82. Hallitus vaihtoon

Tässä on nyt hämmentyneenä saanut seurata hallituksen tekemää politiikkaa. Isänmaallisuuden ja tavallisen kansanosan kannalta nykyisen hallituksen voidaan sanoa kuuluvan Suomen historian surkeimpaan kastiin. Köyhälistön kurjistaminen on ollut arkipäivää jo siitä lähtien, kun holtitonta kapitalismipolitiikkaa ryhdyttiin harjoittamaan. Nyt pääministeri Katainen on saanut täysin vapaat kädet. SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät eivät sano mitään nykymenoa vastaan. RKP (Kokoomuksen ruotsinkielinen osasto) siunaa kaikki Kokoomuksen päätökset, kunhan kielipolitiikka pysyy mukana ohjelmassa (Dragsvik tuoreimpana esimerkkinä).



Kuntauudistukset todistivat sen, että hallitusta ei voisi vähempää kiinnostaa pienempien kuntien ja syrjäisten seutujen asukkaat. Puolustusmenojen leikkaukset todistavat sen, että hallitus haluaa ajaa Suomen Natoon, kun taas RKP haluaa varjella ruotsin kieltä kaikilla rintamilla suomenkielisten kustannuksella. Odotettavissa myös on, että suomalaisia firmoja ja suomalaista osaamista myydään kasvavassa määrin ulkomaille ja pian Suomeen ei jää mitään. Yritysjohtajat saavat mellastaa vapaasti uusliberalismin hengessä eivätkä he ole kiinnostuneita mistään muusta, kuin bonuksistaan ja verottomasta työstä. Jos tulee liikaa "sosialistisia veroja", lähdetään epäisänmaallisesti halpatuotantomaihin ylläpitämään modernia orjuutta muiden riistoyritysten kanssa, kun taas Suomi itse joutuu kehitysmaan asemaan ja suomalaiset joutuvat kansainvälisten suuryritysten orjiksi.


Orjuus kansainvälisten pankkien alaisuudessa on ovella myös odottamassa, kun "Kreikkaan" syydetään loputtomasti rahaa. Suomesta tulee tätä menoa uusi Kreikka, joka putoaa IMF:n ja muiden kansainvälisten pankkien lautaselle. Mitäs Suomi voisi myydä velkojille? No ainakin Ahvenanmaan ja Lapin (saatais sinne lisää trumpmaisia ökyturisteja) sekä joitakin rannikkoalueita voisi myydä pois. Mennään nyt sitten loppuun asti, kun ollaan aloitettu. Herra Kataiselle tämä sopisikin hyvin. Katainen, kun tuntuu olevan enemmän eurooppalainen, kuin impivaaralainen suomalainen.


"Kreikkaa" pelastellessa ja muissa EU-touhuissa on unohtunut kotimaan asiat siinä määrin, että korruptio on saanut kasvaa vapaasti. Mehiläisen verokikkailut ja Finnairin sotkut ovat varmasti vain jäävuoren huippu. Jos vähän aletaan syventämään tutkimuksia, uskon että lisää salaisuuksia tulee ilmi. Lisää korruptiota ja pienen piiri hyvä veli -verkosto tulee kaikelle kansalle ilmi kaikessa rumuudessaan. Kun puhutaan leikkauksista ja veronkorotuksista, eivät ne koske kyseistä pientä eliittiä mitenkään. Kyseinen pieni piiri koostuu ovelista pirulaisista, jotka eivät ikinä joudu vastuuseen teoistaan. Jos jollakin alalla tai jossakin yrityksessä (yms.) paljastuu koiruuksia, todelliset syylliset pääsevät/päästetään vapaaksi ja syyt vieritetään niiden niskoille, joilla ei välttämättä edes ole ollut kovin suurta vastuuta koiruuksissa.


Surullista on se, että nykyinen meno tulee vain kiihtymään Kataisen ja kumppaneiden ollessa vallassa. Katainen ja kumppanit takaavat, ettei pienen piirin salaisuuksia vuodeta julkisuuteen. Jäykkä virkamieseliitti, pelkurimainen poliittinen eliitti ja epäisänmaallinen yrityseliitti pysyy hiljaa. Vastaavanlainen eliitti ei toki ole vain suomalainen ilmiö, vaan globaali ilmiö. Ympäri maailmaa eliitillä on paljon salaisuuksia, joista se ei puhu eikä pukahda. Suomessa tämä puhumattomuus kuitenkin korostuu. Suomalaiset eivät ole puheliasta kansaa. Tuntuu siltä, että suomalaiset ovat näihin päiviin saakka hyväksyneet eliitin puhumattomuuden kansanluonteeseen kuuluvana osana. Pienen piirin hämärätouhuista saatetaan murahdella, mutta lopulta huomio kiinnittyy omiin arkisiin asioihin ja eliitti saa jatkaa hämärätouhujaan. Uppiniskaisimmat epäilijät taltutetaan snellmanilaiseen tyyliin toteamalla, että"kyllä eliitti tietää, mikä on kansalle parasta. Nämä ovat vaikeita ja monimutkaisia asioita, joista ei tavallinen pulliainen ymmärrä mitään."


Viime aikoina on ollut aistittavissa jonkinlaista muutosta. Olisiko niin, että kohta yhteiskunnasta väistyy se virkamiesmäisen jäykkä konsensus-pakko snellmanilaisella retoriikalla marinoituna? Eräät poliitikot ovat ryhdistäytyneet ja vaatineet Kreikka-sopimuksen suomentamista. Vielä tarvitaan kuitenkin paljon avoimuutta ja keskustelukulttuurin lisäämistä. Odotettavissa ei ole todellista muutosta niin kauan, kuin nykyinen kokoonpano saa jatkaa hallituksessa ja kaikenlainen kritiikki monopolisoituu perussuomalaisille.


Nyt tarvitaan uudet vaalit. Kansan on vaatimalla vaadittava nykyistä hallitusta alistumaan uusiin vaaleihin, jossa valitaan demokraattisempi ja kansanläheisempi hallitus. Tuleva hallitus tulee edustamaan kansaa, ei yritysmaailmaa, pankkeja ja EU:ta. Emme tule enää näkemään Brysselin Quislingeja. On aika näyttää, ettei Suomea vallata sotilaallisin, eikä taloudellisin keinoin. Liian kauan kansallisessa tajunnassa on kummitellut Snellmanin haamu. Kenties myös tsaarin aikakausi ja Kekkosen murto-osadiktatuuri on vielä tuoreessa muistissa. Ei haluta hajottaa eduskuntaa, eikä häiritä hallituksen työskentelyä kesken kaiken. Jos minulta kysytään, niin uudet vaalit on järjestettävä, jos halutaan demokraattisempi ja kansanläheisempi hallitus, joka toteuttaa kansan tahtoa. Nykyinen hallitus ei sitä toteuta.


Jotta puhe kansan tahdosta ja kritiikki nykyistä meininkiä kohtaan ei monopolisoituisi vain Perussuomalaisille, on muodostettava uskottava vasemmistolainen vastavoima. Vanha SDP joutaa hautaan ja Vasemmistoliiton johto on vaihdettava (Jungnerilaisittain: enemmän anttironkaisia, vähemmän paavoarhinmäkeläisiä). Nyt on järjestettävä se uusi Forssan kokous, jossa määritellään vasemmiston periaatteet uudelleen. Vasemmistoa tarvitaan nyt kipeämmin, kuin koskaan. Sitä tosiasiaa ei muuta se, että jotkut Saarikosket väittävät vasemmiston alennustilan johtuvan siitä, että kaikki tavoitteet on saavutettu:



http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/feb/02/finland-left-legacy-social-democrats


Vasemmiston on hylättävä kaikenlainen euromyönteisyys, kumartelu länsimaisuudelle ja kapitalismille. Konformismisuuden aika on ohi. Nyt on tiukan päämääräisen toiminnan aika. Ensin kansalaisten voimin on nykyinen hallitus saatava väistymään ja tämän jälkeen on järjestettävä uudet vaalit. Nyt on vasemmistolla suuri tilaisuus aloittaa ryhdistäytyminen ja juurilleen paluu.


Alas yritysmaailman edustajat, alas RKP:n ylivalta, alas kaikki kansanvallan kurjistajat!


PS: Poliittiset päättäjämme ovat antautuneet EU:n ja talousmaailman sätkynukeiksi. EU:n ja talousmaailman sätkynuket edustavat vain EU:ta, talousmaailmaa ja itseään, eivät tavallista kansaa. Alas EU:n ja talousmaailman sätkynuket!

81. RKP:n kaksinaismoralismi

Melkein jokaisella meistä on mielipiteemme suomenruotsalaisista. Toisille suomenruotsalaiset edustavat etuoikeutettua eliittiä, jota kiinnostaa vaan omat piirit, joissa ylenkatsotaan suomalaisia. Toiset taas ihailevat sitä, kuinka iloisia ja seurallisia ihmisiä suomenruotsalaiset ihmiset ovat. Usein kuulee juttuja siitä, kuinka suomenruotsalaiset tietyissä paikoissa asioidessaan vaativat ruotsin kieltä käytettäväksi ja pitävät eduistaan härkäpäisesti kiinni ylipäänsä. Vanha tieto on myös se, että RKP pääsee aina hallitukseen.


Keitä nämä suomenruotsalaiset sitten ovat? Ovatko he suomalaisia vai ruotsalaisia, molemman kansan edustajia vai eivät kumpaakaan? Sanotaan, että ensimmäiset suomenruotsalaiset tulivat Suomeen ruotsalaisten valloittajien mukana ja asettuivat pääasiassa etelä- ja rannikkoseuduille, jossa heidän jälkeläisiään tapaa vielä tänäkin päivänä. Etelä- ja länsirannikoilla ja niiden lähiseuduilla on alueita, jotka ovat kaksikielisiä tai kokonaan ruotsinkielisiä. Ahvenanmaan suunnalla taas suositaan ruotsinkieltä siinä määrin, että suomen kieli ei tunnu mahtuvan koko saarelle.


Tavallisten suomenruotsalaisten aatemaailmaan en ole perehtynyt. Suomenruotsalaisista löytyy monenlaista väkeä, niin kuin kaikista kansoista ja kansanosista. RKP:sta minulle on taas muodostunut kuva puolueena, joka puhuu kauniisti, mutta käytännössä toimii kauniita periaatteitaan vastaan. On muistettava, että Astrid Thors, RKP:n edustaja, on istunut Suomessa maahanmuuttoministerinä. RKP:n periaatteisiin siis ilmiselvästi kuuluu suvaitsevaisuus (teoriassa) ja monikultturismin puolustus (teoriassa). Näkemykseni mukaan RKP:n edustajisto koostuu niin sanotuista NIMBY-ihmisistä (Not In My Backyard), jotka käskevät muita suvaitsemaan kaukana siellä jossain lähiöissä. Eipä rannikkoseuduilla taida paljoa maahanmuuttajia olla... RKP siis noudattaa hienosti historian oppeja ja pyrkii pitämään kiinni suomenruotsalaisten kulttuurillisesta erilaisuudesta. Ymmärtääkseni RKP:lla ja RKP:n kannattajilla ei ollut hinkua taannoin saada karjalaisia maahanmuuttajia naapureikseen rannikkoseuduille. Mitä sitä vanhoja hyväksi havaittuja tapoja muuttamaan? Suvaitaan sitten siellä lähiöissä, mutta ei mun naapurissa...


Surkuhupaisan asiasta tekee sen, että RKP on Kokoomuksen ruotsinkielisenä osastona kunnostautunut "rasisminvastaisessa sodassa" Perussuomalaisia ja heidän äänestäjiään vastaan. RKP on pyrkinyt olemaan suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisen puolestapuhuja. Se on hyvä, että rasismia ei suvaita, eikä poliitikkojen uhkailua. Minkäänlaista rasismia ei tule suvaita, eikä minkäänlaista rasismiin liittyvää. Vai mitä RKP? Entä mitä sanotaan Alex Olof Freudenthalista ja hänen vihamielisestä ja rasistisesta suhtautumisesta suomen kieleen ja suomenkielisiin? Ainakin RKP vielä jakaa Freudenthal -mitaleja kaikille niille, jotka edistävät ruotsin kielen asemaa Suomessa. Mitäpä sanottaisiin siitä, jos vaikkapa jonkun edesmenneen natsin tai fasistin nimissä jaettaisiin palkintoja työstä saksan kielen hyväksi? Kyllä siinä vaiheessa kaksinaismoralistinen RKP tykkäisi kyttyrää.


RKP ajaa ruotsinkielisten etuja. On hienoa, että on olemassa puolue, joka ajaa vähemmistön asemaa. On hyvä olla olemassa sellainen puolue, joka valvoo ruotsinkielisen vähemmistön oikeuksia. Kysynpä kuitenkin, mitä varten RKP menee aina hallitukseen jokaisessa eduskuntavaalissa? En usko, että kannatusprosentit niin päätähuimaavia ovat, että ne takaisivat hallituspaikan jokaisissa vaaleissa. RKP myös yrittää profiloitua muiden asioiden puolueena epäonnistuneesti. Viimeistään Stefan Wallinin pelastama Dragsvikin varuskunta kertoi, keiden asioilla RKP oikeasti on.


Valkoisesta ei saa mustaa, eikä RKP:sta saa monien asioiden puoluetta. RKP on puolue, joka pakottaa suomalaiset opiskelemaan (anteeksi nyt sanavalintani) miehittäjien kieltä, kun taas Ruotsissa ja Ahvenanmaalla suomen kielen opiskelulla on rajallisemmat mahdollisuudet. Historia on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka maita on miehitetty ja kuinka miehittäjien mukana on tullut huomattavia vähemmistöjä. Vähemmistöjen kieli ei ole kuitenkaan noussut viralliseksi kieleksi. Turkki miehitti Bulgariaa ja Venäjä miehitti Latviaa. Kumpaankin maahan syntyi miehitysten aikana huomattavat vähemmistöt, joiden jälkeläisiä löydämme kyseisistä maista vielä tänäkin päivänä. Kummassakaan maassa näillä kielillä ei kuitenkaan ole virallista asemaa.


Miksi suomalaiset aikoinaan alistuivat nykyisin vallitsevaan käytäntöön? Ruotsin kielen opiskelun tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ei historialliseen pakkoon. Mielestäni ruotsin kielen opiskelua tai opiskelun motiiveja on arvioitava tältä osin uudelleen. Vaihdetaan pakkoruotsi mieluummin pakkosaameen ja pakkokarjalaan. Ruotsiksi käännetyt paikannimet voitaisiin vaihtaa saamelaisiin ja karjalaisiin vastineisiin (paikannimet jne. suomeksi, saameksi ja karjalaksi). Palveluita saamelaisille saameksi ja karjalaisille ja heidän jälkeläisilleen karjalaksi. Etuoikeudet kuuluvat myös vanhemmille vähemmistöille ja sukulaiskansoille!


Jos joku pitää pakkoruotsin kritiikkiä junttimaisena ja persumaisena, katsokoon tämän linkin:

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/ahvenanmaa_haluaa_siivota_kartoista_suomenkieliset_nimet_3326005.html


Tämä lienee vain jäävuoren huippu. Suomihan sai EU:lta taannoin huomautuksen siitä, että Ahvenanmaalla ei harrasteta tasa-arvoisuutta. Suomalaisethan eivät tunnetusti ole tasa-arvoisia Ahvenanmaalla paikallisten kanssa. Muualla Euroopassa kummittelee Hitlerin haamu, separatistisella Ahvenanmaalla taitaa kummitella Freudenthalin haamu. Jos komeroiden ovia avaisi vähän enemmän, niin paljastuisi RKP:n ja vastaavien kaapista varmasti sellaisia luurankoja, että se kyllä asettaisi ainakin RKP:n uuteen valoon. RKP vaati suvaitsevaisuutta ja rasismin tuomitsemista muilta. Vaaditaan me RKP:ta tunnustamaan menneisyyden virheet (Freudenthal ja nuiva suhtautuminen karjalaisiin maahanmuuttajiin jne.) ja tuomitsemaan rasismin ja epätasa-arvoisuuden edistäminen (Dragsvik vastaan muut jne.).


Ei holtittomalla kapitalismipolitiikalle, ei epätasa-arvoa ajavalle RKP:lle!



PS: Poliittiset päättäjämme ovat antautuneet EU:n ja talousmaailman sätkynukeiksi. EU:n ja talousmaailman sätkynuket edustavat vain EU:ta, talousmaailmaa ja itseään, eivät tavallista kansaa. Alas EU:n ja talousmaailman sätkynuket!