyysneuvottelut Kroatian kanssa. Silti Slovenia on EU:n jäsen siinä missä muutkin. EU:n toiminta on todella tuomittavaa, syrjivää ja ilkeää Turkkia kohtaan. Tehkää päätös jo, sanokaa edes ei!
Mitään yhtenäisen Euroopan historiaa ei ole olemassa. Läpi historian on nykyinen "Euroopan manner" ollut sotien näyttämö. Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen jakauduttiin Itä-Roomaan (Bysanttiin) ja aluksi Länsi-Roomaan, myöhemmin läntiseen kristikuntaan. Mistään Euroopasta ei vielä tuolloin puhuttu. Kaarle Suuri tosin yhdisti alueita valtakuntaansa (melkein kaikki nykyiset ECSC:n perustajamaat) ja tämän jälkeen muun muassa Napoleon ja Hitler ovat yrittäneet tehdä monenlaisia yrityksiä alueiden liittämiseksi omiin valtakuntiinsa. Tämän lisäksi mukaan on mahtunut muun muassa kolmikymmenvuotinen sota protestanttien ja katolilaisten välillä ja imperialististen valtioiden keskinäistä kamppailua maailman alueista. Jos siis halutaan realistisesti puhua edes jonkinlaisesta yhteisestä eurooppalaisesta historiasta, on katse suunnattava aikaan, jolloin Kaarle Suuren valtakunnan jälkeläismaat perustivat ECSC:n. Tällöin alettiin oikeasti ja konkreettisesti suunnitella yhtenäistä Eurooppaa, vaikkakin läntisen ja keskisen Euroopan ehdoilla. Ei voida myöskään puhua mistään yhtenäisestä Euroopasta. Edelleenkin on olemassa tietynlainen, näkymätön rajalinja niin sanotun "paremman" ja "huonomman" sekä "näkymättömän" Euroopan välillä (läntinen Eurooppa vastaan itäinen Eurooppa ja reunalla muun muassa Suomi). Lisäksi Euroopan määrittely ontuu. Jos asiaa tarkasteltaisiin ihan konkreettisen maantietellisesti, Eurooppa ja Aasia ovat yhtä ja samaa mannerta muodostaen Euraasian. Lisäksi osa pohjoista Afrikkaa on kiinnittyneenä Lähi-itään (Etu-Aasiaan), kun tarkastellaan Egyptin välistä rajaa Israelin kanssa. Tämän perusteella tulisi puhua joko Euraasialaisesta Afrikasta tai Afrikkalaisesta Euraasiasta, kummin päin vaan. Näin ei kuitenkaan tulla toimimaan, vaan keinotekoinen Euroopan määrittely kulttuurin ja "sivistyksen" perusteella jatkuu, jossa rajoina ovat esimerkiksi Uralvuoret Venäjällä. Venäjä kokonaisuudessaan ja tietyissä tapauksissa myös Valko-Venäjä ja Ukraina sekä Turkki jätetään Euroopan ulkopuolelle ajoittain.
Noin keinotekoisen, byrokraattisen, vieraantuneen ja poissulkevan järjestelmän sietääkin hajota. Kaikkia alkaa pikkuhiljaa nyppimään se, kuinka joku harmaahiuksinen ukkeli käyttää kaiken aikansa lakritsipiippujen kieltämiseen ja MP3:n äänenvoimakkuuden laskemisen suunnitteluun. Läntisen Euroopan näkökulma vallitsee leimaavasti. Hyvin harva EU:n johtavistakaan tahoista tietää mitään vaikkapa Suomesta (jos Nokiaa ynnä muita kliseitä ei lasketa). EU on keinotekoinen luomus ja toivon todella, että se hajoaa. Toivon myös, että hajoamisen myötä Yhdysvallat joutuisi vielä suurempaan liemeen ja sekin romahtaisi tietyllä tapaa ja sen mukana koko ahne kapitalistinen järjestelmä, joka (kuten edellä mainittiin) perustuu markkinoiden riskaabeliin toimintaan ja pääoman ainaiseen, pakonomaiseen kasvattamiseen ihmisyyden ja luonnon kustannuksella. Toivotaan, että nyt olisi viimein alkamassa uusi aikakausi, jossa autoritääriset hallitsijat ja raha eivät ole vallan kahvassa. Siltä pohjalta on hyvä lähteä synnyttämään uutta ja oikeasti yhtenäistä Eurooppaa, jota ei määriteltäisi kulttuurin, uskonnon tai niin sanotun sivistyksen perusteella. Ja jospa lopulta, kun länsimainen kulttuuri on myös vajoamassa, areenalle nousisi uusia toimijoita, toisin sanoen ne, joita on riistetty valkoisen länsimaalaisen toimesta historian saatosta näihin päiviin.
Seuraavaksi todetaan, että hommaiset kuulemma tuntevat somalialaista kulttuuria varsin hyvin, jopa paremmin, kuin somalit tuntevat suomalaista. Mielenkiintoinen näkökulma..
"Montako ravintolaa ovat somalialaiset yrittäjät perustaneet Suomeen? Mikä niistä on suosituin tai tunnetuin?Myönnän etten tiedä vastausta näihin kysymyksiin. Yritin lisäksi etsiä Googlen avulla, mutta Google oli yhtä tietämätön kuin minä."
"Väitän, että keskivertosuomalainen tuntee kohtalaisen hyvinkin somalikulttuuria, onhan TV uutisoinut Somaliasta jo vuosikymmenet. Monilla suomalaisilla on myös omakohtaista kokemusta somalikulttuurista. Minullakin on. Minä tosin pääsin juosten pakoon."
"Minullakin on kokemusta somalikulttuurista takavuosilta yhden pöllityn läppärin verran. Luovutin suosiolla koska, en ole kovin kultturelli persoona, joten en halunnut tutustua kulttuuriin tarkemmin. -juu, kiitos kysymästä. En saanut läppäriä takaisin."
"Muuta ei tarvita maahan pääsemiseen. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää."
"Somali, mikset lopeta itkuasi Suomesta? / Vihaat meitä, vaikka teemme sinulle hyvää / Ehkä puhumme Taloudestamme / mutta sinä elät siitä. / "
"Kun tarinakansan edustaja kohtaa viranomaisena toimivan hyväuskoisen suomalaishölmöläisen, niin eipä ihme että turvapaikka tai oleskelulupa irtoaa ja loppuelämä sujuukin sitten Suomen yhteiskunnan maksamana. Joskus totuus tulee esille somalin kertomana"
http://hommaforum.org/index.php/topic,28445.0.html
Ps: Rasistin logiikka: ulkomaalaista on vihattava, teki hän mitä hyvänsä. Jos hän tekee työtä ja on charmantti, hän vie suomalaisten työt ja naiset. Jos hän on työtön, hän on sossupummi ja rikollinen raiskaaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti