59. Kirkonmiesten ihmisläheisyydestä

Meitä syntisiä vaaditaan aina tekemään parannus. Muistan etäisesti isäni hautajaisissa vuonna 2004, kuinka nuori innokas pappi saarnasi ihmisen perisynnistä jne. Ei siis ihme, ettei meitä syntisiä kiinnosta mennä kuulemaan sunnuntai sunnuntailta, kuinka syntisiä me olemme ja kuinka emme ole kykeneviä olemaan hyviä. Meitä käsketään tekemään parannus, jotta meillä olisi jonkinlainen mahdollisuus päästä Taivaaseen. Juominen ja kaikki maallinen hauskanpito katsotaan syntiseksi touhuksi. Meidän pitäisi aina "pysähtyä", olla alati hartaita ja veisata kiitosta sekä olla hyvin käyttäytyviä. Esimerkkinä tästä eräs (ortodoksinen) kirkko, jossa vanhempi nainen katsoi halveksuen juoksevia ja ilakoivia lapsia. Jos emme ole aina hartaita, vakavia ja jäykän asiallisia sekä kirkossa "hyvin pukeutuvia", emme ole kelvollisia Jumalan valtakuntaan.


Pahoittelut etukäteen siitä, että aion nyt seuraavaksi sekoittaa uskonnon ja politiikan keskenään. Oheisia kriteereitä tuumiessa, tulee Taivaasta mieleen tylsämielisten jäykkisten ja porvarillisten ihmisten paikka. Onko Jumala siis porvari, joka hyväksyy valtakuntaansa vain ja ainoastaan hyvin käyttäytyvää eliittiä? Onko todellakin niin, että oikeamieliseksi ja oikeudenmukaiseksi julistettu Jumala pitää "taivaallista" hienostoklubia, jossa pyhä Pietari toimii portsarina ja päästää Jumalan valtuuttamana sisään ainoastaan frakkikaulus-eliitin? Tuollainen eliitin Taivas vaikuttaa mielestäni lähinnä Helvetiltä tai Helvetin esikartanolta. Emmekö edes kuoltuamme pääse luokkajakoon perustuvasta yhteiskuntamallista, jossa homot, huumeidenkäyttäjät, prostituoidut, rikolliset, "pahalta haisevat ja näyttävät duunarit" yms. ovat alempaa, helvetillistä kastia?


Kirkonmiehet usein unohtavat, että heidän saarnaamansa Raamattu on täynnä ristiriitaisuuksia ja tulkinnanvaraisia kohtia. Raamatussa puhutaan, kuinka oli syntistä ottaa vaimoja toisista "vääräuskoisista" kansoista. Eikö tämä ole rasismia toisia kansoja ja "vääräuskoisia" kohtaan? Raamatussa naisilla on (joitakin pyhimyksiä lukuun ottamatta) huonompi asema verrattuna mieheen. Raamatussa myös tapetaan usein, vaikka kymmenessä käskyssä tappaminen kielletään. Vai tarkoitettiinko kymmenen käskyä ainoastaan juutalaisille, joilla oli oikeus kohdella "vääräuskoisia", parhaaksi katsomallaan tavalla? Tässä tapauksessa kymmenen käskyä tulisi nähdä juutalaisten ohjenuorana, ei kristittyjen. Vanhan Testamentin viisi ensimmäistä kirjaa ovat sitä paitsi osa juutalaisten Tooraa, jos oikein religionisteiksi ruvetaan.


Usein vaikeaselkoiset tekstit tulkitaankin tiettyjen herrojen mielen mukaan ja tästä on seurauksena kontrolliin perustuva yhteiskunta tai yhteisö, josta emme ole vieläkään vapautuneet (protestanttinen työetiikka: rukoile markkinavoimien puolesta ja tee työtä-periaate sekä islaminuskoiset maat jne). Jos kymmentä käskyä tulkitaan oman mielen mukaan, Raamattu oikeuttaa kapitalistisen järjestelmän rakenteet, jossa ei jaeta. Eräässä käskyssähän sanotaan, ettei ihmisen tule himoita mitään "lähimmäisen" omaa. Pirullinen tapaus voisi täten opetuksillaan ja tulkinnoillaan tuomita oikeudenmukaiseksi havaitun yhteisomistuksen.


Saarnaavat kirkonmiehet unohtavat usein, etteivät heidän idoloimansa pyhimykset olleet aina mitään täydellisyyden perikuvia. Ohessa muutama esimerkki:


- Jaakob hankki huijaamalla itselleen esikoisoikeuden isältään Iisakilta. Toki tätä tapausta perustellaan sillä, ettei syntinen Eesau olisi kuitenkaan ansainnut isänsä siunausta. Joka tapauksessa Jaakob, yksi Raamatun pyhimyksistä, sai siunauksen petoksella.


- Yksi ihailluista "pyhimyksistä" oli Daavid, jonka suvusta Jeesuskin syntyi. Hyvästä luonteestaan ja hyvistä teoistaan huolimatta Daavid ei todellakaan ollut mikään pyhimys. Daavid lähetti erään miehen varmaan kuolemaan, jotta Daavid saisi itselleen kyseisen miehen vaimon, johon oli silmänsä iskenyt.


- Kuningas Salomo tunnettiin oikeudenmukaisena ja oikeamielisenä jumalaapelkäävänä hallitsijana. Viimeisinä vuosinaan Salomo kuitenkin vietti melko railakasta ja epäpyhää elämää.



Kirkonmiehet saarnaavat meitä syntisiä vastaan ja pitävät esimerkkeinään pyhimyksiään, jotka eivät aina olleet missään nimessä pyhimyksiä. Jos kirkonmiehet luopuisivat ylenkatsovasta saarnaamisestaan ja huomaisivat oheisen ristiriitaisuuden, voisi se olla askel oikeaan suuntaan ja kirkon kääntämiseksi hieman nykyaikaisemmaksi perinteitä tuhoamatta.



On myös kysyttävä, halusiko ihailtu Jeesus todella perustaa kristinuskoa tai mitään uskontoa ylipäänsä? Jeesus oli eliitin ja monien hengellisten ihmisten vihaama mies omana aikanaan ja hän olisi eliitin ja hengellisten ihmisten vihaama mies myös nykyaikana. Jeesus ei liikkunut missään hienostopiireissä. Ei hän viettänyt aikaa "parempien ihmisten" kanssa. Tätä eivät monet kirkonmiehet ole sisäistäneet, tai sitten heille on mahdotonta siirtää ihailemiensa ihmisten tai Jumalan pojan opetuksia käytäntöön keskittyessään täydellisyyteen ja tavallisen kansan ylenkatsomiseen, kuten kunnon eliitti konsanaan.


Eli siitä lähtien homma meni pieleen, kun Kristuksen ylösnousemuksesta puhuneet institutionalisoituivat. Siitä lähtien homma meni totaalisesti reisille, kun Rooman keisarikunta asetti kristinuskon valtionuskonnoksi. Samoihin aikoihin pidettiin kirkolliskokouksia, joissa "harhaopit" tuomittiin. Kirkolliskokouksissa koottiin Raamattu, johon ei edes hyväksytty mukaan kaikkia kirjoja. Olisikin mielenkiintoista tietää, minkälaista tietoa kirkollinen eliitti on meiltä maallikoilta pimittänyt kaikki nämä vuodet.


Nykyaikainen kristinusko, kuten muutkin uskonnot ovat aina olleet herrasväen ohjailuun perustuvaa. Uskonnoissakin yhdistyy se snellmannilainen perinne, jossa "valitut" saarnaavat maallikoille. Tavallinen kansa ei enää tarvitse "valittuja" kirkonmiehiä samalla tavalla, kuin silloin ennen muinoin. Kirkoissa, Koraaneissa ja muissa pyhissä paikoissa pitäisi olla enemmän keskustelua. Ei riitä, että esimerkiksi tiistaisin pidetään jossain kirkossa tai muissa tiloissa Raamattupiirejä, vaan keskustelun tulisi olla alati osana itse Jumalanpalvelusta. Ei enää tavallisista kuulijoista etäällä olevia saarnaajia, vaan tavallisen kansan kanssa "läppää" heittäviä keskustelijoita, jotka yhdessä keskustelisivat näkökannoistaan Jumalanpalveluksissa, joissa kaikki saisivat äänensä kuuluviin. Vaikea tehtävä, mutta jos usko siirtää vuoria, niin eikö usko voisi muuttaa kirkkoja, moskeijoita jne. nykyaikaisemmiksi ja ihmisläheisemmiksi?






PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista"
omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää
vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa
ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

58. Pohdiskeluja Libyasta ja viisumipolitiikasta

Taidan nyt heittäytyä poliittisesti epäkorrektiksi ja toivottaa: lepää rauhassa Gaddafi. He was the man of the vision, too young to die etc. No joo, leikki leikkinä. Mielenkiintoista seurata, mitä Libyassa ja pohjoisessa Afrikassa (tai Maghreb-maissa) tapahtuu lähivuosina. Toivon mukaan tuleva hallitus ei tule olemaan yhtä paha tai pahempi, kuin Gaddafi itse. Jos käy niin kuin jotkut pelkäävät, että tuleva hallitus aikoo ryhtyä kehittelemään jotain islamistisia lakeja ja väkivaltaorigioita, hieman mielikuvitusta käyttäen Libyaa voisi silloin joiltakin osin verrata historialliseen Ranskaan. Aluksi kansa nousee kapinaan tyranniaa vastaan, tilalle tulee vielä pahempi tyrannia, jonka jälkeen alkaa verenvuodatuksen aikakausi. Alkaako Libyassa kaoottinen aikakausi, jolloin "vallankumouksen vihollisia" teloitetaan silmittömästi? Nouseeko Libyassa valtaan Napoleonin kaltainen pieni suuri herra taikka rouva, joka lähtee sotaretkille omalla mantereellaan? On vaikeaa ennustaa, kuinka pelissä lopulta käy. Jos Libya kuitenkin lähtee historiallisen Ranskan tielle, voivat seuraukset olla tuhoisat koko maapallolle, jos nykyisillä aseilla lähdettäisiin räiskimään niin laajasti.


Pakolaisten määrä Libyasta ja Libyan lähialueilta tulee varmasti kasvamaan. Kuinka traditioihinsa ja vanhoihin kaavoihinsa uppoava "Länsi" vastaa; ryhdytäänkö rajoja sulkemaan toden teolla ja ammutaanko "Länteen" pyrkiviä pakolaisia, kuin kapisia rottia? Romahtamisvaarassa oleva EU ja kansainvälinen talouskriisi tuo vielä oman mielenkiintoisen lisänsä soppaan. Odotettavissa on, että nykyajan kansainvaellukset tulevat laajenemaan ja nykyinen eriarvoistava järjestelmä tulee romahtamaan ennen pitkää. Sitä odotellessa saamme hämmästellä ja kummastella muun muassa sitä, miksi tietyistä maista tulevat ihmiset joutuvat kyselemään viisumia, kun taas toiset eivät.


Jos otamme huomion oheiseen nettisivustoon (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15720&contentlan=2&culture=en-US), huomaamme omituisia yksityiskohtia (joista kirjoitan kohta lisää) eriarvoistavasta viisumipolitiikasta, jota Suomi harjoittaa "länsimaita" matkien. Oheisessa linkissä näkee, keiden on haettava viisumia ja keiden ei. Jos minä saisin päättää, asettaisin viisumipakon muun muassa Yhdysvalloille ja Iso-Britannialle sekä kaikille muille vastaaville maille, jotka pakottavat muut holtittomaan kapitalismipolitiikkaan. Nykyistä viisumipakkoa, pääasiassa kolmansien maailman maiden asukkaille, perustellaan seuraavilla argumenteilla: "siten rajoitetaan epäkelvon aineksen pääsemistä maahan. On varmistettava, ettei "epäkelpo" aines jää maahamme tekemään pahuuksia". Perustelisin viisumipakkoa muun muassa Yhdysvalloille ja Iso-Britannialle seuraavasti: siten rajoitettaisiin epäkelvon, holtitonta kapitalismipolitiikkaa haluavan aineksen pääsyä maahamme. On varmistettava, ettei kyseessä oleva epäkelpo aines jää maahamme tekemään pahuuksia (muun muassa edistämään hyvinvointivaltiomme romahdusta). Ulkomaisen, kapitalististen pääomavirtojen pääsyä maahamme on myös rajoitettava.


Seuraavaksi kommentoin viisumipakkoa joidenkin maiden kohdalla:


- Afganistanista ei tänne pääse ilman viisumia. Syy on tietenkin se, että Afganistan on islamilainen valtio. Afganistanilaisten halutaan myös jäävän kotimaahansa nauttimaan USA:n pommeista ja CIA:n vesikidutuksista.


- Algeria, Libya ja muut Maghreb-maista tulevat tarvitsevat viisumin tullessaan tänne. Kyseinen epäkelpo aines on islamilaisesta taustasta tullutta ja siksi epäihmisiin verrattavaa saastaa, jotka pitää täi- ja pommitarkastaa jne. Sama pätee Afrikkaan miltei kokonaisuudessaan. Tässä joku voisi myös todeta: "Just because I'm black!" tai murjaista: "You just hate me, 'cause I'm black!"


- Itselleni tuli yllätyksenä, että esimerkiksi Venezuelasta tulevat eivät tarvitse viisumia, kuten eivät monet muutkaan Latinalaisen Amerikan maista tulevat. Muun muassa Kolumbia, Bolivia ja Kuuba sen sijaan tarvitsevat. Itse sain asiasta tietää täältä:

http://paula.suntuubi.com/?cat=9


Suomalaiset viranomaiset länsimaiden kuuliaisina oppipoikina elävät menneessä, eivätkä ole havahtuneet siihen tosiasiaan, että Kolumbia on nykyään muutakin, kuin FARC, sisällissota ja huumeet. Ihmettelen myös sitä, miksi meksikolaisilta ei kysytä viisumia, kun kolumbialaisilta ja bolivialaisilta kysytään. Meksiko painii tietääkseni vielä suurempien ongelmien kanssa, kuin Kolumbia. Lisäksi, venezuelalaisen suusta kuultua: "Venezuela on paljon vaarallisempi maa, kuin Kolumbia". Suomen viranomaisten mielestä menneessä on hyvä elää. Vaikuttaa myös siltä, että huumaavien aineiden viljely (esim. yksityiskäyttöön) on suurempi rikos, kuin huumaavien aineiden välitys, kuten huomaamme puhuessamme esimerkiksi Boliviasta. Kuubaa vastaan asetettua viisumipakkoa en sen enempää kommentoi. Onhan se selvää, ettemme me nyt halua epäihmisiä kamalasta kom... (Harry Potteria mukaillen) tiedät-kai- minkälaisesta valtiosta. Venezuela ei ilmeisesti vielä ole oikeaoppisella tiellä, jos Suomen viranomaisten ja Suomen hallituksen näkökulmasta katsotaan.


- Kuten jo totesin, Yhdysvalloille (miltei oikeaoppista kapitalismia toteuttavana ja kaikkialle tunkevana valtiona) ja Iso-Britannialle (Yhdysvaltain pikkuveljelle) ja muille vastaaville asettaisin viisumipakon. Pidetään Suomi Suomena, ei tehdä Suomesta pikku-Jenkkilää, kuten monet muut ovat maistaan tekemässä.



Jos viisumipakko "epäkelvolle kolmannen maailman saastalle", niin viisumipakko myös "epäkelvolle ensimmäisen maailman saastalle" (joka mielestäni ahneilla kapitalismi-aatteillaan on sitä todellista saastaa). Uusvillin kapitalismin opit ovat tekemässä tuhojaan ympäri maailmaa, kun kaikkialla maailmassa halutaan "tehostaa" maksullista koulutusta nostamalla lukukausimaksuja. Uusimpana esimerkkinä vastaavasta paholaisen politiikasta on Kolumbia. Nyt on korkea aika rajoittaa uusvillien kapitalistien pääsyä maahamme, ennen kuin Suomelle käy kuten muille maille. Suomi toimikoon esimerkkinä muille uusvillistä kapitalismista kärsineille maille. Vaadin täten hallitusta ja viranomaisia holtittoman kapitalismipolitiikan järkeistämisen lisäksi järkeistämään myös viisumipolitiikkaa. Holtiton kapitalismipolitiikka on nykymaailmassa todellinen paha ja uhka maailmanrauhalle, pahempi ja merkittävämpi uhka, kuin esimerkiksi islam.

.

PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista"
omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää
vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa
ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

57. Miksi olen kapitalismikriittinen? Osa 2

Uusvillin kapitalismin aikakaudella ihaillaan kaikkea suurta ja mahtavaa. Ei siinä muuten mitään, mutta sen ison palvonta on mennyt äärimmäisyyksiin. Suuret yritykset ovat suuria ympäristönkuluttajia pitämällä mainosvaloja ja koneitaan auki vuorokaudet ympäri. Suuryritykset tuhoavat pienet yritykset rohmuamalla kaiken hamstraten ostoeriä varastoihinsa (jättäen pienyrityksille ja muille tarvitseville tähteet), jotka lopulta päätyvät käyttämättöminä kaatopaikalle. Tämä näkyy esimerkiksi ruokabusineksessa ja monella muullakin alalla. Sen sijaan, että näitä käyttämättömiä elintarvikkeita sun muita ylijäämiä lahjoitettaisiin esimerkiksi Pelastusarmeijalle, ne heitetään pois. Kapitalismi on siis synonyymi tuhlaukselle, eikä kapitalismi tunne käsitettä "lähimmäisenrakkaus". Useimmiten suurissa tuotantolaitoksissa laatu kärsii ja me tavalliset kansalaiset nautimmekin päivittäin teollisuusaterioita maustettuina kemikaaleilla.

Puhuttaessa kapitalistisesta yritysmaailmasta, siellä harvoin panostetaan yritysviihtyvyyteen. Ihmisyys ei kapitalistisessa maailmankuvassa merkitse tuon taivaallista. Siksi kapitalismi on ihmisille pelottava ideologia. Esimerkiksi toimistoympäristöissä on harvoin rento ilmapiiri, kun narsistinen niskaan hengittävä pomo osaa tehdä työntekijöiden olosta helvettiä pakottaen työntekijät tunteettomiksi roboteiksi. Suuria bonuksia tienaavilla johtajilla on myös usein paremmat oltavat niin fyysisesti (taloudellisesti) kuin henkisestikin (jos narsismi ja raha-ahneus hyviä olotiloja ovat).

Puhuttaessa markkinoista on puhuttava yrittäjistä ja mainosmiehistä. Mielestäni ei ole mitenkään demokraattista, että ainoastaan yrityspomot päättävät tuotannosta ja hinnoista. Mainosmiehet aluksi vakoilevat ihmisten arkipäivää, jonka jälkeen yrityspomot päättävät, mitä tuotetaan. Miksi ihmeessä minun pitäisi maksaa esimerkiksi leivästä taikka limonadista vain tuottajien määräämä hinta? Tinkimiskulttuuri on tasapuolisin kaupan muoto, jonka tiedän. Tinkimisessä on kyse oikeasta kompromissista. Tinkimisessä myyjä ilmoittaa lähtöhinnan, jonka jälkeen ostaja neuvottelee hinnan alemmaksi. Lopullinen hinta on yleensä myyjän ja ostajan välinen kompromissi. Miksi me tavalliset kuluttajat tyydymme ostamaan tuotteita joiden hinnat on jo päätetty jossain toisaalla? Kuluttajien ei mielestäni tulisi tyytyä kapitalististen tuottajien määräämiin hintoihin, vaan hintaneuvottelua on käytävä.

Verotuksesta puhuttaessa, on verotuksen oltava järkevää ja sen on kohdistuttava oikeaan osoitteeseen. Verotuksen ei tule myöskään kohdistua ainoastaan tavalliseen kuluttajaan. Rikkaita saisi verottaa nykyistä enemmän, heillä on siihen varaa. Se ei ole työstä taikka rikkaudesta rankaisemista; se on vain ja ainoastaan kohtuullista. Veronkiertäjät ja rahojaan veroparatiiseihin piilottavat ovat maanpettureista pahinta laatua ja heidät tulisi asettaa edesvastuuseen isänmaanpetturuudesta.

Viime osassa kirjoitin, kuinka kapitalismin periaatteita tungetaan korvista, nenästä ja silmistä sisään. Tämä näkyy hyvin opiskelumaailmassa. Nykyisin opiskeluelämästä ei saisi nauttia, tulisi ainoastaan opiskella ja valmistua lyhyessä ajassa hyödyntämään rahamaailmaa. Väläytteleväthän ne korkeammat tahot ajoittain, että valmistua pitäisi nykyisin paljon nopeammin. Herää kysymys, opiskelemmeko itseämme vai rahamaailmaa varten? Tämän lisäksi yliopistoista halutaan tehdä tuottavia tutkimuskeskuksia, joissa opiskeltaisiin vain kapitalistista markkinataloutta ja luonnontieteitä. Nykyisin ei haluta tukea esimerkiksi filosofeja, eikä "akkamaisia" humanisteja. Onko tämä tiettyjen alojen suosiminen osa sitä kapitalistista monimuotoisuutta? Monimuotoisuutta ei ole ainakaan minun mielestäni se, että yhteiskunta koostuu vain taloustieteilijöistä, yrittäjistä taikka mainosmiehistä jne.

Mainosmiehet ovat yrittäjille tärkeitä. Ilman mainontaa yritys ei menestyisi. Tavalliset ihmiset ovat pyydystettäviä jyrsijöitä mainosmiehille. Tavallisia ihmisiä pommitetaan aivopesevällä ja useasti valheellisella mainosterrorismilla (ihmettelenkin, miksi Yhdysvallat ei ole vielä julistanut terrorisminvastaista sotaa mainosterroristeille). Mainosterroristit harrastavat härskiä tavallisten ihmisten vakoilua. Lapsille myydään rintaliivejä ja heidät pakotetaan kapitalistisiksi kuluttajiksi varhain. Kukaan ei ole turvassa mainosterrorismilta. Facebook tulee tulevaisuudessa harjoittamaan entistä epäeettisempää toimintaa mainostoimintaansa varten.

Mainoksilla myös kasvatetaan ihmisten kulutusnälkää erityisesti länsimaissa. Ihmisiä huijataan haluamaan lisää ja lisää kaikkea. Ihmisiä huijataan ostamaan uusi ja "parempi" tuote "vanhan" tilalle ja lopulta koti on täynnä "käyttökelvottomia" ja "vanhoja" tuotteita. Valitettavasti mainosterrorismi ei kohdistu ainoastaan elottomiin esineisiin. Se kohdistuu myös ainaisista ulkonäköpaineista kärsiviin naisiin. Mainoksissa lipevästi manipuloiden maanitellaan naisia ostamaan muun muassa laihdutuspillereitä, joita palkatut plastiikkakirurgeilla käyneet näyttelijät kauppaavat. Näin muun muassa naisille luodaan vääriä mielikuvia kapitalistisilla mainoksilla. Mallimaailmassa taas perverssit pomot vaativat mallityttöjä näyttämään luurangoilta ja siltikin pitäisi vielä laihduttaa. Uusvilli kapitalismi on mainosmiesten mainonnalla ja perverssien mallipomojen sairailla fantasioilla tuonut mukanaan uudenlaisen fetisismin. Kutsuttakoon sitä vaikka sceletus-fetisismiksi.

Kapitalismi on myös synonyymi iankaikkiselle tyytymättömyydelle. Länsimaissa tyytymättömyyttä pyritään lisäämään entisestään kapitalistien tunnuslauseella: "ihmisen tarpeet ovat rajattomat". Tämä länsimainen tyytymättömyys näkyy esimerkiksi kolmansissa maissa siten, että metsäalueita joudutaan kaatamaan hehtaareittain, jotta raaka-aineiden tuottajiksi alistetut kolmansien maiden asukkaat saisivat edes pienen korvauksen siitä, että raaka-aineet menevät länsimaihin jalostettaviksi ja siten ylikalliiksi hinnoitellut jalostetut tuotteet myydään kalliimmalla. On häpeällistä, että oikeudenmukainen korvaus työstä maksetaan ainoastaan, jos työläiset työskentelevät Reilun Kaupan alaisuudessa. Tämä olisi vielä karumpaa todellisuutta äärikapitalistien utopiassa. Oikeudenmukaisuus jäisi vapaaehtoisten ja marginalisoituvien hyväntekeväisyysjärjestöjen tarkasteltaviksi heidän ihannemaailmassaan.

Kapitalismi edistää täten vahvojen oikeutta ja edesauttaa maailman köyhien ja rikkaiden kuilun kasvamista. Kapitalismi ei ole tasa-arvon aate. Senhän ovat todistaneet radikaalikokoomuslaiset eli Piraattipuolue, jotka sentään sanovat tavoitteensa suoraan ilman kiertelyä ("olisiko aika lopettaa hössötys tuloeroista?").

PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

56. Miksi olen kapitalismikriittinen? (osa 1)

Suomessa ja muualla Euroopassa kritisoidaan kovasti nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien maahantuloa haluttaisiin rajoittaa. Maahanmuuttajat, erityisesti islamilaiset sellaiset, nähdään uhkana. Heidän pelätään rappeuttavan ja tuhoavan suomalaisen kulttuurin. Poliitikkoja pidetään isänmaanpettureina, jotka harjoittavat “holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa”.

Tosiasia on se, että suomalainen kulttuuri on jo rappeutumassa ja tuhoutumassa. Poliitikkomme ovat hyvin epäisänmaallisia. Syyn katson kuitenkin johtuvan täysin muista asioista, kuin nykyisen maahanmuuttopolitiikan harjoittamisesta. Nykyinen harjoitettu kapitalismipolitiikka on mielestäni paljon tuhoisampaa Suomelle, kuin nykyinen maahanmuuttopolitiikka. Suomen olisi ryhdyttävä toimeen hetimmiten ja rajoitettava pääomavirtojen ja sijoittajien pääsyä tänne huomattavasti. Miksi näin? Koska useimmiten pääomavirrat ja sijoittajat tulevat sellaisesta kulttuurista, jossa verotus ja hyvinvointipalvelut eivät ole kovin suosittuja. Villien pääomavirtojen ja erilaisesta kulttuurista tulleiden sijoittajien on hyvin vaikea sopeutua suomalaiseen verotus- ja hyvinvointijärjestelmään, jossa muun muassa koulutus on ilmaista (kun se monissa muissa kulttuureissa on maksullista). Integroituminen tulee olemaan vaikeaa näiden maahantulijoiden kohdalla. Suomalaiset poliitikot ovat harjoittaneet holtitonta kapitalismipolitiikkaa jo aivan riittävästi, ja se näkyy hyvinvointivaltion yhä nopeampana kuihtumisena. Poliitikkomme ovat valmiita tinkimään tavallisten suomalaisten elintasosta salliakseen veronalennuksia erilaisesta kulttuurista tulleille sijoittajille ja yrittäjille. Nyt on muutoksen aika, jos haluamme vielä jotenkin pelastaa hyvinvointivaltiomme. Suomeen ovat tervetulleita kaikenlaiset sijoittajat pääomineen, kunhan maksavat veronsa siinä missä muutkin. Hyvää kapitalismia, joka hyödyttää Suomea sekä suomalaista hyvinvointivaltiota ei kukaan järkevä ihminen vastustane.

Kapitalismi, Adam Smithin kehittelemä ideologia rahan tienaamisesta on ollut varsin menestyksekäs. Ideologian (vieläpä epädemokraattisen sellaisen) siitä tekee sen, että sille ei edes vaivauduta miettimään vaihtoehtoja. Se esitetään ainoaksi vaihtoehdoksi, jota tulisi opettaa jo pienille lapsille. Kaikki toisenlaisista vaihtoehdoista puhuvat leimataan kommunisteiksi ja anarkistihipeiksi. Välihuomautuksena liittyen taloustieteen opiskeluun: opiskellessamme taloustiedettä, keskitymme nimen omaan kapitalistiseen visioon taloudesta. Sosialistinen suunnitelmatalous toki mainitaan. Siten on mielestäni virheellistä puhua taloustieteistä, kun meille pääasiassa opetetaan vain sitä yhtä näkökulmaa, muihin talousvisioihin ei haluta syventyä sen enempää. Täten pitäisi puhua kapitalistisesta taloustieteestä, eikä harhaan johtavasti taloustieteistä.

Ihmettelen suuresti, miksi Suomi riippuu nykyisessä kapitalistisessa markkinataloudessa, kun vaihtoehtojakin on. Suomella on luontoa vaikka muille jakaa ja Suomi voisi olla omavarainenkin. Suomen taloushan oli maatalousvaltaista hyvin pitkään. Suomi teki kohtalokkaan virheen avatessaan ovet holtittomille pääomavirroille ja sijoittajille ja liittyessään EU:hun unohtaen maanviljelijät, Suomen valtion perinteiset tukipilarit. Nykyisin kapitalismin luomaa harmaata arkea saamme ihailla kaduilla, kun työttömiksi ja asunnottomiksi jääneet vaeltavat vailla paikkaa minne mennä byrokraattisten suuryritysten yhteiskunnassa.

Ei tule myöskään unohtaa sitä, että kapitalistisessa yhteiskunnassa työttömät, asunnottomat jne. ovat yhteiskunnalle hyödytöntä pohjasakkaa, joiden soisi hiljaisesti katoavan. Sinun tulee alistua epäsäännölliseen vuokratyöhön vailla säännöllisiä tuloja. Jos olet onnekas, saatat päästäkin säännölliseen palkkatyöhön. Palkkatyössä sinun tulee sopeutua työnantajasi epärealistisiin vaatimuksiin unohtaen itsesi ja omat tarpeesi (vapaa-aika, perhe jne.). Ei riitä, että olet robottimainen kone. Sinun tulee olla robottimainen monitoimikone, joka osaa kaiken yhdellä napin painalluksella. Ei ihme, että stressi ja muut ihmistä kuluttavat sairaudet lisääntyvät. Nykyisin on muutenkin hyvin vaikeaa saada töitä, koska suomalaiset yrittäjät ovat joutuneet koneiden ja laitteiden pauloihin. Yrityspomot harvemmin tarvitsevat ihmistyövoimaa, koska suuren osan töistä hoitavat koneet. En yhtään ihmettelisi, jos työntekijöiden lakot ja mielenosoitukset lisääntyisivät lähitulevaisuudessa. Joskus se raja tulee vastaan työntekijöilläkin. Samanlaisissa olosuhteissahan työväki lähti vaatimaan oikeuksiaan. Toivon, että lähitulevaisuudessa työläiset lakkoilisivat ja vaatisivat oikeuksiaan enemmän. Yleislakko Suomeen!

Oikeistolaisille selvennykseksi: työväen oikeuksista puhuminen ei mielestäni ole kommunismia. Työväenliike on työväenliike ja kommunismi on kommunismia, johon työntekijät saattavat hurahtaa. Vaikka en kommunismiin uskokaan, on tähän väliin kuitenkin sanottava jotain kommunismin puolesta. Mikään valtio ei ole mielestäni ollut ainakaan täysin kommunistinen. Pikemminkin Neuvostoliitto ja muut vastaavat tuovat itselleni mieleen “uusmerkantilistiset” järjestelmät, jotka ajoittain harrastivat flirttailua kapitalismin kanssa. Tuotantovälineet eivät ole koskaan olleet kaikkien työntekijöiden yhteistä omaisuutta, vaan valtion omaisuutta, johon valtio antoi käyttöoikeuden. Toinen esimerkki nykypäivän niin sanotuista julkisista tiloista. Uimarannat, torit ja niin edelleen ovat julkisia tiloja, joilla yleensä saa oleskella vapaasti. Rautatieasemat, lentokentät ja muut vastaavat eivät ole julkisia tiloja, eivät edes osittain julkisia (miksi ylipäätään käytetään sellaista termiä, kuin “osittain julkinen”?). Kyseiset tilat ovat valtion tai kaupungin omaisuutta, joita valtio tai kaupunki antaa käyttää rajoitetusti tiettyinä aikoina. Rautatieasemat suljetaan tiettyyn aikaan ja jos turhan kauan vietät aikaa lentokentällä “asiattomasti”, tullaan sinulta todennäköisesti kysymään henkilöllisyystodistusta. Yleensä “asiattomat oleskelijat” häädetään “julkisista tiloista” vartijoiden voimin taivasalle. Voidaanko tällöin puhua julkisista tiloista?

Kommunismia haukutaan myös liian utopistiseksi aatteeksi. Tottahan se on. Mutta täysin sama pätee kapitalismiin; erityisesti äärikapitalistit ja yövartijavaltiota kannattavat kapitalistit, jotka kritisoivat “holhoavaa valtiota”. Äärikapitalistin unelma: ei valtiota ollenkaan rajoittamassa; jokainen tulkoon toimeen omillaan. Syy, miksi en usko tähän utopiaan on se, että kurjuus ja vähäosaisuus lisääntyisivät, kun voimakkaat yksilöt veisivät niin sanotusti kermat päältä hamstraamalla itselleen kaiken. Vahvat söisivät heikot; vallalla olisivat viidakon lait. Yrityspomot saisivat myös kohdella työntekijöitään haluamallaan tavalla, kun ei olisi lakeja rajoittamassa. En haluaisi elää yhteiskunnassa, jossa kaikki olisi kaupan tai jonkun toisen omaisuutta. Esimerkiksi liikkuessasi luonnossa, saattaisit liikkua jonkun toisen mailla ja vieläpä luvatta. Jokamiehenoikeudet siirtyisivät historiaan ja yritysmaailmassa yritysjohtajat saisivat kohdella työntekijöitään mielensä mukaan vailla rajoittavia työehtosopimuksia.

Yövartijavaltiota kannattavat ovat läheistä sukua äärikapitalisteille; he säilyttäisivät valtion tehtävinä ainoastaan turvallisuuspalvelut ja yksilönvapauksien turvaamisen. Kurjuus ja vähäosaisuus lisääntyisivät myös tässä kyseisessä mallissa. Kyseessä olisi fasistinen valtio. Jokuhan voisi tulkita mieltään osoittavan vähäosaisen uhaksi yleiselle turvallisuudelle ja yksilönvapauksille. Joku oikein ilkeä henkilö voisi haluta jopa siivota “saastan” pois kaduilta yleistä turvallisuutta ja yksilönvapauksia uhkaamasta. Yksilönvapaudet ovat näin ollen tulkittavissa vastaavassa järjestelmässä vahvojen ja rikkaiden yksilönvapauksiksi.

En myöskään usko niin sanottuihin “sekatalouksiin”. Olemme nähneet näiden vuosikymmenten aikana, kuinka sekatalous on lähinnä juoni, jolla tavallisia ihmisiä on valmisteltu tulevaan. Hyvinvointipalveluja ollaan huononnettu yhdistämällä ja “tehostamalla” esimerkiksi terveyskeskuksia siten, että nykyisin muun muassa vanhukset joutuvat matkustamaan kauas kotoaan saadakseen hoitoa. Terveyspalvelujen laatua ollaan myös huononnettu kilpailuttamalla terveyspalveluita yksityisillä yrityksillä. Kapitalismin ideologiaanhan kuuluu tunnetusti se, että tuottaa pitäisi mahdollisimman halvalla ja kuten tiedämme, halvalla harvoin saa hyvää ja laadukasta. Tulevaisuudessa tulemme näkemään lisää leikkauksia ja yksityistämisiä, joiden myötä voimme heittää jäähyväiset hyvinvointivaltiolle.

Kapitalismi on utopiaa, kuten kommunismikin (ellei jopa vielä suurempaa utopiaa). Vai mitä ajattelette sellaisesta aatteesta, jonka mielestä itsekkyydellä (niin sanotulla “näkymättömällä kädellä") saavutetaan hyvää mahdollisimman monelle? Kapitalismissa uskotaan sokeasti markkinavoimiin ja riskinottoihin. Kapitalismista tulee mieleen pokeripeli, jossa voittaminen on vain hyvästä onnesta kiinni, ja kun hävitään, niin sitten hävitään kunnolla ja muut kärsivät. Kapitalismiin kuuluvat myös erottamattomana osana keinottelijat, jotka ovat olleet osallisina nykyiseen pankkikriisiin. Kapitalismi myös suosii narsistisia oman edun tavoittelijoita, jotka pukkaavat kyynärpäillä muut kumoon edetäkseen urallaan. Voitto ennen kaikkea, muusta ei ole niin väliä tässä kilpailuyhteiskunnassa.

PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

55. Vaatteet = aatteet?

Tieteellisen selityksen mukaan vaatteita on käytetty kymmenien tuhansien vuosien ajan. Ensimmäiset vaatteet valmistettiin eläinten nahasta ja niiden alkuperäinen tarkoitus oli suojata kylmyydeltä (tai polttavalta kuumuudelta). Pohjoisella pallonpuoliskolla (jolla saamme nauttia kylmyydestä yli puolen vuoden ajan) onkin syytä pukeutua lämpimästi jos henki/terveys on kallis. Vaatetus on myös suositeltavaa, jos asuu niin kuumilla alueilla, jossa aurinko voi polttaa tappavastikin. Omituista on se, kuinka pukeutuminen (jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli suojata kylmyydeltä tai kuumuudelta) on nykyään muodostunut itsestään selväksi käsitteeksi myös sellaisilla alueilla, jossa ilmasto on ihanteellinen, eikä vaatetusta tarvittaisi. Jos liikut julkisella paikalla ilman vaatteita, on kyseessä siveysrikos/viuhahdus ja niin edelleen.


Alastomuus rajoittuu (suomalaisessa kulttuurissa) esimerkiksi mökillä ollessa saunomiseen ja järvessä pulahtamiseen sekä ihmisten asuntoihin. Vaihtoehtoisesti alasti saa olla myös nudistirannoilla. Alastomuutta mainostetaan osana seksiä ja mainosmiehet käyttävätkin puolialastomia malleja myydäkseen tuotteita. Miksi alastomuudesta on tullut niin häpeällinen ja likainen asia monille ihmisille? Mehän synnymme alastomina, harrastamme seksiä alastomina ja peseydymme alastomina emmekä kuoltuamme tarvitse vaatteita. Alastomuuden pitäisi olla maailman luonnollisin juttu.



Raamatun mukaan alastomuuden häpeäminen alkoi siitä, kun Aatami ja Eeva söivät kiellettyä hedelmää hyvän ja pahan tiedon puusta. Tämän jälkeen heidän silmänsä avautuivat ja he alkoivat häpeillä alastomuuttaan. Hedelmän syönnistä seurasi rangaistus; karkoitus Eedenistä Jumalan valmistavien vaatteiden kera, joilla voitiin peittää tuo kamala alastomuus. Varsin vanha ilmiö siis kyseessä. Tiettyinä aikoina oltiin tosin hieman vapaamielisempiä, mutta eivätpä antiikin kreikkalaiset ja roomalaisetkaan ilman vaatteita hilluneet. Olipa kyseessä ankea tai hieman vapaamielisempi aikakausi, aina on vaatteilla pyritty kätkemään omat vehkeet.



Viralliset tahot antavat oikeutuksen epädemokraattisille siveyslaeille sanomalla, että alastomuus julkisella paikalla saattaa häiritä muita ihmisiä. Jos alastomuus häiritsee joita kuita, he pysykööt poissa ihmisten ilmoilta. Jos niin sanottu viuhahtaminen häiritsee jota kuta ihmistä, on mielestäni vika kyseisessä ihmisessä, eikä välttämättä kyseisessä viuhahtajassa. Valitettavasti kulttuurimme ovat opettaneet meidät pitämään luonnollista asiaa luonnottomana ja siten liittämään alastomuuden likaisella tavalla seksiin. Tämä on mielestäni perverssiä, eikä se, että joku haluaa hillua ilman vaatteita.


Monesti myös jauhetaan siitä, mikä on saatanallista tai mikä on lähtöisin Saatanasta. Usein saatanalliset asiat-kategoriaan laitetaan tietyt musiikkilajit, symbolit, tai tietynlaiset tavat, joita eri kulttuurit harrastavat. Jos Raamattua tulkitaan kirjaimellisesti, niin eivätkö vaatteet häveliäisyyden kontekstissa ole lähtöisin Saatanasta? Eikö häveliäisyys ole saatanallista? Se on ymmärrettävää, että haluaa suojautua kylmyyttä tai kuumuutta vastaan ja ovathan vaatteet myös kauniita. Jos kuitenkin lähtökohta on se, että ulkopuoliset vaativat meitä pukeutumaan siveellisistä syistä, liikutaan varsin omituisilla vesillä...


Valitettavasti vapauden rajoittaminen ei rajoitu ainoastaan vehkeidemme kätkemispakkoon. Meidän myös odotetaan pukeutuvan tietyllä tavalla. Meille kerrotaan lapsesta saakka, mitä on epäsopiva tai sopiva pukeutuminen. Vanhemmat murehtivat jo vastasyntyneiden lasten pukeutumisesta ja muodista (nyt en siis tarkoita esimerkiksi Martina Aitolehteä ja vastaavia, jotka hankkivat pienokaisilleen korvakoruja) stressaten: "pakko ostaa mun pojalle siniset vaatteet, nehän voi luulla, että mä kasvatan mun lapsesta neitimäistä hinttiä!". Viimeistään päiväkodin jälkeen ja teini-iässä täytyy luonnollisesti olla merkkivaatteet tai muuten hienot vaatteet, eikä missään nimessä kirpputorilta hommattua kamaa. Muutenhan luokkatoverit luulevat, että tulet köyhästä perheestä, toisin sanoen, huonommasta luokasta. Meidät siis luokkakasvatetaan ja luokkapuetaan jo pienestä pitäen ympäristön ja vanhempien ohjeistamina.



Teini-iässä kärsiessäni rankasta identiteettikriisistä ja haaveillessani rap-artistin urasta, ikätoverini hokivat minulle: "et sä voi olla räppäri, jos sul ei oo rap-vaatteita!". Nolasin siis itseni paitsi käyttäytymällä typerästi, myös pukeutumalla 50 Cent koruun ja vastaaviin. Epävarmat teinit ovat helppoja uhreja markkinavoimille (=yrityksille ja mainosmiehille) ja heidät onkin helppoa saada uskomaan, että täytyy kuulua valtavirtaan. Eihän kukaan järkevä yksilö halua olla "ernu" (erilainen nuori). Tämän lisäksi teinien vanhemmat suostuvat rahoittamaan valtavirta- ja luokkapukeutumista. Teini-iässä on jo viimeistään opittu se, että yksilö on omituinen turhake ilman näyttävää tyyliä.



Tyylikyttääjät väijyvät myös aikuisten maailmassa. Työelämässä ei riitä se, että olet hyvä jossakin. Sinun pitää myös osata pukeutua tyylikkäästi. Toisin sanoen sinun tulee pukeutua juhlallisesti ja edustavasti. Yrityspomot eivät halua burkha-naisia, pitkäpartaisia miehiä eivätkä ylipäätään "huonosti ja omituisesti pukeutuvia" ihmisiä. Syyt ovat usein seuraavanlaisia: "työntekijän tulee pukeutua asianmukaisesti ja edustavasti. He ovat keskeisessä asemassa antamassa kuvaa yrityksestä." Sellaiset yritykset, jotka vaativat työntekijöitään pukeutumaan "juhlavasti ja asianmukaisesti/edustavasti" antavat minulle sellaisen kuvan, että kyseisissä yrityksissä työskentelee äärimmäisen virallisen asiallisia jäykkiksiä ja hienohelmoja, joille käsitteet "arkinen" tai "massasta räikeällä tavalla erottuva" ovat kauhistuttavia kirosanoja. Vastaavanlaisten yritysten soisi menevän konkurssiin ja katoavan maan päältä.


Opettajan arki ei ole helppoa. Ei riitä, että opettajan odotetaan olevan tietokoneita, jotka tietävät kaiken. Myös ulkoisessa olemuksessa kiinnitetään huomiota virheettömyyteen. Oheisessa linkissä kerrotaan opettajien karusta arjesta:


"Väitöskirjatutkija Marjo Kamila on tutkimassa 130 opettajaa siitä, miltä opettaja saa näyttää, ja millaista heidän sosiaalinen vuorovaikutuksensa on. Kamilan mukaan opettajat kyttäävät toistensa pukeutumista aktiivisesti, ja erityisesti naisten pukeutuminen on suurennuslasin alla."

– Peruskoulussa opettajien on oltava edelleen kansankynttilöitä, eli opettajien on oltava täydellisiä ja näytettävä opettajalta, Kamila sanoo.

"Esimerkiksi tatuoinnit ja lävistykset saavat joidenkin niskavillat pystyyn. Ammattikorkeakouluissa opettajat pyrkivät olemaan roolimalleja ja näyttämään esimerkillään miten oppilaiden tulisi pukeutua tulevissa työpaikoissaan."

Naisten pukeutumisessa kiinnitetään erityisesti huomiota epäsopivuuteen, kaula-aukko ja hameen pituus ovat tarkkoja asioita.

– Vaikka naisopettajalla on paksut sukkahousut ja kahden sentin korot, mutta polvet ovat näkyvissä, se voi olla jollekin liikaa, Kamila sanoo.

"Miesten kohdalla huomiota kiinnitetään toistuvasti yllä oleviin vaatteisiin, polvipusseihin ja yleiseen nuhjuisuuteen."


Joskus vain se ulkoasu näyttää olevan tärkeämpää, kuin luovat opetusmetodit ja kommunikointi oppilaiden kanssa. Ihmettelen ajoittain niiden tiettyjen islaminuskoisten maiden johtajia, jotka epädemokraattisesti vaativat miehiä ja naisia pukeutumaan tietyllä tavalla. Vielä enemmän ihmettelen sitä, että länsimaat, jotka vakuuttavat olevansa demokratian linnakkeita, vaativat kansalaisiaan pukeutumaan "asianmukaisella tavalla". Kaikenlaiset näkyvät uskonnolliset symbolit (esim. burkhat ja ristit) halutaan kieltää. Ylläoleva linkki ja lukemattomat muut esimerkit osoittavat, että ihmisten pukeutumista ei kontrolloida ainoastaan tietyissä islaminuskoisissa maissa, sitä harjoitetaan kaikkialla; toisaalla kontrolli on suorempaa, toisaalla se on epäsuoraa.



On kuitenkin myös muistettava, että jokaisella on oikeus pukeutua vaikkapa juhlavaatteisiin arkena taikka burkhaan tai muihin vastaaviin asusteisiin jos niin haluavat. Pukeutuminen harvemmin tapahtuu kuitenkaan täysin omasta halusta. Nykyisin vaikuttaa siltä, että pukeutumisvapautta ei juurikaan ole. Lapsesta saakka meidän odotetaan pukeutuvan tietyllä tavalla ja tämä uskomus iskostuu syvään sisimpäämme ja käytämme vanhetessamme tuhottomasti aikaa murehtien siitä miltä näytämme muiden ihmisten mielestä. Jos joku sanoo: "näytän lihavalta ja rumalta", on kyseessä harvoin kyseisen henkilön oma mielipide. Kyseinen käsitys itsestä on usein ulkoa annettu. Myöhempinä vuosina henkilö ajattelee käsityksen olevan hänen omansa. Harvemmin kukaan murehtii siitä, miltä ihan oikeasti näyttää unohtaen ulkoiset rajoittavat määrääjät ja tekijät. Muut määrittelevät, kuinka miehet ja naiset pukeutuvat. Niin kauan, kuin kaiken maailman tyylikyttääjät, mallimaailman pomot ja mainosmiehet (anoreksian aiheuttajat) ja muut vastaavat elävät maan päällä, ihmiset eivät voi elää vapaana. Toivonkin, että kaikki vastaavat vapauden rajoittajat heittäisivät veivinsä pikemmiten, jotta tavalliset ihmiset voisivat elää ja hengittää rauhassa.



PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

54. Vasemmiston haudankaivajat

Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen aika on ollut kapitalismin kultakautta, tämä ei liene kenellekään epäselvää. Huolestuttavaa ja kenties ironistakin on, että nyt kapitalistinen juntta on omimassa samaa roolia itselleen, kuin Neuvostoliitto aikanaan. Vielä ironisemman ja surkuhupaisamman hommasta tekee sen, että kapitalistit, jotka ovat juuri nyt tekemässä epädemokraattista politiikkaa, puhuvat halveksuen Neuvostoliitosta ja muista epädemokraattisista järjestelmistä, jotka kielsivät moninaisuuden. Markkinavoimat (=yrityskuninkaat poliittisine päättäjineen) ovat tukahduttamassa monimuotoisuutta. Kaikkien tulee näyttää samalta ja uskoa markkinatotuuteen. Jos kehtaat poiketa tältä linjalta ja uskallat sanoa jotain kapitalismikriittistä, olet hirveä stalinistileninistimaolainentaistolainenmassamurhaajalastenkeittäjä...



On hyvin surullista havaita, ettei vasemmisto ole kyennyt haastamaan kapitalistista markkinadiktatuuria. Syy on toki osittain siinä, että kapitalistinen koneisto on iskenyt ilmat pihalle kaikista toisinajattelijoista. Jos kuitenkin halutaan harrastaa hieman itsekritiikkiä, voimme löytää syitä myös vasemmistosta itsestään. Ohessa listaamiani todellisen vasemmiston haudankaivajia:



- Jos lähdetään tutkailemaan esimerkiksi aitoja kommunisteja, huomataan, että heillä ei ole juurikaan tulevaisuutta. Jo useasti hajaantuneet niin sanotut aitokommunistit ovat hajallaan näinäkin päivinä. Toisaalta on niitä, jotka vielä uskovat uuden 1918 tulevan. Toisaalta on taas niitä, jotka eivät eroa juuri mitenkään nykypäivän valtavirtavasemmistosta. Erona on se, että jauhetaan vanhoja teorioita ja lainataan Karl Marxia. Työväki toki mainitaan, mutta puheet työväestä hukkuvat pian teoriapohdintoihin. Aitokommunistit ovat unohtamassa juurensa.



- Kritiikkiä on myös annettava niin sanotuille kiljupunkkareille (oikeistolaisten antama pelkistetty stereotyyppinen kuva koko vasemmistosta), joiden päämäärät ovat sekavia. Toisaalta halutaan anarkiaa ja toisaalta halutaan kommunismia ja radikaalia feminismiä ja oikeutta eläimille ja niin edelleen. Keinot ovat mitä ilmeisimmin kyseenalaiset. Mellakoidaan mellakoimisen ilosta ja riemusta hihkaisten heitellään poliiseja kaljapulloilla ("koska poliisi on natsi"). Mielenilmaukset ja jopa mellakat ovat mielestäni oikeutettuja silloin, kun päämäärä on selkeä. Epämääräinen rähinä sen sijaan ei johda mihinkään. Talonvaltauksille nostan peukalon pystyyn. Voiko sitä selkeämmin päämääräänsä ilmaista? Tyhjät toimistorakennukset yhteiseen käyttöön vaan! Kunpa "kiljupunkkareiden" muutkin tavoitteet olisivat yhtä selkeitä.


- Kolmantena ryhmänä vasemmistoa hautaamassa ovat valtavirtavasemmistolaiset intellektuellit. Heitä on eduskunnassa edustamassa Vasemmistoliitto. Sanottakoon, että valtavirtavasemmistolaisten edustamat aatteet ovat kauniita, eivätkä ikävä kyllä valtavirtaa kapitalistisen rationalismin aikakaudella. Ongelma on kuitenkin siinä, että valtavirtavasemmistolaiset ovat aivan liian kesyjä, eivätkä he suinkaan aio ajaa läpi todellista muutosta. He haluavat vain hieman hioa kapitalismia enemmän ihmiskasvoisemmaksi. Toisaalta he epämääräisesti haluavat "kaikille kivaa", ja toisaalta ovat valmiita myymään itseään oikeiston koneistolle. Hyvänä esimerkkinä huhtikuun 2011 vaalit ja Vasemmistoliiton nykypolitiikka. Positiivisena poikkeuksena mainittakoon kuitenkin Vasemmistonuoret, jotka ovat ainakin sanoissaan selkeitä ja suoria.


Vielä hieman valtavirtaisesta älykkövasemmistosta. Yliopistoälykkyydessä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta yliopistotaustaisilla vasemmistoälyköillä on valitettava taipumus muodostaa sisäänpäinlämpiäviä piirejä (erästä osuvaa luonnehdintaa lainaten: "pseudoälymystön masturbaatiorinkejä"), joissa jauhetaan ulkopuolisille käsittämättömiä teorioita, käytetään hienoja sivistyssanoja, ollaan olevinaan parempia ja kritisoidaan jos joidenkin tahojen kapitalismikritiikki on "liian voimakasta".


Pol pot oli harvinaisen sekaisin päästään; hän massamurhasi omia kansalaisiaan, joiden joukossa oli "silmälasipäisiä älykköjä". Pol pot mitä ilmeisimmin vihasi noita "silmälasipäisiä älykköjä". Johtuiko se sitten alemmuuskompleksista, en tiedä. Sanottakoon, että khmerien toimintaa en tue, mutta jaan kaikenlaisen kriittisen halveksunnan sellaisia "parempia silmälasipäisiä vasemmistoälyköitä" kohtaan, jotka ajoittain katsovat duunaria nenänvarttaan pitkin ja ihmettelevät duunarien "tyhmyyttä" ja pahanhajuisuutta. Ehkä minäkin kärsin tietynlaisesta alemmuuskompleksista, tyhmä kun olen.


- Viimeisenä ryhmänä (jota en edes miellä osaksi vasemmistoa) kritiikkiä saavat viherpestyä kapitalismia kannattavat feministi-humanistit. Heille duunarin etu ei paljoa merkitse, kunhan päästään paijaamaan säälittävää duunaria ja pitämään sopivaa etäisyyttä pahanhajuisiin alemman sosiaaliluokan ihmisiin. Tämä ryhmä on läheistä sukua valtavirtavasemmistolle sillä erotuksella, että kapitalistien kelkkaan lähdetään vielä avoimemmin ja mitättömin kompromissein. Näistä mitättömistä kompromisseista on syntynyt viherpestykapitalismi. Kenties tästä ryhmästä olisi osuvampaa käyttää termiä "humanistikapitalistit". Humanistikapitalistit jauhavat ihmisoikeuksista, luonnosta ja tasa-arvosta haluamatta tehdä oikeasti mitään radikaalimpaa ajamiensa asioiden hyväksi.


Vasemmisto on rappiolla ja hajanainen. Haudankaivajia ovat tiivistetysti ns. aitokommunistit, anarkisti-kommunistit ja muut ääriaktivistit, valtavirtavasemmisto ja kapitalistihumanistit. Mitä hajanaisempi ja eripuraisempi vasemmisto, sen parempi kapitalistiselle markkinadiktatuurille. Viime aikoina olen pohdiskellut, mitä on tapahtunut niille 1960-luvun ihanteille. 1960-luvulla ei ollut mitään kapitalistihumanisteja, vaan kaikki aitohumanistit seisoivat rinnakkain; kommunistit, vasemmistoälyköt ja tavalliset palkkatyöläiset. Nykyisin mainitut ryhmät pysyttelevät visusti omissa ryhmissään halveksien toisia.


Onko ihme, että esimerkiksi tavalliset palkkatyöläiset ovat etääntyneet vasemmistosta? Syy on yksinkertaisesti se, ettei nykyinen hajanainen vasemmisto edusta tavallisia palkkatyöläisiä. Muistetaan nyt, että kaikki lähti liikkeelle työväen oikeuksien parantamisesta, selkeästä päämäärästä. On turha ihmetellä, miksi työväki äänestää mieluummin Perussuomalaisia samaan aikaan, kun aitokommunistit elävät menneessä, anarkistit riehuvat vailla selkeää päämäärää, valtavirtavasemmistolaiset lämpiävät sisäänpäin ja kapitalistihumanistit pistävät kapuloita rattaisiin avustaen aitokapitalisteja. Jos halutaan parempi maailma, on oltava a) selkeä päämäärä b) riittävän radikaali realistisella tavalla c) yhtenäinen rintama. Jos nämä eivät toteudu, hajanainen vasemmisto jatkaa hajoamistaan entistä pienempiin sirpaleisiin, jotka kapitalistit siivoavat helposti tieltä.


PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.

53. Mellakoista

Euroopassa on viime vuosien aikana ollut rähinöitä. Muun muassa Kreikka, Iso-Britannia, Italia ja Saksakin ovat kokeneet poikkeuksellisen laajoja mellakka-aaltoja. Tulkinnat ovat vaihdelleet erityisesti Britanniasta puhuttaessa. Jos kysytään oikeistolaiselta örmyltä, hänen mielestään kyseessä on yhteiskunnan pohjasakan riehunta. Jos taas maahanmuuttokriitikolta kysytään, kyseessä on kiittämättömän maahanmuuttaja-saastan riehunta. Kun taas vasemmistolaisilta kysytään, kyseessä on yhteiskunnasta pudonneiden epätoivoinen hätähuuto. Joidenkin mielestä kyseessä on nouseva protestimieliala EU:n ja kansainvälisten pankkien määräämiä säästötoimenpiteitä vastaan.

Kyseessä voi olla joko turhanpäiväinen riehunta niin maahanmuuttajataustaisten, kuin kantaväestöä edustavien nuorten taholta, yhteiskunnan kelkasta pudonneiden hätähuuto, EU:n ja pankkien ajamien pakkosäästöjen vastustaminen, tai sitten viime aikaisissa mellakoissa on ollut kyse kaikista mainituista tapauksista, jotka yhdistyvät mellakoissa.

Kreikassa ollaan ihan oikeutetusti mellakoitu ja lakkoiltu pakkosäästämistä vastaan, jonka päämääränä on ollut julkisen sektorin alasajo ja tavallisen kansan rankaiseminen huijaripoliitikkojen toimista. Ikään kuin ihmeen kaupalla Kreikka on kituutellut EU:ssa ja euro-järjestelmässä. Sehän on selvää, että Kreikan lähteminen molemmista mainituista instituutioista ei ole itsekkäiden pankkiirien ja liittovaltiota ajavien byrokraattien etujen mukaista. Sitä kuitenkin ihmettelen, kuinka Kreikan poliitikot suostuvat tuollaiseen epäisänmaalliseen toimintaan.

Toivottavasti Kreikan annettaisiin romahtaa jo tänä viikonloppuna. Se olisi pidemmällä tähtäimellä tavallisten kreikkalaisten ja kaikkien muidenkin tavallisten kansalaisten edun mukaista. Mitä enemmän EU:ta ja euroa yritetään pitää pystyssä, sitä enemmän tavallinen kansa kärsii ja vajoaa köyhyysrajan alapuolelle.

Iso-Britannia on myös ollut tapetilla viime aikoina. Iso-Britannia on yksi niistä EU-maista, joihin talouskriisin virus on tarttumassa. Tämän takia Britannian mantereella ollaan aloitettu oikeiston ajamat mittavat säästötoimet ja nyt ollaan tappamassa koulutusta ja julkisen sektorin rippeitä. Tämän vuoksi saarivaltiossa ollaan nähty pariin otteeseen mellakka-aaltoja. Aluksi opiskelijat protestoivat nousevia lukukausimaksuja vastaan. Toisella kerralla liekit leimahtivat, kun poliisi ampui jamaikalaisen huumediilerin. Lontoon ja lähiympäristön kadut täyttyivät mellakoivista nuorista, jotka oikeistolainen hallitus leimasi “yllättäen” roskasakiksi. Kyseisen välikohtauksen jälkeen mellakat näyttivät leviävän Saksaan asti, mutta mellakat onnistuttiin kuitenkin taltuttamaan poliisi-setien voimin.

Selvää on, että nykyinen tilanne on kestämätön. Niin kauan kuin poliittinen eliitti jatkaa kansalaisten kurjistamista, tulemme näkemään yhä alati kasvavaa tyytymättömyyttä. Miksi poliittinen eliitti sallii tämän kaiken? Joko a) kaikkien edellä mainittujen maiden poliitikot ovat heikkotahtoisia, joita ahneet pankkiirit ja isot byrokraatit ovat käyneet uhkailemassa, b) poliitikot todella uskovat omaan unelmaansa (unelma nimeltä EU) ja tekevät päätöksiä romahtamassa olevan järjestelmän pelastamiseksi vaikka sitten kansalaisilta kysymättä, c) poliitikoilta puuttuu itsekunnioitus, eikä heitä kiinnosta puolustaa johtamiensa valtioiden suvereniteettia. Itse veikkaan, että Suomen kohdalla kaksi viimeistä (b ja c) väittämää pätee. Erityisesti keskustaoikeistolle olisi kauhistus, jos Suomi saisi vakuudet. Perässä haukkuu keskustaoikeiston puudeli-media (muun muassa Helsingin Sanomat;

http://uutiset.msn.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Joka+populismiin+tarttuu+se+populismiin+hukkuu/1135268812144).

Eräillä kommentointisivuilla ollaan osuvasti vertailtu nykyisen Suomen hallituksen politiikkaa Neuvostoliitolle kumarteluun. Ainoastaan ilmansuunta on vaihtunut; nyt kumarrellaan länteen päin. Kuten ylläolevasta Hesarin kirjoituksesta käy ilmi, media näyttää harrastavan itsesensuuria aivan kuin sillon YYA-sopimuksen aikoihin. Mitään kriittistä ei saisi kirjoittaa EU:sta tai muustakaan, koska muuten kaikki (kapitalismikriitikot mukaan luettuna) leimataan impivaaralaisiksi perussuomalaisiksi. Idänkortti on vaihtunut länsikorttiin.

Tuen vilpittömästi kaikenlaista “yleistä laittomuutta”, kunhan “yleiselle laittomuudelle” on oikeutettu syy. Taulutelkkareiden ja merkkivaatteiden varastelua, ja viattomien ihmisten mukilointia en kuitenkaan ymmärrä. Jos mellakoidaan, niin mellakoidaan yhdessä holtitonta kapitalismipolitiikkaa ja elitismiä vastaan, ei toimien samalla tavoin kuin villit kapitalistiset elitistit itse. Mielestäni nyt olisi kaikkien kapitalismikriitikoiden ja kaikkien muidenkin korkea aika ryhtyä yleiseen kansalaistottelemattouuteen ja nousta vastustamaan eliittiä. Miksi kansalaisten tulisi tukea sellaisia päätöksiä, jotka edesauttavat “rahvaan” kurjistumista? Nyt on eliitin leikin aika ohi. On aika sytyttää Eurooppa liekkeihin ja levittää yleistä epäjärjestystä ja kansalaistottelemattomuutta aina Brysseliin asti, kunnes eliitti joko palaa maan pinnalle ja aloittaa kansan kuuntelemisen, tai vaihtoehtoisesti väistyy syrjään.

Alas EU ja euro!

PALA BRYSSEL, PALA!

BURN BRUSSELS, BURN!

DÉTRUISEZ BRUXELLES!

¡DESTRUYE TE BRUSELAS!

Oikea demokratia kehiin!

PS: Porvarin logiikka: Säästä, säästä ja säästä. Säästä kaikkialta "toisarvoisista kohteista" omaisuutesi kartuttamiseksi. Jos kansa vähän marisee ja/tai niskuroi, lisää vartijoiden määrää, jotka pitävät kansan kurissa ja markkinaherrojen nuhteessa ja hoitavat siten myös likaisen työn puolestasi.