fondos para myspace, plantillas, layouts

maanantai 30. toukokuuta 2011

40. Mietelmiä Kolumbiasta

On toukokuu 2011 ja Kolumbia on jälleen kutsunut meikäläisen luokseen. Toivon mukaan olen aloittamassa jokavuotista perinnettä. Kolumbiaa voisin kutsua melkeinpä toiseksi kodikseni. En pidä myöskään mahdottomana sitä, että tulevaisuudessa asuisin naiseni kanssa Kolumbiassa. Enpä olisi uskonut vielä huhtikuun alussa 2009, että Suomessa syntynyt juro, jonka juuret ovat Karjalassa, saisi kokea näin ainutlaatuisen tilaisuuden. Viime vuonna kirjoitin omista kokemuksistani Kolumbiassa. Tällä kertaa en aio kirjoittaa niin yksityiskohtaista selostusta. Joitakin raportteja saatan ajoittain kirjoitella.


Nautiskellessani Kolumbian eksoottisesta ilmapiiristä olen samalla katsellut paikallisia televisiokanavia. Erityisesti suosikkiani, Canal RCN Nuestra Tele-nimistä televisiokanavaa. Eräällä kerralla kyseinen kanava näytti varsin hupaisan lastenohjelman. Ohjelmassa eräs hassu pahis oli saanut lapset vangiksi verkkoon ja kutistanut loput penskat ihmesäteellään käkättäen ilkeästi. Siinä oli kunnon karikatyyri pahiksesta. Kunpa oikeakin elämä olisi niin yksinkertaista. Olisi niin helppoa, jos maailma yksinkertaisesti jakautuisi hyviksiin ja pahiksiin.


Toki kaikkina aikoina maailmassa ollaan tahoja jaettu hyviin ja pahoihin tahoihin. Ennen oli kristillinen moraali vs. perkeleiden lapset plus moraalittomat pakanat, nykyisin rationaalinen järki vs. pahuuden akseli plus moraalittomat pakanat. Kristillisyydessä ollaan (perinteisesti) uskottu muun muassa lähimmäisenrakkauteen, Jumalan anteeksiantoon ja pasifismiin. Eräät innostuivat lähimmäisenrakkaudesta ja pasifismista niin paljon, että halusivat levittää ihanteitaan ympäri maailmaa miekkojen kera. Mä kun luulin, että kristinusko on rauhanuskonto. Onko se pasifismia, kun katkotaan pakanoiden raajoja? Rationaalisessa järjessä ollaan uskottu muun muassa omien aivojen käyttämiseen, kapitalismiin ja individualismiin. Eräät innostuivat individualismista ja ajatuksesta käyttää omia aivojaan niinkin paljon, että levittivät individualistisia ihanteitaan pommikoneiden kera. Mä kun luulin, että individualismi ja omien aivojen käyttäminen on synonyymi itsenäiselle toiminnalle. Eikö se ole vähän ristiriitaista sekä anti-individualistista, jos kaikki pakotetaan julistamaan ja noudattamaan "demokratiaa", toisin sanoen, vapaan markkinatalouden evankeliumia?


Sukupolvien ajan hallitseva eliitti on pyrkinyt yksinkertaistamaan asiat ja jakamaan ihmiset meihin ja muihin. Etenkin vaalien jälkeen hallituksettomassa Suomessa kokoomuslaiset ritarit uskollisten aseenkantajiensa avustamina ovat kovalla innolla pelastamassa prinsessaa (EU:ta), joka on persauki. Persaukisuus, tuo kirottu lohikäärme, on nujerrettava kaikin keinoin (muun muassa suomalaisten veronmaksajien rahoja käyttäen). Ritareiden esteenä ovat pelkurimaiset ritarit, luopiot, jotka pelkurimaisesti ajattelevat vain omaa nahkaansa. Onneksi luopiot on saatu torpattua ja pelastusretki jatkuu.


Pahan käsite on jotenkin hämärtynyt viime aikoina. Nykyisin on vaikea sanoa, mikä on pahaa. Onko se pahaa, jos pakotetaan tukemaan romahdusvaarassa olevia pankkeja (“Portugalia”)? Vai onko se pahaa, että annetaan suunvuoro niille tahoille, jotka saarnaavat “positiivisen erityiskohtelun” haitoista (kiistäen siten muun muassa saamelaisten ja karjalaisten vähemmistöjen oikeudet)? Suunvuoro tulee antaa jokaiselle, mutta jos yksi totuus (esim. markkinatotuus, maahanmuuttokriittisyys) on koko ajan esillä, on se todellakin merkki siitä, että todellista muutosta tarvitaan. En muista kuulleeni pitkään aikaan tapausta, jossa esim. kommunisteille taikka Vihreälle puolueelle oltaisiin annettu todellista suunvuoroa. Karumpaa konkretiaa oheisessa linkissä:



http://www.iltalehti.fi/vaalit/2011042313596304_vl.shtml


Jospa vain myönnettäisiin se, ettei mitään demokratiaa ole nykymaailmassa olemassakaan. Siitä ovat antaneet näytteitä muun muassa Espanjan “sosialistit”, jotka brutaalisti ovat olleet tukahduttamassa sananvapautta:


http://globalvoicesonline.org/2011/05/27/spain-from-spanish-revolution-to-world-revolution/


Onko sittenkin niin, että nykyisistä pahoista on valittava se pienempi paha? Sen pienemmän pahan kun vain näkisi. Nykyään esillä olevat “pahat” eivät eroa toisistaan mitenkään. Kaikki kirkuvat suu vaahdossa ristiriitaisesti yksilönvapauksista ja demokratiasta. Nykyinen "demokratia" on kuin viidakko; ne, jotka karjuvat tarpeeksi kovaa ja vakuuttavasti, saavat myös kuuntelijoita ja tottelijoita.


PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

Ei kommentteja: